Ympäristö- ja terveyslautakunta
Pöytäkirja 08.10.2024/Pykälä 31

Ympltk 08.10.2024 § 31  

1809/11.02.00/2024  

Valmistelija Jaana Jyräkoski

Asia

Päätös maa-aineslain 4 §:n mukaisesta maa-ainesten ottamislupahakemuksesta.

Hakija

Keijo Ala-Kantti Ky

39850 Honkajoki

Ottamisalue

Alue sijaitsee Kankaanpään kaupungin Lauhalan kylässä, tilalla Ojala 232-403-75-0.

Luvan hakemisen peruste

Maa-aineslain 4 §:n 1 momentti

Lupaviranomainen

Lupaviranomainen on Kankaanpään kaupungin ympäristö- ja terveyslautakunta maa-aineslain 7 §:n 1 momentin mukaan.

Hakemuksen vireille tulo

Hakemus on tullut vireille Kankaanpään kaupungin ympäristö- ja terveyslautakunnalle 11.1.2024.

Kaavoitus ja lupatilanne

Alueella ei ole voimassaolevaa asema- tai yleiskaavaa. Vahvistetussa Satakunnan maakuntakaavassa alue on merkitty EO1 -alueeksi, jolla osoitetaan hiekan- ja soranottoalueet. Satakunnan vaihemaakuntakaavassa 2 (MV 2019) alueella on au-merkintä, jolla osoitetaan merkittävät aurinkoenergian tuotantoon soveltuvat alueet.

Maa-ainesten ottoa on käsitelty osana laajempaa soranottoaluetta (Halmeskankaan kiviaineksen ottoalue) koskevassa YVA-lain (laki ympäristövaikutusten arviointimenettelystä 468/1994) mukaisessa ympäristövaikutusten arviointimenettelyssä.

Nykytilanne alueella

Suunnittelualueella kasvaa nuorehko mäntymetsä eikä siellä ole ollut aikaisempaa maa-ainesten ottotoimintaa. Alue rajautuu kaakko-etelä-lounaissuunnalta olemassa oleviin soranottoalueisiin. Muilta osin tila rajautuu talousmetsä käytössä oleviin alueisiin.

HAKEMUS JA OTTAMISSUUNNITELMA

Maa-aineslupaa haetaan tilalle Ojala (232-403-75-0), Ojalan sora-alue, jossa ei ole ollut aiempaa soranottamista, eikä se sijoitu pohjavesialueelle.

Ottamisalueen pinta-ala on 5,90 ha. Maa-ainesten ottamissuunnitelma on laadittu tulevaa 15 vuoden toimintaa varten, koska alue sijoittuu Maakuntakaavan mukaiselle EO1-alueelle. Suunnitelman mukainen kokonaismäärä on 493 000 k-m3 ja arvioitu vuotuonen ottomäärä 32 860 k-m3.

Ojalan sora-alue sijoittuu Lauhalan alueelle, lähimmillään n. 200 m päähän Kt44:n keskilinjasta (Kauhajoentien länsipuolella). Ottamisalue sijoittuu osoitteeseen Marjanevantie 67, Lauhala.

Ottamisalueen nykytilanne

Ottamisalueella ei ole voimassaolevaa asema- tai yleiskaavaa. Satakuntaliiton laatimissa Satakunnan vaihemaakuntakaavoissa on aluetta koskevina merkintöinä mm. ohjeellinen aurinkovoiman sijoitusmahdollisuus ko. laajalle yhtenäiselle sora-alueelle, joka käsittää myös muita lähialueen sora-alueita. Ottamisalueesta itään sijoittuu sm-alue, ah-alue ja kh-alue (eli muinaismuisto-, arvokas harju- ja kulttuurimaisema-alue). Aluerajauksista lähin on sm-alueen rajaus noin 96 metrin päässä.

Hankkeen suunnittelussa on tarkistettu, ettei alueella ole arvokkaita geologisia muodostumia eikä muinaismuistoalueita tai -kohteita. Arkeologiset tiedot alueelta ovat hakemuksen liitteenä.

Tilan 75-0 pinta-ala on 6,669 ha ja alueen metsä on nuorta kapearunkoista männikköä - talousmetsää. 

