Dynasty tietopalvelu Haku RSS Kankaanpään kaupunki

RSS-linkki

Kokousasiat:
https://djulkaisu.kankaanpaa.fi:443/D10_Kankaanpaa/cgi/DREQUEST.PHP?page=rss/meetingitems&show=30

Kokoukset:
https://djulkaisu.kankaanpaa.fi:443/D10_Kankaanpaa/cgi/DREQUEST.PHP?page=rss/meetings&show=30

Ympäristö- ja terveyslautakunta
Pöytäkirja 06.06.2024/Pykälä 24


 

Maa-aines- ja ympäristöluvan muuttaminen, Lasse Ojamo, tila Louhos, Louhos2, Eumer ja Kankkulan kaivos, Merikarvia

 

Ympltk 06.06.2024 § 24  

881/11.02.00/2023  

 

 

Valmistelija Heini Komppa

 

Asia

Ympäristönsuojelulain 27 §:n mukainen päätös, joka koskee Lasse Ojamon kalliokiviaineksen ottamisen ja kallionlouhinnan ja murskauksen sekä betoni- ja puujätteen vastaanoton, välivarastoinnin ja käsittelyn maa-aines- ja ympäristöluvan muuttamista. Muutos koskee tilalle Kankkulan kaivos suunnitellun kalliokiviaineksen ottamisalueen yhdistämistä viereiseen olemassa olevaan ottamisalueeseen.

 

Hakija

Lasse Ojamo

-------------------

------------------

 

Ottamisalue

Merikarvian kunnan Alakylän kylässä, tiloilla Kankkulan kaivos RN:o 484-401-8-208, Eumer RN:o 484-401-10-152, Louhos 484-401-10-155 ja Louhos2 RN:o 484-401-93-5.

 

Luvan hakemisen peruste

Maa-aineslain (MAL 555/1981) 4 §:n 1 momentti

Ympäristönsuojelulain (YSL 527/2014) 27 §:n 1 momentti ja lain liitteen 1 taulukon kohdat 7 c ja e sekä kohta 13 f.

 

Lainvoimaista ympäristölupaa voidaan ympäristönsuojelulain 89 §:n mukaisesti muuttaa. Luvan muuttamista koskeva asia käsitellään soveltuvin osin kuten lupahakemus.

 

MAL 4 a §:n ja YSL 47 a §:n mukaan maa-ainesten ottamista koskeva lupahakemus ja samaa hanketta koskeva ympäristölupahakemus on käsiteltävä yhdessä ja ratkaistava samalla päätöksellä, jollei sitä ole

erityisestä syystä pidettävä tarpeettomana.

 

Lupaviranomainen

Lupaviranomainen on Kankaanpään kaupungin ympäristö- ja terveyslautakunta Maa-aineslain 7 §:n 1 momentin sekä Valtioneuvoston asetus ympäristönsuojelusta (713/2014) 2 §:n kohdan 6 a ja 6 b ja 12 b mukaan.

 

Hakemuksen vireille tulo

Hakemus Kankkulan kaivoksen suunnitellusta ottamisalueesta on tullut vireille Kankaanpään kaupungin ympäristö- ja terveyslautakunnalle 16.2.2024. Hakemusta on muutettu 17.4.2024 siten, että tilan Kankkulan kaivos ottamisalue on suunniteltu liitettäväksi osaksi viereistä ottamisaluetta, jolle on ympäristö- ja maa-aineslupa myönnetty vuonna 2022.

 

Kaavoitus ja lupatilanne

Ottamisalueella ei ole asemakaavaa eikä yleiskaavaa. Satakunnan vahvistetussa maakuntakaavassa alue sijaitsee matkailun kehittämisvyöhykkeellä mv-3. Alueella tai sen välittömässä läheisyydessä ei ole metsälain, luonnonsuojelulain tai vesilain tarkoittamia erityisen arvokkaita tai muuten suojeltavia kohteita.

 

Eumerin kallioalueella on Pohjois-Satakunnan peruspalvelukuntayhtymän 16.6.2022 16§ myöntämä maa-aines- ja ympäristölupa kalliokiviaineksen ottamiseen, kallion louhintaan ja kiviaineksen murskaamiseen. Maa-aines- ja ympäristölupaa on muutettu Ympäristö- ja terveyslautakunnan päätöksellä 21.2.2023 § 5. Muutoksen jälkeen alueella on lupa vastaanottaa, välivarastoida ja käsitellä betonijätteitä enintään 4920 tonnia vuodessa ja puujätteitä 250 tonnia vuodessa.

 

Toiminnan sijaintipaikka ja sen ympäristö

Alue sijaitsee Merikarvian kunnan Alakylän kylässä, noin 4 kilometriä Merikarvian kyläkeskuksesta kaakkoon. Ottoalue sijaitsee Strikantien läheisyydessä ja noin 4,8 kilometrin etäisyydellä Vaasantiestä.

 

Kankkulan kaivoksen alueella ei ollut louhostoimintaa aiemmin. Alue rajautuu metsäalueisiin sekä eteläpuolella Eumerin kalliokiviainesten ottamisalueeseen.

 

Suunniteltu ottamisalue ei sijaitse pohjavesialueella, eikä sen läheisyydessä ole talousvesikaivoja tai pohjavesialueita. Alueen läheisyydessä ei sijaitse asuinrakennuksia. Lähimmät asuinrakennukset sijaitsevat Korpelantien varrella n. 550 metrin etäisyydellä yhdistetystä alueesta. Kankkulan kaivoksen kiinteistön omistaa -----------.

 

HAKEMUS JA OTTAMISSUUNNITELMA

Alueelle haetaan maa-aines ja ympäristöluvan muutosta, joka koskee Eumerin kallioalueen laajentumista tilalle Kankkulan kaivos. Otettavaksi esitetään Kankkulan kaivoksen alueelta 488 700 k-m³ kalliota ja ottamisalueen pinta-ala on 2,74 hehtaaria. Louhinta-alueenpinta-ala on 2,5 hehtaaria. Arvioitu vuotuinen otto on 48 800 m³ kalliokiveä, josta tuotetaan kalliomursketta ja -sepeliä. Kiviaineksia käytetään alueellisessa tie- ja talonrakentamisessa, täytöissä sekä kunnossapidossa. Varastoitava kiviainesmäärä on arviolta enintään 15 000 m³ktr. Ottamissyvyys tulee olemaan välillä +24,5 m.-5,0 m.

 

Toiminnalle haetaan lupaa aloittaa maa-ainesten ottaminen ennen kuin lupaa koskeva päätös on saanut lainvoiman. Kyseessä on 1 tai 2 louhintakenttää keväällä 2024. Vakuuden suuruus taksojen mukaan vastaamaan yhtä tai kahta louhintakentän kokoa.

 

Tiedot alueesta ja sen ympäristöstä

Kankkulan kallioalueen pinta-alasta arviolta 7% on taimikkoa tai nuorta metsää. Valtaosa alueesta on hakattu keväällä 2023. Maastossa ei ole erityistä virkistysmerkitystä eikä siellä ole esiintynyt polkuja. Tilan reunoilla on nuorehkoa tai varttunutta puustoa ja itäkoillisen rajalla on mäntyvaltaista sekametsää.

 

Kankkulan kaivos tilalla naapuritiloja on kaikkiaan neljä. Naapureista useilla on pääasiassa metsätaloutta ja naapuritilojen metsämaata on yleisesti hoidettu sekä hiukan ojitettu erityisesti pohjoispuolen tilan puolella ja lännessä. Lähialueille (> 500 m) ei sijoitu asuinrakennuksia. Ottamisalueesta lounaaseen sijaitsee lähin vakituinen asunto. Murskaimien läheisin laskelmoitu sijainti on noin 650 m ko. asuinrakennuksen käyttöpihasta. 500 m keskeisellä vaikutusalueella ei ole toimitiloja, eläinsuojia, asuin- tai lomarakennuksia.

 

Kankkulan kallio sijoittuu ympäristöön, jossa on pientä mäkisyyttä ja 5 - 20 metrin paikallisia korkeusvaihteluita. Itse kallioalue rajautuu naapuritilaan idässä n. +23 tasossa. Kankkulan kallioalueen ottamisalue on pintamaalajiltaan osaksi kalliomaata ja kallioperäkartan mukaan se koostuu tonaliitista. Kallion päällä esiintyy melko vähän moreenia. GTK:n karttojen mukaan ottamisalueen ympäristössä on joitakin drumliineja. Kankkulan kallioalueen lähellä ei esiinny siirtolohkareita.

 

Strikantieltä on alueelle hyvä tieyhteys, joka kulkee Eumerin kallioalueen kautta ja se on pituudeltaan noin 370 m. Tulevaisuudessa tieyhteyttä parannetaan yhä lisää ja suoristetaan joitakin ottamisalueen sisäisiä kohtia siten, että yhteys tukitoimintojen alueella paranee. Strikantien liittymästä on hyvät yhteydet ja näkymät Strikantielle. Tien käyttö kiviaineskuljetuksiin ei vaikuta muuhun liikenteeseen.

 

Alueen vaikutuspiirissä ei ole suojeltuja luontoarvoja tai lajeja. Alueelle ei ole sijoittunut pohjavesialueita, muinaismuistoja eikä luonnonsuojelu- tai Natura-alueita.

 

Pinta- ja pohjavedet

Pintavesien suojelun osalta tärkein tavoite on välttää kaikki muutokset ojaveden laadussa ja vesien hallinnassa. Ottamisalueen pintavedet ohjataan pääosin nyt selkeytysaltaan (5m x 34m x 2m, syvyys) kautta, joka sijoittuu Eumerin ottamisalueen eteläreunaan. Selkeytysallas pidättää kiintoaineksen alueella. Selkeytysaltaasta vesi puretaan metsäojaan ja siitä edelleen kohti länttä metsäalueiden ja peltojen reunoissa. Selkeytysallasta on jo nykyään laajennettu lähes kaksinkertaiseksi.

 

Louhoksen syvemmän vaiheen aikana poistetaan ylimääräinen vesi pumppaamalla. Kun louhos on valmis, saa pohjaveden alainen ottamisalue täyttyä pohjavedellä, pintavedellä ja sadevedellä. Painovoimainen ylivirtaamaoja purkaa ylimääräiset vedet tarvittaessa pois Eumerin kallioalueen kautta.

 

Poistovesien määrä on Eumerin ja Kankkulan kaivuualueen ja lievealueiden yhteisten pinta-alojen (7,5 ha) mukaan ja positiivisen veden kierron mukaan arvioitu olevan suurimmillaan kevätylivirtaaman aikana 150 L/min eli 9,0m3/h tai 216 m3/d. Kesän kuivana aikana (kesäkuu-elokuu) ylivirtaamaa ei havaittu tapahtuvan (Eumerin kallioalueelta) juuri lainkaan, syynä on mm. haihdunta. Syysylivirtaamaksi on arvioitu 20 % kevätylivirtaaman määrästä (Korhonen, Suomen ympäristö 45/2007). Siten arvion mukaan alueelta poistuva/poistettava vesien kokonaismäärä olisi 4400 m³/a tai enintään 6800 m³/a. Poistuvan veden määrää ei ole vielä toistaiseksi mitattu.

 

Kankkulan kallioalueen ottamisalueella ei ole vedenoton kannalta tärkeitä tai pohjavesialueeksi soveltuvia LK I tai LK II pohjavesialueita ja lähimmän 660 m sisällä ei ole porakaivoja. Lähimmät rengaskaivot sijoittuvat lähimpiin pihapiireihin.

 

Pohjaveden tason arvellaan olevan mäkialueella läheisen pellon tasoon yhdistyvä eli korkeimmillaan +10,0 metriä. Murskaustoimintaa voidaan tehdä siten kuivassa ympäristössä, kunhan vedet pumpataan pois ennen kuin tehdään räjäytystä tai otetaan louhetta kaivinkoneella. Pintavedet ohjautuvat pois louhoksen pohjalta Eumerin kallioalueen eteläreunan laskeutuksen kohdasta. Pohjan kaltevuutta ottamisen ylätasolla muotoillaan ottamisen aikana suunnitelmallisesti, jolloin vedet ohjautuvat kohti pumppauskuoppaa / selkeytysallasta.

 

Tutkimukset ja mittaukset

Kankkulan kaivoksen alueelta on mitattu korkeustiedot 18.5.2023. Korkeustietojen (N2000) perusteella on mitattu nykytilanne ja tehty suunnitelma pohjautuu ko. tietoihin. Korkeustietojen perusteella on jatkossa mahdollista tehdä alueen maanpinnan ja kaivutasojen seurantaa. Tiedot on tarkistettu ja liitetty osaksi maastotietokantaa. Alueelle on tehty luontoselvitys. Selvityksessä on koottu koko tilaa ja sen reunavyöhykkeitä koskevat tiedot, kuten kasvillisuus, pesimälinnut sekä viitasammakkoa ja liito-oravaa koskevat tiedot.

 

Ottamistoiminta

Suunniteltu kiviaineksen louhinta ja murskaus toteutetaan suunnitelman pohjalta. Toiminta sijoittuu ympäristöön siten, että se ei aiheuta kauniin maisemakuvan turmeltumista, merkittävien luonnon kauneusarvojen tai erikoisten luonnonesiintymisen tuhoutumista eikä laajalle ulottuvia vahingollisia muutoksia luonnonolosuhteissa. Ottamistoiminnan jatko on suunniteltu tehtäväksi siten, ettei se aiheuta muutoksia jatkossa virtavesiin, kaivoihin eikä niiden veden laatuun tai antoisuuteen.

 

Suunnitelman laadinnassa lähtökohtana on, että räjäytystyöstä, louhimisesta, rammeroinnista, murskauksesta tai kuljetuksesta ei aiheudu haittaa ympäristölle tai asutukselle. Ottamisella ei katsota olevan haitallista vaikutusta pohjaveden pintaan.

 

Ottamisalueen syvennysalue sijoittuu naapureiden rajasta n. 30 metrin etäisyydelle. Syvennysalue sijoittuu etäälle asutuista alueista ja louhoksen syvennys pysyy suljettuna vesistönä, kun se täyttyy hitaasti vedellä. Selvitysten mukaan toiminnasta ei aiheudu lähiasutukselle, luontokohteille, luonnon- tai ympäristönsuojelulle, maisemalle tai pohjaveteen maa-aineslain 3 §:ssä tarkoitettuja seuraamuksia.

 

Toiminta-alue ja ottamistoiminnan kesto

Kankkulan kallioalueella kallion louhinnan ja ottamisen ottamisalueen pinta-ala on 2,74 ha ja louhinta-alueen pinta-ala on 2,50 ha. Tukitoimintojen alue 0,5 ha sijoittuu Eumerin ottamisalueen eteläpuolelle. Eumerin kallioalueen puolella ottamisalue on 6,7 ha ja kaivualue 4,1 ha. Yhteenlasketut pinta-alat ovat: 9,2 ha (ottamisalue) ja 6,6 ha (kaivualue).

 

Ottamisen ylemmän tason ottaminen kestää useiden vuosien ajan. Sen jälkeen siirrytään syvennettyyn ottamiseen ja ottamissuunta vaihtuu siten, että syvennys muodostetaan ensin pohjoiseen kärkeen ja sen jälkeen ottaminen siirtyy vähä vähältä etelämmäksi. Toiminta alkaa nykytilanteesta luvan muutoksen saamisen jälkeen sekä siirtyen suunnitelman mukaiseen toimintaan. Työssä edetään osa-alue (louhintakenttä) kerrallaan kohti Kankkulan kallioalueen pohjoiskärkeä (pääsuunta)

 

Ottomäärä on Kankkulan ja Eumerin kiviainesalueilla yht. 48 800 m³ktr-55 000 m³ktr/v. Vuotuinen ottomäärä voi vaihdella työkohteiden määrien ja talouden suhdannevaihtelun mukaisesti. Alueelta kuorittava pintamaa läjitetään pääosin ottamisalueen länsireunalle. Kankkulan kaivoksen tilan puolella ottamisen määrä kalliokiviaineksen osalta on kaikkiaan 488 700 m³ktr ja Eumerin kallioalueen puolella on entuudestaan 373 500 m³ktr jäljellä. Yhteensä siis otettavaa ainesta on 862 200 k-m³.

 

Alueen pohjan ja reunojen suojaaminen

Öljyjen, poltto- ja voiteluaineiden hallintaan kiinnitetään erityistä varovaisuutta, jotta niitä ei pääse kulkeutumaan maa- tai kallioperään. Toiminnanharjoittaja varastoi pieneriä öljytuotteita ja voiteluaineita ottamisalueella kaivu- ja murskausjaksojen aikana. Polttonestesäiliöissä on kaksoisvaippa tai ne on varustettu suoja-altaalla, jonka tilavuus on sama kuin kerallaan varastoitava polttoaineen enimmäismäärä.

 

Koneiden ja laitteiden tankkaus-, huolto- ja säilytyspaikat suojataan asiallisesti. Vaativampaa työkoneiden ja laitteiden korjausta vaativat toimenpiteet suoritetaan soveltuvissa huoltoliikkeissä tai omalla varikolla. Murskaimen huoltotoimenpiteet tehdään pääsääntöisesti ottamisalueella.

 

Nallit ja räjähdeaineet tuodaan alueelle vain räjäytystyön ajaksi. Räjähdysaineita ja nalleja ei säilytetä alueella yön yli eikä ilman valvontaa. Kerralla panostetaan soveltuvan kokoinen kenttä ja se räjäytetään ennen työpäivän päättymistä. Räjäytyksistä ilmoitetaan lähimmille sovituille naapureille etukäteen.

 

Roskat kuljetetaan alueelta pois ja alue pidetään siistinä alueelle järjestetyn roskien keräyspisteen kautta. Jäteöljyt kerätään talteen ja toimitetaan kierrätykseen tai käsittelyyn. Alueella pidetään riittävä määrä imeytysturvetta tai vastaavaa imeytystarkoitukseen kehitettyä imeytysainetta. Alueella varaudutaan käyttämään myös öljynkeräysvälineitä öljyvahingon tai polttoainetapaturman varalta. Polttoaineiden huolto-, säilytys- ja tankkauspaikat suojataan tarvittaessa tiivisasfaltilla tai polttoaineiden kemiallista vaikutusta kestävällä muovialtaalla. Alueella varaudutaan murskausjaksojen aikana ns. PiMa-lavaan ongelmatilanteissa.

 

Alueen luiskaamattomat vaaralliset rintaukset suojataan maastossa työn ajaksi huomioverkolla tai lippusiimalla. Vaihtoehtoisesti suojaus voi olla pysyvä kiveys tai metalliverkko. Ottamisalueen ympärille asennetaan varoituskylttejä ja alueen tulotie voidaan tarvittaessa sulkea puomilla.

 

Koneet ja laitteet

Ottamisalueella on käytössä pääasiassa kauhakuormaaja, jolla kuormataan kuorma-autoihin ja ns. kasettiyhdistelmiin kulloinkin tarvittava määrä murskattua kiviainesta. Voimanlähteenä alueella on rekassa siirrettävä generaattori. Alueella käytetään korjauksiin pientyökaluja, jotka ovat sähkö-, akku- tai polttomoottorikäyttöisiä. Koska toiminta on ympärivuotista, tarvitaan alueen kunnossapitoa varten vastaavaa ajoittaista auraus- ja korjauskalustoa.

 

Murskauslaitoksen toiminta

Murskauslaitos koostuu ylisuurten lohkareiden rikotuksesta (kaivinkoneella ja Rammerilla tehtävä työ), etu-, väli- ja jälkimurskaimista ja seulasta sekä tuotannosta syntyneiden lajikkeiden varastoinnin osalta pyöräkuormaajan toiminnasta. Pyöräkuormaaja jakaa eri kiviaineslajikkeet varastokasoihin.

 

Murskauslaitoksen aiheuttama melu-, tärinä- ja pölyhaitat minimoidaan, jotta niistä ei aiheudu haittaa ympäristön asutukselle, luonnolle tai liikenteelle. Melun ja pölyn leviämiseen vaikutetaan murskauslaitoksen sekä murskeiden sijoittelulla. Melua vähennetään kaluston säännöllisellä ylläpidolla ja huollolla. Pölyämistä vähennetään porauksen aikana koteloidulla porausjärjestelmällä ja murskauslaitoksessa pölylähteiden kattein, peittein ja koteloinnein sekä suihkuttamalla kesäaikana tarvittaessa murskausprosessiin vettä. Melun ja pölyn leviäminen rajoittuu jo senkin vuoksi, että murskausta tehdään Eumerin ottamisalueen puolella tasolla +12,0 ja ottamisen edetessä murskauslaitosta siirretään Kankkulan kallioalueen puolelle.

 

Alueella tapahtuvasta tuotannosta johtuvat riskit on minimoitu murskaustyön osalta. Se perustuu luvanhakijan kokemukseen oman murskainlaitoksen kokonaisuudesta sekä ympäristön (asutus, luonto, maaperä) järjestelmälliseen huomioimiseen. Tuotannosta ei aiheudu ympäristöön tai naapuritiloille pysyvää haittaa tai vahinkoa.

 

Louhintaprosessi koostuu porauksesta, kiven irrotuksesta ja rikotuksesta. Louhe pyritään saamaan suoraan riittävän pieneksi esimurskainta varten. Räjäytystyön suunnittelee siihen erikoistunut ammattilainen. Louhe murskataan B-luokan siirrettävällä murskauslaitoksella. Valmiit murskeet ja sepelit siirretään kasoiksi kauhakuormaajalla.

 

Toiminta-ajat

Murskauslaitos toimii ympärivuotisesti Eumerin kallioalueella ja Kankkulan kallioalueella yhteensä 100 päivää vuodessa jaksollisesti (2-4 kpl).

-         Porausta tehdään arkipäivisin klo 7.00 ?22.00

-         Räjäytyksiä tehdään arkipäivisin klo 10.00 ? 17.00

-         Rikotusta tehdään arkipäivisin klo 7.00 ?22.00

-         Murskausta tehdään arkipäivisin klo 7.00 ? 22.00

-         Maan kaivuutöitä tehdään satunnaisesti ja tarvittaessa arkipäivisin klo 7.00 ? 22.00 sekä lauantaisin klo 8.00 ?16.00

-         Kuormaamisia ja kuljetuksia tehdään arkipäivisin klo 7.00 ? 22.00 ja lauantaisin klo 8.00 ? 16.00

 

Lauantaisin ei tehdä porausta, murskausta, rikotusta eikä louhintaräjäytyksiä.

Laitoksella ei ole mitään toimintaa arkipyhäisin eikä sunnuntaisin

 

Käytettävät raaka-aineet, polttoaineet, öljyt, voiteluaineet ja räjähdysaineet sekä veden käyttö

Materiaali

Vuosittainen tuotantomäärä

 

Keskiarvo

Maksimi

Kiviainekset

48 800 m³ktr

55 000 m³ktr

Kevyt polttoöljy

20-30 l/tunti

 

Voiteluaineet

2400 l

 

Räjäytysaineet

55-65 tn

 

Vesi (kasteluun)

450 m³

 

 

Vesi kasteluun otetaan selkeytysaltaaseen kertyneestä pintavedestä tai louhokseen kerääntyneestä sadevedestä. Tarvittaessa alueelle voidaan tuoda puhdasta vettä säiliöauton vesitankissa. Räjäytysaineita ei säilytetä alueella, vaan ne tuodaan alueelle räjähdyshetkeä varten.

 

Tukitoimintojen alue ja polttonesteiden varastointi

Tukitoiminta-alue (0,5 ha) sijoittuu Eumerin kallioalueen ottamisalueen eteläreunaan. Tukitoiminta-alueeseen kuuluvat mm. parakit ja työkalutarvikkeet. Toiminnan aikana työkoneita ja tarvikkeita sijoitetaan pääasiallisesti aina tukitoimintojen alueelle. Työjaksojen päätyttyä työkoneet tuodaan tukitoimintojen alueelle taukojen ja viikonloppujen ajaksi.

 

Poltto- ja voiteluaineet sekä mahdolliset kemikaalit ja vaaralliset jätteet varastoidaan lukitussa paikassa varikolla ja käsitellään siten, ettei niistä aiheudu vaaraa tai haittaa terveydelle, vesistöön, maaperälle tai muulle ympäristölle.

 

Ulkona sijaitsevat maanpäälliset polttoainesäiliöt ovat kaksoisvaippasäiliöitä tai säiliöt sijoitetaan suoja-altaaseen siten, että mahdolliset vuodot eivät pääse maaperään. Polttonestesäiliöt varustetaan ylitäytön estävällä järjestelmällä ja laponestolaitteilla. Polttoainesäiliöiden laitteet ovat lukittavissa ja säiliöt pidetään hyvässä kunnossa. Polttoaineiden varastointipaikan läheisyyteen varataan riittävä määrä imeytysmateriaalia mahdollisten öljyvuotojen imeyttämistä varten.

 

Energian käyttö

Sähkö hankitaan verkosta ja arvion mukaan sähkönkulutus on n. 0,2 MWh haetun 100 päivän murskausajan puitteissa. Murskaimet ja laitteet ovat polttomoottorikäyttöisiä.

 

Liikenne ja liikennejärjestelyt

Raskas liikenne muodostuu kalliokiviainesten kuljetuksista sekä lavetilla tapahtuvista kaivinkoneiden, murskaimien ja pyöräkuormaajien siirroista. Kiviaineskuljetuksien määrät riippuvat rakentamisen määrästä alueellisesti ja ajallisesti. Alueelle johtava tie on murskepintainen ja kuljetukset toteutuvat Strikantien kautta, joka on kestopäällysteinen.

 

Päästöt ilmaan

Päästöjen puhdistaminen tapahtuu polttomoottoreiden katalysaattoreiden/suodattimien toimesta ja lähinnä liikenteellisestä näkökulmasta. Kun ottaminen voidaan keskittää Kankkulan kallioalueen yläosan ottamiseen, on hyvin todennäköistä, ettei Eumerin kallioalueella tehdä samaan aikaan mitään merkittävää ottamista. Sen vuoksi päästöt sekä niiden estäminen ja vähentäminen toteutuvat samoin periaattein.

 

Laskennalliset päästöt:

Päästö

t/v

Hiilidioksidi CO2

420

Rikkioksidi SO2

0,1

Typen oksidit NOx

1,0

Hiukkaset

0,9

 

Melu

Melua aiheuttavista lähteistä keskeisimmät ovat kallion poraus, lohkareiden rikotus, ja louheen murskaus. Louheen ja erikokoisten kiviainesten kuormaamisesta aiheutuu melua, samoin kuin kauhakuormaajan moottorista ja kauhan tyhjentämisestä. Kauhakuormaajan peruutuksen varoitusääni aiheuttaa lisä-äänen.

 

Kun siirrettävä murskauslaitos on paikalla ja toiminnassa, melua aiheutuu louhesyötteestä, murskauksesta ja seulomisesta. Vähäistä melua aiheuttavat kiviainesten vieminen kasoihin, kuormaaminen kuorma-auton lavalle ja kuljettaminen.

 

Tärinä

Räjäytykset suunnitellaan kenttäkohtaisesti panostajan toimesta. Työssä huomioidaan mahdollisesti häiriintyvien lähikohteiden etäisyydet sekä havainnot kallion ja maaperän tärinän siirtyvyydestä rakennusten rakenteisiin. Räjähdyksen aiheuttama tärinä ei siten suurella todennäköisyydellä aiheuta vaurioita lähimmissä rakennetuissa kohteissa. Mahdolliset häiriintyvät kohteet on katselmoitu jo koko toiminnan alkuvaiheessa.

 

Ampukivet

Räjäytykset tehdään räjäytystyötä koskevien määräysten ja säännösten mukaisesti. Räjäytyksissä on huomioitava, että ilmaan lentäneet ampukivet eivät suuntaudu naapuritilojen puolelle. Räjäytysmattoja käytetään tarvittaessa estämään ylöspäin ja naapurustoon suuntautuvien ampukivien leviämistä.

 

Päästöt maaperään, pinta- ja pohjaveteen sekä tiedot niiden suojelusta

Maaperän ja pintavesien suojelemiseksi esim. öljyvuodon riskiä vastaan on päätetty, että alueella polttoaineet, voiteluaineet ja muut öljyt ja kemikaalit säilytetään suojatusti. Ne tuodaan alueelle laitteistoa ja niiden aikaista käyttöä varten ja poistetaan alueelta varikolle, kun niitä ei toiminta-alueella enää tarvita. Jos murskauksen aikana alueella tarvitaan tankkauspistettä, voidaan alueella pitää kaksoisvaipallista siirrettävää polttoainesäiliötä.

 

Murskausasemassa on kiinteä polttoainesäiliö, joka täyttää työkoneille asetetut vaatimukset. Tulipalojen varalta alueelle varataan ensisammutuskalusto ja polttonesteiden vuodon varalta imeytysaineita riittävästi. Häiriötilanteissa tehdään vaadittavat ilmoitukset ympäristöviranomaiselle ja hätäkeskukselle.

 

Alueelle muodostuvien pintavesien hidastettu valunta selkeyttää alueelta poistuvan veden hyvin. Alueella vesi virtaa etelään eikä toiminnasta synny maastossa tehdyn tilannearvion mukaan päästöjä pohja- tai pintavesiin.

 

Jätteet

Toiminnanharjoittajan yritys tekee itse murskauksen ja ilmoittaa syntyvien jätteiden määrät ja tiedot jätejakeittain Kankaanpään ympäristöpalveluihin. Vaarallisiksi luokiteltavista jätteistä pidetään kirjanpitoa. Jätteiden käsittelyssä noudatetaan jätelakia ja -asetusta. Ottamisalueella toiminnanharjoittaja käy läpi jätepisteiden sijoittelun tukitoimintojen alueella, toimituspisteet ja vastaanottavat jäteyhtiöt.

 

Kaivannaisjätteen jätehuoltosuunnitelma

Ottamisalueelle on laadittu kaivannaisjätteen jätehuoltosuunnitelma. Siinä esitetään pintamaiden sijoittelupaikat ennen kuin murskaustyö aloitetaan. Kaivannaisjätteet sijoitetaan kaivualueen reunoihin, painotuksena ovat reuna-alueet lännessä, luoteessa ja pohjoisessa.

 

Parhaan käyttökelpoisen tekniikan (BAT) soveltaminen

Kiviainestoiminta on suunniteltu siten, että se vastaa soveltuvasti julkaisussa Paras käyttökelpoinen tekniikka (BAT) - Ympäristöasioiden hallinta kiviainestuotannossa (SY 25/2010) esitettyjä kiviainestuotannon parhaita käyttökelpoisia tekniikoita ja ympäristön kannalta parhaita käytäntöjä.

 

Parasta käyttökelpoista tekniikkaa sovelletaan paitsi liikuteltavan murskauslaitteiston, lohkareiden rikottamisen ja murskaustyön yleisen toiminnan lisäksi myös siihen, että poraus- ja panostusurakoitsijat keskittyvät velvoitteisiinsa ja tekevät työnsä tavalla, joka ei aiheuta haittaa maanomistajan tai naapuritilojen puustolle, maaperälle tai teille.

 

Maisemointi ja jälkihoito

Ottamisalueen reuna-alueet sopeutetaan ympäröivään maisemaan luiskaamalla (1:3 tai 1:4) reunat. Toiminnan etenemisen aikana kuorittuja pintamaita käytetään puiden kasvualustana. Maisemointitoimenpiteitä aloitetaan louhoksen normaalin toiminnan aikana, työn teknisten edellytysten ja yleisjärjestelyn puitteissa. Lopputilanteen mukaista muotoilua varten tarvittavaa pintamaata ei täysin saada alueelta. Sen vuoksi tarkoituksena on hyödyntää louhetta, kiviä ja moreenia, joista saadaan tehtyä alueelle suunnitelman mukaiset maisemoinnit.

 

Tarvittaessa voidaan louhokseen jättää räjäytyslouhetta, joka tukevoittaa luiskien pohjarakenteen. Tavoite ja suunnitelma tarkistetaan aina uuden pintamaiden kuorintajakson alussa/päättyessä. Maisemointia tekee maanomistaja ja Eumer Oy. Toiminnanharjoittaja on arvioinut maisemoinnin ja jälkihoidon kustannuksiksi 4 200 e omana työnä tehtynä.

 

Alueen ylätasot jäävät metsätalouskäyttöön koko ottamistoiminnan päätyttyä. Kun ottamisalueen maisemointi on toteutettu, alueen käyttö tarkentuu mahdollisena virkistyspaikkana (syvennysosa). Näin erityisesti silloin, jos pohjavettä ja pintavettä muodostuu louhosaltaaseen laskelmoidulla maksimin mukaisella tavalla noin +10,0 tasoon saakka.

 

Ottamistoiminnan aikaiset ympäristövaikutukset

Maa-aineksen käsittelystä syntyvä melu ja pöly vähenevät ympäröiviin kallioalueen reunoihin, maisemointivalliin sekä varastokasoihin. Metsien suojaava vaikutus voi olla muuttuvaa ja siten harvennusten tai metsittymisen myötä meluisuus voi muuttua. Maisemallisesti alue ei kuitenkaan näy ympäristöön tai naapurustoon, kun puusto säilytetään ottamisalueen reunoilla ja Strikantien varrella.

 

Toiminnalla ei ole vaikutusta ihmisten viihtyvyyteen tai terveyteen, koska louhos ei merkittävästi näy maisemassa ja melun äänitasot pysyvät lainsäädännön mukaisesti alle 55 dBA päiväsaikaan. Vaikutukset maaperään ovat vähäisiä ennakoivien toimintatapojen vuoksi.

 

Ottamisalueen lähiympäristöä seurataan jatkuvasti. Laajalle ulottuvia vahingollisia muutoksia luonnonolosuhteissa tai maisemassa ei näin pääse tapahtumaan. Vedenhankintaan käytetyille rengaskaivoille etäällä ei aiheudu vaikutuksia louhinnan toteutuksen johdosta. Lähivaikutusalueella (< 500 m) ei ole kaivoja, poravesikaivoja, lampia tai lähteitä, joihin voi selvitysten mukaan kohdistua ympäristövaikutuksia. Vaikutusta maaperä- ja kallioperätarkastelun pohjalta tavanomaiseen pohjaveteen ei pidetä merkittävänä, koska louhoksen syvennys sijoittuu etäälle ojista, Strikantiestä ja yli 30 m päähän naapuritiloista. Louhinta ja syventyvä ottamistoiminta ei vaikuta vesistöihin eikä vaikeuta vesistöjen käyttöä millään tavalla.

 

Selvityksen mukaan pintavesiin ei aiheudu merkittävää haittaa, sillä kiintoaines laskeutuu ottamisalueella selkeytysaltaaseen. Toteamus perustuu luonnon- ja ympäristön olosuhteista tehtyihin selvityksiin mm. selvitys pintavesien virtaussuunnista. Ojaston koko pituus ottamisalueelta vesistöön on niin ikään pitkä.

 

Tärinä on lyhytaikaista ja ilmenee lähialueella räjäytystyön yhteydessä 2-4 krt vuodessa. Tärinää voidaan tarvittaessa seurata esim. muutamista lähimmistä rakennuksista tärinämittarilla. Hankkeen aiheuttamat vaikutukset mm. pölyisyyden, vesien ojaan johtamisen, tärinän ja meluisuuden osalta arvioidaan pieneksi. Melua voidaan tarvittaessa mitata lähimpien asuinrakennuksien käyttöpihoilta.

 

Ottamistoiminnan jälkeiset ympäristövaikutukset

Ottamistoiminta päätetään maisemointi- ja jälkihoitotoimiin. Ympäristöön kohdistuvat vaikutukset minimoidaan huolellisella suunnitelmaan pohjautuvalla maisemoinnilla. Maisemoinnin luiskaus nopeuttaa metsittymistä ja paikallisesti luontaisen kaltaiset pinnanmuodot sopeuttavat louhoksen paikallismaiseman sen ympäristöön.

 

Toimintaan liittyvät riskit ja niiden ehkäiseminen

Ottamistoiminnan aikana seurataan mahdollisia muutoksia kallion rakenteessa, kerroksien esiintymistä ja sijoittumista sekä havaintoja kallion rakoilusta. Riskien osalta tehdään seurantaa jatkuvasti alueella työskennellessä.

 

Epäsuorana vaikutuksena voi olla työkoneen poltto- tai voiteluaineiden käytön aikaisen vuotoriskin myötä tapahtuva päästö. Kyseessä on kuitenkin pieni riski ja se voi aiheutua lähtökohtaisesti työnteon aikana onnettomuudesta tai vahingosta. Työnaikaiset vahingot ja riskit eliminoidaan ennalta varaamalla tukitoimintojen alueelle, kuorma-autoihin ja työkoneisiin imeytysaineet, -rakeet tai -turpeet. Näin toimittaessa pinta- tai pohjaveteen ei aiheudu haitallisia vaikutuksia ja riskit ovat hyvin pienet.

 

Riskeihin varaudutaan ennalta mm. selventämällä kussakin työvaiheessa esiintyvät mahdolliset riskitilanteet. Näihin riskitilanteisiin ja yleensäkin koko toiminnan ylläpitämiseen suhtaudutaan vakavasti ja ennakoivasti. Mikäli poikkeustilanne kuitenkin sattuu, toiminta pysäytetään. Tuolloin paikallistetaan vika tai vuoto ja korjataan se. Onnettomuuksista tehdään välittömästi ilmoitus pelastus- ja ympäristöviranomaiselle. Samassa yhteydessä aloitetaan torjuntatoimet, joilla voidaan rajata ja vähentää ympäristöön aiheutunut vaurio sekä lopulta poistaa aiheutunut vahinko kokonaan.

 

Ottamisen käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailu

Valvovalla viranomaisella on alueelle esteetön pääsy. Jos puomi tarvitaan avattavaksi, on siitä hyvä sopia etukäteen. Ympäristöhaittoja tarkkaillaan viranomaisten asettamien lupaehtojen mukaisesti. Tarvittaessa alueella voidaan ryhtyä nopeasti toimiin, jotta alueella mahdollisesti tapahtuneet ympäristöhaitat voidaan tutkia, pienentää ja poistaa.

 

Tarkkailu muodostuu toiminta-aika seurannasta, tuotantomäärien tarkkailusta ja raportoinnista sekä ulkopuolisten urakoitsijoiden tekemien omien mittaus- ja tarkkailuvelvoitteiden puolesta. Kankkulan kaivoksen suunnitellun ottamisalueen korkeustiedot oli mitattu toukokuussa 2023. Korkeustieto voidaan siirtää kiintopisteestä haluttuihin paikkoihin, jotta ottaminen suuntautuu syvyyden ja laajuuden suhteen oikein. Valvontaviranomainen voi esteettä seurata louhintaa, murskaamista ja niiden suunnitelmallista toteutumista valvontakäynnillä.

 

Toiminnanharjoittaja tarkkailee itse mm. suunnitelma- ja ottamisalueella tapahtuvia muutoksia käytön aikana ja arvioi tilannetta myös ilmaan ja vesistöön kohdistuvien päästöjen kannalta. Ottaminen keskeytetään tarvittaessa, jotta alueelle voidaan kutsua Kankaanpään ympäristöpalveluiden valvova ympäristöviranomainen arvioimaan tilannetta.

 

Päästö- ja vaikutustarkkailua voidaan tehdä tarvittaessa pintavesien poistouomasta eli selkeytysaltaan purkuvedestä (pH, sähkönjohtavuus, sameus, kemiallinen hapenkulutus, öljyhiilivedyt, nitraatti, nitriitti ja kokonaistyppi sekä arseeni) kun veden purku on juuri aloitettu. Melun mittauksia voidaan tehdä lähimpien asuintalojen käyttöpihoilta toiminnan alkaessa ja tärinää voidaan mitata lähimpien asuinrakennusten kivijalkaan asennettavalla tärinämittarilla.

 

Toiminnan raportointi

Louhinnasta ja kiviainesten otosta pidetään käyttöpäiväkirjaa, mistä ilmenee louhintajaksot, otetun kiviaineksen määrät ja laadut, havainnot kallion ruhjeisuudesta louhoksessa ja tehtyjen tutkimusten ajankohdat. Poistuvan veden laatua tarkkaillaan silmämääräisesti viikoittain. Poikkeukselliset havainnot kirjataan koko toiminnasta.

Hhhhh 

ASIAN KÄSITTELY JA RATKAISU

Lupahakemuksesta tiedottaminen

Hakemuksesta on kuulutettu Kankaanpään kaupungin sekä Merikarvian kunnan ilmoitustaululla 7.3 - 15.4.2024 välisenä aikana. Hakemusasiakirjat ovat olleet sähköisesti nähtävillä kuulutusajan Kankaanpään kaupungin sekä Merikarvian kunnan sähköisellä ilmoitustaululla.

Asianosaisille on ilmoitettu hakemuksen vireilläolosta 7.3.2024 päivätyllä kirjeellä.

 

Muistutukset ja mielipiteet

Hakemuksen johdosta ei ole annettu muistutuksia tai mielipiteitä.

 

Lausunnot

Hakemuksesta on pyydetty lausunto Merikarvian kunnalta. Hakija on pyytänyt Varsinais-Suomen ELY-keskuksen ympäristö ja luonnonvarat vastuualueelta ennakkolausunnon vesilain mukaisen luvan tarpeesta.

 

Merikarvian kunnanhallitus 25.3.2024

Kunnanhallitus puoltaa maa-aines- ja ympäristöluvan myöntämistä.

 

Varsinais-Suomen ELY-keskus ennakkolausunto 8.5.2024

Ennakkolausuntopyynnössä esitettyjen tietojen perusteella kiinteistön 484-401-8-208 yhdistäminen viereiseen ottamisalueeseen ja ottamisen ulottaminen alimmilleen tasolle -5,0 (N2000) ei edellytä vesilain (587/2011) mukaista lupaa. Ottamisalue ei sijaitse pohjavesialueella tai sellaisen läheisyydessä, eikä alueen läheisyydessä sijaitse talousvesikäytössä olevia kaivoja. Karttatarkastelun perusteella lähimmät asuinrakennukset sijaitsevat yhdistetystä ottamisalueesta noin 550 m lounaaseen. On epätodennäköistä, että suunnitellusta kalliokiviaineksen ottamistoiminnasta aiheutuisi vesilaissa tarkoitettua haittaa veden käytölle talousvetenä. Ennakkoarvion mukaan myöskään louhoksen vesien johtamisesta ei aiheudu vesilain mukaisen luvan hakemisen tarvetta. Lupapäätöksessä tulee kuitenkin antaa riittävät määräykset poispumpattavan veden johtamiseksi sekä veden laadun ja määrän tarkkailemiseksi.

 

Valmistelijan esitys

Kankaanpään kaupungin ympäristö- ja terveyslautakunta muuttaa Lasse Ojamolle 16.6.2022 § 16 myöntämäänsä maa-aines- ja ympäristölupaa kalliokiviaineksen ottamiseen, kallionlouhintaan ja murskaukseen tiloilla Eumer RN:o 484-401-10-152, Louhos RN:o 484-401-10-155 ja Louhos2 RN:o 484-401-93-5 sekä Lasse Ojamolle 21.2.2023 § 5 myöntämäänsä maa-aines- ja ympäristöluvan muutosta. Toimintaa on harjoitettava hakemuksessa ja ottamissuunnitelmassa esitetyllä tavalla, ellei lupamääräyksissä toisin määrätä.

 

Maa-aines- ja ympäristöluvan voimassaoloaika ja laajuus

1.

Lupa on voimassa kymmenen (10) vuotta. Lupa myönnetään hakemuksen mukaisesti 862 200 k-m³ kokonaismäärälle, ottamisalueen pinta-alan ollessa 9,2 ha. Alin ottotaso on -5,0 m.

 

 

Ottamisalueen rajaus

2.

Luvanhaltijan on merkittävä ottamisalueen rajat riittävän selvästi maastoon, siten että merkit pysyvät paikoillaan koko ottamistoiminnan ajan ja ovat havaittavissa myös talviaikoina.

 

3.

Alueen korkotaso sekä alin ottotaso tulee merkitä näkyvästi maastoon paikkaan, jossa se säilyy pysyvästi koko ottamistoiminnan ajan.

 

4.

Ennen ottotoiminnan aloittamista on luvanhaltijan pyydettävä valvontaviranomaista suorittamaan aloituskatselmus, jossa lupamääräykset 2 ja 3 todetaan asianmukaisesti järjestetyksi.

 

 

Toiminta-ajat ja käsiteltävät raaka-aineet sekä vastaanotettavat jätteet

5.

 

Toiminta-ajat ovat maanantaista perjantaihin:

- murskaus klo 7.00 - 22.00 välisenä aikana

- poraaminen klo 7.00 - 22.00 välisenä aikana

- rikotus klo 7.00 -  22.00 välisenä aikana

- räjäytykset klo 10.00 - 17.00 välisenä aikana

- kuormaaminen ja kuljetus arkipäivisin klo 6.00 -  22.00 välisenä aikana. Lisäksi lauantaisin klo 8.00 - 16.00. 

-maan kaivuutöitä satunnaisesti ja tarvittaessa klo. 7.00  - 22.00 sekä lauantaisin klo 8.00 - 16.00

 

 

Alueella saa louhia ja murskata alueella tuotettua kalliokiveä enintään 55 000 m³ktr vuodessa.

 

7.

Alueella voidaan vastaanottaa, välivarastoida ja käsitellä enintään 4920 tonnia betonijätettä (17 01 01) vuodessa ja 250 tonnia puujätettä (17 02 01) vuodessa. Luvanhaltijan tulee varmistua alueella varastoitavan ja murskattavan jätteen puhtaudesta ja huolehtia, ettei niistä pääse liukenemaan haitta-aineita alueen maaperään, pohjaveteen tai pintavesiin.

 

Betonijätteen laadunvalvonnassa tulee varmistua, että jätteen haitta-ainepitoisuudet vastaavat valtioneuvoston asetuksessa 843/2017 vastaavan jätteen haitta-aineille asetettuja raja-arvotasoja. Hyödynnettäväksi tarkoitetun betonimurskeen käsittelyssä ja laadunvarmistuksessa on noudatettava eräiden jätteiden hyödyntämisestä maanrakentamisessa annettua valtioneuvoston asetusta (843/2017). Murskeiden laadunvalvontatulokset on toimitettava Merikarvian ympäristönsuojeluviranomaiselle tiedoksi vuosiraportoinnin yhteydessä. Mikäli valtioneuvoston asetuksen betonimurskeen jätteeksi luokittelun päättymisen arviointiperusteet (466/2022) otetaan käyttöön, tulee tällöin Merikarvian ympäristönsuojeluviranomaiselle toimittaa laadunvarmistusjärjestelmä.

 

8.

Laitokselle tulevat jätekuormat on tarkastettava kuormia vastaanotettaessa ja purettaessa. Kuormien laadusta ja määrästä on pidettävä kirjaa. Mikäli alueelle toimitetaan jätteitä joita ei ole tässä luvassa hyväksytty, on ne toimitettava laitokselle, jonka ympäristöluvassa on kyseisen jätteen vastaanotto tai käsittely hyväksytty tai jäte on palautettava jätteen haltijalle.

 

9.

Toiminta-alueella saa varastoida hyödyntämiskelpoista murskaamatonta betonijätettä ja hakettamatonta puujätettä enintään kolme vuotta ennen käsittelyä. Murskattua betonijätettä ja haketettua puuta saa varastoida enintään vuoden ennen jätteen toimittamista loppukäsittelyyn. Alueelle ei saa muodostua pysyviä jätekasoja. Alueella varastoidut betonijätteet sekä puujätteet on toimitettava hyödynnettäväksi tai loppusijoitettavaksi jätelain 29 §:n mukaisen hyväksynnän saaneille vastaanottajille.

 

10.

Eri jätejakeet on säilytettävä toisistaan erillään niille varatuissa paikoissa.

 

11.

Toiminnanharjoittajan tulee ylläpitää jätelain 120 § n mukaista jätteiden käsittelyn seuranta- ja tarkkailusuunnitelmaa.

 

12.

Rakennus- ja purkujätteen siirrosta on laadittava jätelain 121 §:n mukainen siirtoasiakirja. Siirtoasiakirja on annettava jätteen kuljettajalle luovutettavaksi edelleen jätteen vastaanottajalle. Siirtoasiakirjoihin tulee merkitä valtioneuvoston asetuksen 978/2021 40 §:n mukaiset tiedot jätteistä. Siirtoasiakirja tai sen jäljennös on säilytettävä kolme vuotta allekirjoituksesta.

 

13.

Toiminnanharjoittajan on käytettävä jätteiden kuljettamiseen yrityksiä, jotka on hyväksytty ja merkitty ELY-keskuksen ylläpitämään jätehuoltorekisteriin.

 

 

Melu- ja tärinä

14.

Toiminnan aikana syntyvä melu ei saa ylittää lähimpien asuinrakennusten pihamaa-alueella melun A-painotetun ekvivalenttitason (LAeq) päiväohjearvoa (klo 7-22) 55 dB. Loma-asumiseen käytettävillä alueilla melu ei saa ylittää melun A-painotetun ekvivalenttitason (LAeq) päiväohjearvoa (klo 7-22) 45 dB. Tarvittaessa ympäristönsuojeluviranomainen voi vaatia toiminnanharjoittajaa teettämään melumittaukset erikseen sovittavalla tavalla, mikäli on syytä epäillä melutasojen ylittyvän.

 

15.

Louheen käsittely ja murskaus tulee tehdä alimmalla ottamistasolla meluvaikutusten leviämisen estämiseksi heti, kun se on teknisesti mahdollista. Murskattavat kiviainekset ja valmiit tuotekasat on sijoitettava siten, että ne estävät melun leviämisen melulle alttiiden kohteiden suuntaan.

 

16.

Alueella suoritettavien räjäytysten suunnitellusta ajankohdasta on tiedotettava hyvissä ajoin etukäteen melun ja tärinän vaikutusalueen asukkaille. Räjäytykset on toteutettava suunnitelmallisesti ja siten, että mahdolliset tärinävaikutukset rajoittuvat mahdollisimman lähelle räjäytysaluetta.

 

 

Ilmaan joutuvien päästöjen ja niiden leviämisen rajoittaminen

17.

Toiminnasta aiheutuvia pölyhaittoja on ehkäistävä kastelulla tai koteloimalla päästölähteet. Murskaamon pölynpoistojärjestelmät on pidettävä hyvässä kunnossa ja niiden kunto on tarkistettava toiminta-aikoina päivittäin. Pölynpoistojärjestelmän rikkoutuessa tai jonkin muun päästöjä aiheuttava toiminta keskeytettävä, kunnes järjestelmä on korjattu tai häiriö poistettu. Lisäksi on huolehdittava, että jätettä tai pölyä ei levitetä toiminta-alueen ulkopuolelle.

 

 

Maaperä ja pohjaveden suojelu

18.

Ottamisen yhteydessä on huolehdittava siitä, ettei maa- tai kallioperään tai pohjaveteen pääse öljytuotteita tai muita ympäristölle haitallisia aineita.  Mikäli alueella varastoidaan polttoaineita, on ne varastoitava joko kaksoisvaippasäiliössä tai kiinteästi valuma-altaallisessa säiliössä, jossa on ylitäytön estävä sulkuventtiili. Tankkauslaitteistot on varustettava lukittavalla sulkuventtiilillä. Koneiden säilytyspaikkojen ja tankkauspaikan maarakenteet tulee tiivistää siten, että polttoaineiden ja muiden ympäristölle haitallisen aineiden pääsy maaperään ja pohjaveteen estyy. Mahdollisten öljyvahinkoihin tulee varautua ennakolta. Alueella tulee olla käytettävissä riittävästi imeytysmateriaalia öljyvuotojen varalta.

 

19.

Louhoksen toiminta-alueen pintavedet ja alueelle kertyvät vedet on esikäsiteltävä hakemuksessa kuvatun mukaisesti laskeutusaltaassa ennen niiden johtamista alueelta pois. Laskeutusallas on mitoitettava siten, että valumavesien viipymä altaassa on riittävä hienoaineksen laskeutumiseksi ja alueelta lähtevän vesivirtaaman tasaamiseksi. Laskeutusallas on tyhjennettävä lietteestä riittävän usein.

 

20.

Toiminnasta muodostuvia suoto- ja valumavesiä tulee tarkkailla laskeutusaltaasta lähtevästä vedestä. Vesinäyte tulee ottaa vuosittain syksyisin. Vedestä tulee analysoida pH, sameus, kiintoaine, kemiallinen hapenkulutus, sähkönjohtavuus, nitraatti, nitriitti, ammoniumtyppi, kokonaistyppi, kokonaisfosfori ja öljyhiilivedyt. Tulokset tulee toimittaa Merikarvian kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle niiden valmistuttua. Tarvittaessa ympäristönsuojeluviranomainen voi muuttaa pintavesien tarkkailua, mikäli tulokset sitä edellyttävät.

 

21.

Toiminnanharjoittajan on huolehdittava, että alueen ojarakenteet pysyvät toimintakuntoisina eikä vesien johtamisesta aiheudu virtausreitin varrella olevien maiden vettymistä.

 

 

Jätehuolto

22.

Alueen jätehuolto on järjestettävä siten, ettei siitä aiheudu ympäristön roskaantumista, maaperän pilaantumista eikä haittaa terveydelle eikä ympäristölle. Hyötykäyttöön soveltuva jäte on toimitettava niille tarkoitettuihin keräyspaikkoihin, muut jätteet on toimitettava käsittelyyn laitokseen tai paikkaan, jonka ympäristönsuojelulain mukaisessa luvassa tai vastaavassa päätöksessä tällaisen jätteen vastaanotto on hyväksytty.

 

Vaaralliset jätteet on kerättävä talteen ja pidettävä toisistaan erillään sekä varastoitava katetussa tai muutoin vesitiiviissä tilassa nesteitä läpäisemättömällä alustalla ja ne on toimitettava asianmukaiseen käsittelyyn vähintään kerran vuodessa. Vaarallista jätettä luovutettaessa on jätteiden siirrosta laadittava siirtoasiakirja, josta ilmenee valtioneuvoston asetus jätteistä (978/2021) mukaiset tiedot vaarallisista jätteistä. 

 

 

Alueen hoito

23.

Luvan saajan on huolehdittava alueen siisteydestä. Alueesta ei saa muodostua sinne kelpaamattomien tai sinne kuulumattomien jätteiden varastoaluetta.

 

24.

Ulkopuolisten asiaton pääsy toiminta-alueelle tulee estää lukittavalla puomilla tai muulla vastaavalla järjestelyllä. Ottamisalueen jyrkät luiskat tulee suojata aidoin tai maavallein ulkopuolisille aiheutuvan vaaran estämiseksi.

 

 

Kaivannaisjätteen jätehuoltosuunnitelma

25.

Toiminnassa on noudatettava valtioneuvoston asetus kaivannaisjätteistä (190/2013) annettuja säädöksiä.

 

 

Jälkihoitotoimet 

26.

Alueen jälkihoito ja maisemointi tulee toteuttaa ottamissuunnitelmassa esitetyn mukaisesti. Ottamisalueen jyrkät luiskat tulee suojata pysyvin turvarakentein siten, että ulkopuolisille ei aiheudu vaaraa. Turvarakenteina voidaan aitaamisen sijasta käyttää esimerkiksi irtokivilohkareita, joiden paino on vähintään 1 000 kg. Lopulliset jälkihoito- ja maisemointitoimenpiteet on toteutettava välittömästi ottamistoiminnan päätyttyä luvan voimassaoloaikana. Tarvittaessa jälkihoitosuunnitelmaa tulee päivittää ottamistoiminnan loppuvaiheessa, mikäli esim. maankäytön suunnitteluun tulee oleellisia muutoksia.

 

Ottotoiminnan loputtua vakuuden voimassaoloaikana on alueella pidettävä loppukatselmus, jossa todetaan alueen jälkihoidon ja maisemointitöiden riittävyys.

 

 

Tarkkailu ja raportointi

27.

Louhinnan ja murskauksen aloittamisesta sekä lopettamisesta on ilmoitettava kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle sekä naapureille.

 

28.

Vuotuisesta ottomäärästä tulee tehdä maa-aineslain 23 a §:n mukainen otetun aineksen määrää ja laatua koskeva ilmoitus. Ilmoitus voidaan tehdä joko sähköisesti valtakunnalliseen NOTTO-tietokantaan tai kirjallisella ilmoituksella lupaviranomaiselle.

 

29.

Toiminnanharjoittajan on pidettävä kirjaa laitoksen toiminnasta sekä jätteiden vastaanottomääristä ja varastoinnista. Jätteitä koskeva kirjanpito on säilytettävä vähintään kuusi vuotta ja se on pyydettäessä esitettävä valvontaviranomaiselle. Jätekirjanpidon tulee sisältää valtioneuvoston asetuksen jätteistä (978/2021) 36 §:n mukaiset tiedot.

 

Vuosiyhteenveto laitoksen toiminnasta on toimitettava kalenterivuosittain helmikuun loppuun mennessä Merikarvian kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle ja sen tulee sisältää ainakin seuraavat asiat:

- louhitun ja murskatun kiviaineksen määrä ja toiminta-aika

- alueella käytetyn polttoaineen laatu ja vuosikulutus

- toimintahäiriöt, jotka ovat aiheuttaneet päästöjä ympäristöön

- käsiteltyjen puu- ja betonijätteiden määrät vuodessa (t/a tai kg/a), LoW-koodit ja kuvaus jätelajista, jätteen tyyppi, alkuperä ja toiminta, jossa jäte on syntynyt, vastaanottomäärät ja jätteen käsittelytapa.

- tiedot alueelta poistoimitetuista betoni- ja puujätteen määristä, laadusta, vientiajankohdasta, kohteesta sekä kuljettajasta

- tiedot varastossa olevan murskatun ja murskaamattoman betonijätteen sekä hakettamattoman ja haketetun puujätteen määristä raportointivuoden lopussa.

- betonijätteen murskausjaksokohtaiset laadunvalvontatulokset

- tiedot toiminnassa muodostuvista jätteistä LoW-koodeineen, jätteen tyyppi, toiminta, jossa jäte on syntynyt, jätteen määrä tonneina tai kilogrammoina sekä kun jäte toimitetaan muualle käsiteltäväksi, niin vastaanottajan ja kuljettajan tiedot, käsittelypaikka ja käsittelytapa.

 

 

Vastuuhenkilö

30.

Luvanhakijan on nimettävä laitokselle murskaustoiminnasta vastaava hoitaja, jolla on riittävä asiantuntemus. Vastaavan hoitajan nimi ja yhteystiedot on ilmoitettava Merikarvian kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle.

 

 

Häiriö- ja poikkeustilanteet

31.

Vahinko- ja onnettomuustilanteiden varalle on alueella oltava saatavana riittävästi imeytysmateriaalia. Vuotoina ympäristöön päässeet polttoaineet ja muut aineet on kerättävä välittömästi talteen. Mahdollisista poikkeuksellisista päästöistä, häiriöistä tai onnettomuuksista on ilmoitettava viipymättä ympäristönsuojeluviranomaiselle ja tarvittaessa pelastusviranomaiselle.

 

 

Paras käyttökelpoinen tekniikka

32.

Toiminnanharjoittajan tulee olla selvillä toimialansa parhaan käytettävissä olevan tekniikan kehittymisestä ja varauduttava sen käyttöönottoon.

 

 

Toiminnan muuttaminen ja lopettaminen

33.

Toiminnan kannalta olennaisista muutoksista, pysyvästä tai pitkäaikaisesta keskeyttämisestä tai toiminnanharjoittajan vaihtumisesta tulee tehdä hyvissä ajoin ilmoitus Merikarvian kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Toiminnanharjoittajan on hyvissä ajoin, viimeistään kolme kuukautta ennen toiminnan lopettamista, esitettävä suunnitelma toiminnan lopettamiseen liittyvistä toimista.

 

 

Muutoksen hyväksymisen perustelut

Muutoslupahakemus koskee olemassa olevan louhinnan ja murskaustoiminnan laajentamista siten, että olemassa olevaa kiviainesaluetta laajennetaan viereiseen Kankkulan kaivoksen 484-401-8-208 tilaan. Kankkulan kaivos sijaitsee samalla toiminta-alueella Lasse Ojamolle 16.6.2022 § 16 myönnetyn maa-aines- ja ympäristöluvan tilojen Eumer, Eumer2 ja Louhos kanssa.

 

Maa-aineslain (555/1981) 6 §:n mukaan lupa ainesten ottamiseen on myönnettävä, jos asianmukainen ottamissuunnitelma on esitetty eikä ottamisen tai sen järjestely ole ristiriidassa maa-aineslain 3 §:ssä säädettyjen rajoitusten kanssa. Asiaa harkittaessa on otettava huomioon myös lupamääräysten vaikutus.Maa-aineslain 3 §:ssä säädetään ainesten ottamisen rajoituksista. Maa-aineksia ei saa ottaa niin, että siitä aiheutuu 1) kauniin maisemakuvan turmeltumista, 2) luonnon merkittävien kauneusarvojen tai erikoisten luonnonesiintymien tuhoutumista, 3) huomattavia tai laajalle ulottuvia vahingollisia muutoksia luonnonolosuhteissa tai 4) tärkeän tai muun vedenhankintaan soveltuvan pohjavesialueen vedenlaadun tai antoisuuden vaarantuminen, jollei siihen ole saatu vesilain mukaista lupaa. Asemakaavan tai oikeusvaikutteisen yleiskaavan alueella on lisäksi katsottava, ettei ottaminen vaikeuta alueen käyttämistä kaavassa varattuun tarkoitukseen eikä turmele kaupunki- tai maisemakuvaa. (MAL 3.2 §)                       

 

Lisäksi maa-aineslain 3 §:n 4 momentin mukaan ottamispaikat on sijoitettava ja ainesten ottaminen järjestettävä niin, että ottamisen vahingollinen vaikutus luontoon ja maisemakuvaan jää mahdollisimman vähäiseksi ja että maa-ainesesiintymää hyödynnetään säästeliäästi ja taloudellisesti eikä toiminnasta aiheudu asukkaille tai ympäristölle vaaraa tai kohtuullisin kustannuksin vältettävissä olevaa haittaa.

Kun toimintaa harjoitetaan päätöksessä esitetyllä tavalla sekä noudatetaan annettuja määräyksiä, toiminta täyttää luonnonsuojelulain, ympäristönsuojelulain ja jätelain sekä niiden nojalla annettujen asetusten vaatimukset.

 

Toiminta ei ole ristiriidassa asemakaavan tai sen määräysten kanssa. Toiminnasta ei normaalitilanteessa aiheudu terveyshaittaa, merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, maaperän tai pohjaveden pilaantumista tai erityistä luonnon olosuhteiden huonontumista tai vedenhankinnan tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantamista toimintojen vaikutusalueella eikä eräistä naapuruussuhteista annetun lain tarkoittamaa kohtuutonta rasitusta. Päätöksessä on annettu tarvittavat määräykset toiminnoista aiheutuvien päästöjen rajoittamiseksi ja ympäristön pilaantumisen estämiseksi.

 

Vastaus annettuihin lausuntoihin

Varsinais-Suomen ELY-keskuksen ennakkolausunnossa esitetyt seikat on otettu huomioon annetuissa lupamääräyksissä.

 

Määräysten perustelu

Maa-aineslain 10 §:n mukaan lupa ottamistoimintaan myönnetään määräajaksi, kuitenkin enintään 10 vuodeksi, ellei ole erityisiä syitä pidemmälle toiminta-ajalle. Lupa on myönnetty 10 vuodeksi, hakemuksen mukaiselle ajalle ja kokonaisottomäärälle sekä ottoalalle ja ottotasolle. (lupamääräys 1)

 

Alueen merkitsemisestä ja alkutarkastuksesta on annettu ottamissuunnitelmaa täydentäviä määräyksiä. Riittävät alueen rajojen merkinnät sekä ottotason selkeä merkintä ovat tarpeen, jotta toimintaa voidaan valvoa maa-aineslain ja maa-ainesasetuksen edellyttämällä tavalla. (lupamääräykset 2-4)

 

Kun otetaan huomioon murskaamon etäisyydet lähimpiin häiriölle alttiisiin kohteisiin ja verrataan valtioneuvoston asetuksessa (800/2010) kivenlouhimojen, muun kivenlouhinnan ja kivenmurskaamojen ympäristönsuojelusta annettuihin vaatimuksiin, on katsottu, että murskaustoimintaa voidaan lupamääräyksen mukaisin toiminta-ajoin harjoittaa ympäri vuoden. Määräys perustuu haettuihin toiminta-aikoihin sekä valtioneuvoston asetukseen (800/2010). Louhinnalle ja murskaukselle on asetettu rajat, joilla varmistetaan, että toiminta pysyy suunnitelman mukaisena. Tuotantoa on rajoitettu hakijan esittämien määrien mukaisesti. (lupamääräykset 5-6)

 

Jätteen käsittelylle on asetettu rajat, joilla varmistetaan, että toiminta pysyy suunnitelman mukaisena. Vastaanotettavan ja varastoitavan jätteen määrää on rajoitettu hakemuksen mukaisesti. Betonimurskeen maarakennus- ja ympäristöominaisuudet on selvitettävä ja niiden laatua valvottava säännöllisesti, jotta varmistutaan siitä, ettei murskeen edelleen käyttämisestä aiheudu haittaa ympäristölle tai terveydelle. (lupamääräys 7)

 

Jätelain 12 §:n mukaan jätteen haltijan on oltava riittävän hyvin selvillä hallinnassaan olevan jätteen alkuperästä, määrästä, lajista, laadusta ja muista jätehuollon järjestämiselle merkityksellisistä jätteen ominaisuuksista sekä jätteen ja jätehuollon ympäristö- ja terveysvaikutuksista. Vastaanotettavien kuormien kirjanpidolla seurataan tuotavien materiaalien määrää ja alkuperää. Mikäli alueelle tuodaan sinne kuulumattomia jätteitä, jätekuormat on ohjattava jätteiden vastaanottamiseen luvan saaneeseen paikkaan tai palautettava jätteen haltijalle. (lupamääräys 8)

 

Kaatopaikoista annetun valtioneuvoston asetuksen (331/2013) mukaan kaatopaikkana ei pidetä alle kolmen vuoden pituista jätteen varastointia ennen sen hyödyntämistä tai esikäsittelyä eikä alle yhden vuoden pituista jätteen varastointia ennen sen käsittelyä. Lisäksi määräyksillä varmistetaan, ettei toiminnasta aiheudu roskaantumista tai muuta ympäristön pilaantumista. (lupamääräys 9)

 

Jätteet on kerättävä ja pidettävä toisistaan erillään jätehuollon kaikissa vaiheissa siinä laajuudessaan, kuin se terveydelle tai ympäristölle aiheutuvan vaaran tai haitan ehkäisemiseksi tai jätehuollon asianmukaisen järjestämisen kannalta on tarpeellista ja taloudellisesti mahdollista. (lupamääräys 10)

 

Jätelain mukaan ympäristöluvanvaraisen jätteen käsittelytoiminnan harjoittajan on esitettävä lupaviranomaiselle suunnitelma jätteen käsittelyn seurannan ja tarkkailun järjestämisestä. (lupamääräys 11)

 

Vaarallisen jätteen ja rakennus- ja purkujätteiden siirroista laadittavista asiakirjoista on määrätty jätelain 121 §:ssä. Siirtoasiakirjojen avulla viranomaisilla on mahdollisuus valvoa vaarallisten jätteiden kuljetuksia tuottajalta asianmukaiseen hyödyntämis- tai käsittelypaikkaan. (lupamääräys 12)

 

Jätteen kuljetuksesta annetut määräykset perustuvat jätelakiin ja valtioneuvoston asetukseen jätteistä. (lupamääräys 13)

 

Laitoksen toiminnasta aiheutuva päiväaikainen melutaso on rajoitettu valtioneuvoston päätös (993/1992) melutason ohjearvoista mukaisesti.

 

Toiminnanharjoittajaa koskee selvilläolovelvollisuus toimintansa ympäristövaikutuksista, joten tarvittaessa melua on mitattava. Määräys louheen käsittelystä ja murskaimen sijoittelusta on annettu ympäristöhaittojen, mm. melun minimoimiseksi. Räjäytykset on ajoitettava ja suoritettava siten, ettei siitä ja toiminnan muusta tärinästä aiheudu haittaa lähikiinteistöille. Tiedottamalla räjäytyksistä etukäteen ehkäistään tärinän ja ilmanpaineiskuista koettua häiriötä. (lupamääräykset 14-16)

 

Määräys pölyhaittojen ehkäisystä on annettu terveys- ja ympäristöhaittojen ehkäisemiseksi ja rajoittamiseksi. (lupamääräys 17)

 

Maaperän sekä pinta- ja pohjavesien likaantumisriskiä aiheuttavat etenkin maa-ainesten ottamisalueiden työkoneissa käytetyt polttoaineet ja niiden varastointi ja käsittely. Määräyksellä varmistetaan, etteivät polttoaineet aiheuta maaperän tai pinta- ja pohjavesien likaantumista. (lupamääräys 18)

 

Louhinta- ja murskausalueella muodostuvista vesistä saattaa aiheutua ravinne- tai kiintoainekuormitusta valuma-alueiden pintavesiin. Lisäksi virtaamien vaihtelut voivat olla luonnontilaista aluetta suuremmat. Johtamalla alueella muodostuvat vedet laskeutusaltaan kautta vähennetään toiminnan vaikutuksia alueen pintavesiin. (lupamääräys 19)

 

Toiminnanharjoittaja on hakemuksessaan ehdottanut tarvittavat tiedot päästöjen ja tarkkailun seurannasta. Tätä koskeva määräys on annettu hakemuksen mukaisena. (lupamääräys 20)

 

Jätevettä johtava on osaltaan velvollinen huolehtimaan jäteveden johtamiseen käytetyn ojan tai noron kunnossapidosta (lupamääräys 21)

 

Jätteet on kerättävä ja pidettävä toisistaan erillään jätehuollon kaikissa vaiheissa siinä laajuudessaan, kuin se terveydelle tai ympäristölle aiheutuvan vaaran tai haitan ehkäisemiseksi tai jätehuollon asianmukaisen järjestämisen kannalta on tarpeellista ja taloudellisesti mahdollista. Jätteen kuljetuksesta ja käsittelystä annettu määräys perustuu jätelakiin ja valtioneuvoston asetukseen jätteistä. (lupamääräys 22)

 

Alueen hoitoa koskevat määräykset on annettu terveys- ja

ympäristöhaittojen ehkäisemiseksi. (lupamääräykset 23-24)

 

Kaivannaisjätteen jätehuoltosuunnitelmaa koskeva määräys on annettu kaivannaisjätteiden asianmukaisen säilyttämisen varmistamiseksi ja alueen saattamiseksi ennalleen toiminnan loppuessa. (lupamääräys 25)

 

Alueen jälkihoitoa koskevan määräyksen tavoitteena on sopeuttaa ottamisalue ympäröivään luontoon ja maisemaan ja edistää jälkikäytön turvallisuutta. (lupamääräys 26)

 

Määräykset raportoinnista selventää maa-ainestenoton valvontaan liittyviä järjestelyjä ja maa-ainestenottajan velvollisuuksia. Tarkkailua, raportointia ja kirjanpitoa koskevat määräykset on annettu valvontaviranomaisen tiedonsaannin ja valvonnan järjestämiseksi. (lupamääräykset 27-29)

 

Vastaavan hoitajan ajan tasalla olevat yhteystiedot ovat tarpeen nopean tiedonkulun varmistamiseksi laitoksen ja valvontaviranomaisen välillä erityisesti poikkeustilanteissa. (lupamääräys 30)

 

Vahinko- ja onnettomuustilanteista tiedottaminen on tarpeen valvonnan toteuttamiseksi ja häiriötilanteista mahdollisesti aiheutuvien haittojen minimoimiseksi. Ympäristönsuojelulaki velvoittaa ennaltaehkäisemään ja minimoimaan haitat sekä käyttämään parasta käyttökelpoista tekniikkaa ja noudattamaan ympäristön kannalta parhaita työmenetelmiä. Toiminnanharjoittajan on oltava riittävästi selvillä aiheuttamansa haitallisten vaikutusten vähentämismahdollisuuksista ja siitä syystä seurattava parhaan käyttökelpoisen tekniikan kehittymistä. (lupamääräykset 31-32)

 

Ympäristöluvan haltija on ympäristönsuojelulain mukaan viipymättä ilmoitettava valvontaviranomaiselle toiminnan pysyvästä tai pitkäaikaisesta keskeyttämisestä sekä toiminnan valvonnan kannalta olennaisista muutoksista. Ympäristöluvassa on annettava ympäristönsuojelulain mukaan tarpeelliset määräykset toiminnan lopettamisen jälkeisistä toimista. (lupamääräys 33)

 

Luvan voimassa olo

Lupapäätös on voimassa 10 vuotta.

 

Lupaa ankaramman asetuksen noudattaminen

Jos asetuksella annetaan ympäristönsuojelulain, luonnonsuojelulain tai jätelain nojalla myönnetyn luvan määräystä ankarampia säännöksiä tai luvasta poikkeavia säännöksiä luvan voimassaolosta tai tarkistamisesta, on asetusta luvan estämättä noudatettava.

 

Korvattavat päätökset tai lupamääräykset

Tämä päätös korvaa Lasse Ojamolle 16.6.2022 § 16 myönnetyn ympäristö- ja maa-aineslupapäätöksen sekä 21.2.2023 §5 myönnetyn ympäristö- ja maa-ainesluvan muutoksen.

 

Päätöksen täytäntöönpano

Tämä päätös on lainvoimainen valitusajan jälkeen, jos päätökseen ei haeta muutosta.

 

Perustelu aloittamiselle muutoksenhausta huolimatta

Kankaanpään kaupungin ympäristö- ja terveyslautakunta katsoo, että hakemuksessa esitetty perustelu toiminnan aloittamiselle muutoksenhausta huolimatta ei ole riittävä, jotta maa-aineslain 21 §:n ja ympäristönsuojelulain 199 §:n mukainen määräys voitaisiin antaa. Kyseessä on uusi kalliokiviainesten ottoalue. Louhinta ja murskaus ovat luonnonolosuhteiden kannalta peruttamatonta toimintaa ja siltä osin palauttaminen ennalleen ei ole mahdollista vakuuden turvin.

 

Maksut ja vakuudet

Luvan muutoksen käsittelystä perittävä maksu on 6 237 €. Maksu koskee Kankkulan kaivoksen laajennusosaa.

 

Maa-aineslupahakemuksen tarkastusmaksu on 5 087 €

Ympäristölupahakemuksen tarkastusmaksu on 1 150 €

Maa-ainestaksan 2.1 §:n mukaisesti maksu on suunnitelmaa kohden 200 €, lisäksi otettavaksi esitetyn maa-ainesmäärän tilavuuden mukaan 0,01 €/m3.

Maa-ainestaksan 2.4 §:n mukaisesti maa-aineslupahakemuksen ja ympäristölupahakemuksen yhteiskäsittelyssä myönnettävästä ympäristönsuojelulain mukaisesta ympäristöluvasta peritään ympäristönsuojeluviranomaisen taksan mukaisesta maksusta 50 % (kivenlouhimo 1 150 € ja murskaamo 1 150 € yht. 2300 € - 50 %).

 

Valvontamaksu

Ottamistoiminnan valvonnasta luvanhaltijan on suoritettava vuosittain luvan voimassaoloaikana jälkihoitotöiden hyväksymiseen saakka maa-ainestaksan mukainen valvontamaksu. Vuosittainen valvontamaksu on 1 468 € (vuotuisen maa-ainesten määrän mukaan 0,02 €/m3 ja pinta-alan mukaan 40 €/ha). Ympäristöluvan tarkastusmaksu peritään valvontaohjelman mukaisesti.

 

Vakuus

Luvan saaja voi aloittaa toiminnan tämän lupapäätöksen mukaisesti mahdollisesta muutoksenhausta huolimatta. Luvan saajan on ennen luvanmukaisen toiminnan aloittamista asetettava 50 600 euron suuruinen hyväksyttävä vakuus Kankaanpään kaupungin ympäristö- ja terveyslautakunnalle ympäristön saattamiseksi ennalleen lupapäätöksen kumoamisen tai lupamääräysten muuttamisen varalle. Hakija vastaa siitä, että em. vakuus on voimassa niin kauan, kunnes lupamääräysten ja jälkihoitosuunnitelman mukaiset toimenpiteet on loppuun saatettu. (MAL 12 §). Vakuus on asetettu Kankaanpään kaupungin maa-ainestaksan mukaisesti.

 

Sovelletut oikeusohjeet

Maa-aineslaki (555/1981) 1, 3 - 7, 10 - 16, 19 -20, 21, 23, 23 a §

Valtioneuvoston asetus maa-ainesten ottamisesta (926/2005) 1 - 4, 6 - 9 §

Ympäristönsuojelulaki (527/2014) 6 - 8, 11, 14 - 17, 20, 22 - 23, 27, 29, 34, 41 - 44, 48, 49, 52, 53, 58, 62, 66, 83, 85, 87, 89, 114, 123, 170, 172, 190, 191, 198, 199 ja 205 §

Valtioneuvoston asetus ympäristönsuojelusta (713/2014) 2 - 4 ja 11 - 15 §

Laki eräistä naapuruussuhteista (26/1920) 17 §

Jätelaki (646/2011) 8, 12, 13, 15 -17, 28, 29, 72, 73 ja 118-123 §

Valtioneuvoston asetus jätteistä (978/2021) 4, 7-9,13, 30, 33, 36, 40 ja 41 §

Valtioneuvoston asetus kaivannaisjätteistä (190/2013)

Valtioneuvoston asetus kivenlouhimoiden, muun kivenlouhinnan ja kivenmurskaamojen ympäristönsuojelusta (800/2010)

Valtioneuvoston päätös melutason ohjearvoista (993/1992)

Luonnonsuojelulaki (9/2023) 64, 65 §

Kankaanpään kaupunki, Maa-ainesten ottamissuunnitelman tarkastamisesta ja valvonnasta suoritettavat maksut, 30.5.2023 § 19

Kankaanpään kaupungin ympäristönsuojeluviranomaisen taksa, 30.5.2023 § 18

 

Lupapäätöksestä tiedottaminen

 

Päätös

Lasse Ojamo

 

Jäljennös päätöksestä

Varsinais-Suomen elinkeino-, ympäristö- ja liikennekeskus

Merikarvian kunta

 

Ilmoitus päätöksestä

Päätöksestä ilmoitetaan niille, joille on ilmoitettu hakemuksen vireille tulosta

 

Tieto päätöksestä

Kankaanpään kaupungin ja Merikarvian kunnan sähköisellä ilmoitustaululla.

 

Muutoksenhaku

Tähän päätökseen tyytymätön saa hakea muutosta valittamalla Vaasan hallinto-oikeuteen.

Valitusoikeus tähän päätökseen on:

-         asianosaisella

-         rekisteröidyllä yhdistyksellä tai säätiöllä, jonka tarkoituksena on ympäristön-, terveyden- tai luonnonsuojelun taikka asuinympäristön viihtyisyyden edistäminen ja toiminta-alueella kysymyksessä olevat ympäristövaikutukset ilmenevät

-         toiminnan sijaintikunnalla ja muulla kunnalla, jonka alueella toiminnan ympäristövaikutukset ilmenevät

-         elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksella sekä toiminnan vaikutusalueen kunnan ympäristönsuojeluviranomaisella

-         muulla asiassa yleistä etua valvovalla viranomaisella

 

 

 

Esittelijä Terveysvalvonnan johtaja Laura Juhantalo

 

Päätösehdotus Kankaanpään kaupungin ympäristö- ja terveyslautakunta muuttaa Lasse Ojamolle 16.6.2022 § 16 myöntämäänsä maa-aines- ja ympäristölupaa kalliokiviaineksen ottamiseen, kallionlouhintaan ja murskaukseen tiloilla Eumer RN:o 484-401-10-152, Louhos RN:o 484-401-10-155 ja Louhos2 RN:o 484-401-93-5 sekä Lasse Ojamolle 21.2.2023 § 5 myöntämäänsä maa-aines- ja ympäristöluvan muutosta Merikarvian kunnan Alakylän kylässä valmistelijan esityksen mukaisesti.

 

Päätös Hyväksyttiin päätösehdotus.

 

 

 

Lisätietoja antaa Ympäristötarkastaja Heini Komppa, heini.komppa@kankaanpaa.fi,

 puh. 0445773332