Lähimmät asuinrakennukset sijoittuvat ottamisalueen itäisimmistä kohdista 255 m itäkoilliseen ja 315 m kaakkoon. Molemmat asunnot sijoittuvat Kt 44:n itäpuolelle. Alueelle pääsee Marjanevantieltä olemassa olevaa liittymää käyttäen. Yksityinen tieyhteys kulkee myös Tienheiton ottamisalueen kautta.

Ottamisalueelle sijoittuu muutamia matalia ja pieniä kiviä, mutta ei kuitenkaan sijoitu irtolohkareita eikä kalliomaata.

Tutkimukset ja mittaukset

Korkeustiedot ottamisalueelta on tarkistettu 16.5.2023. Korkeustietojen N2000 perusteella tehtiin ottamisalueen suunnitelma, joka mahdollistaa alueella tehtävän ottamisen. Mittaukseen liittyi pisteiden paikannus ETRS-TM35FIN -järjestelmään.

Luontokatselmus

Ottamissuunnitelman mukaiselle tilalle tehtyjen maastokäyntien (1.10.2022, 10.11.2022, 16.5.2023 ja 12.7.2023) aikana tarkasteltiin tilan ja sen lähialueen luontoon liittyvät yleis- ja erityispiirteet - kasvillisuus ja eläinlajisto. Samaan aikaan tehtiin luontotyyppien kannalta tärkeä tarkastus EU:n luontodirektiivin, vesilain, luonnonsuojelulain ja metsälain mukaisista luontotyypeistä ja elinympäristöistä, eläimistä, kasveista sekä luontodirektiivin liitteen IV mukaisten lajien sekä lintudirektiivin liitteen I mukaisten lajien esiintymistä. Luontotietojen vähäisyyden vuoksi erillistä luontokatselmuksen raporttia ei laadittu.

Kasvillisuus

Tilalla Ojala 75-0 kasvaa tasaisesti nuorehkoa ja varttuvaa mäntymetsää, jonka kenttä ja pohjakerros ovat tyypillisesti varpujen ja jäkälien ilmentämää kangasta. Alueella kasvaa yksittäin hies- ja rauduskoivua, kuusta, raitaa ja katajaa. Ottamisalueella ei kasva em. metsätyypeille poikkeavia lajeja, kuten esim. ruderaattilajeja tai arvokkaita harjujen kasvilajeja. Kanerva, puolukka, mustikka ja juolukka ovat yleisimmät kenttäkerroksen varvut. Metsän pohjassa kasvaa yleisinä lajeina mm. metsäkerros-, karhun- ja kynsisammalta ja pintakivien päällä kivitierasammalta sekä kartta ja rupijäkäliä. Avoimissa laikuissa yleistyvät torvijäkälä, palleroporonjäkälä, harmaaporonjäkälä ja hirvenjäkälä.

Luontotyyppeinä on kanerva-puolukka-mustikka -tyypin kuivahko mäntykangas. Ottamisalueen metsän edustavuutta vähentää erittäin paljon se, että se on kokonaisuudessaan talousmetsää, jossa näkyvät selvästi metsänhoidolliset toimet mm. pienalaisia harvennuksia (männikköä) ja lehtipuiden poistaminen metsätalousmaalta. Metsässä ei ole lainkaan lahopuustoa, keloja, maapuita eikä pökkelöitä.

Eläimistö

Nisäkkäistä havaittiin viiden maastokäynninkerran aikana vain rusakko yhden kerran. Jätösten, makuupaikka- ja sorkanjälkien perusteella ottamisalueen läpi liikkuvat mm. hirvi, valkohäntäkauris, kettu ja orava.

Alueella tehtyjen useiden käyntien aikana selveni, että alueella on vähän sekä pesiviä paikkalintuja että pesiviä muuttolintuja. Havaittuja lajeja olivat peippo, sinitiainen, talitiainen, räkättirastas, puukiipijä ja pajulintu. Alueella ei ole kolopuita tai linnunpönttöjä. Ylilentävänä lajina havaittiin usein sepelkyyhkyjä. Kuusten puuttuessa, ei niiden pesintä ollut mahdollista. Havaintoja merkittävistä tai suojelluista lintulajeista ei löytynyt. Alueella ei ollut metsäkanalintujen jätöksiä eikä alueella ollut viitteitä esim. pyystä, metsosta tai teerestä. Soranoton rintauksissa, jotka rajautuvat Tienheiton tilan puolelle (rajan tuntumassa), ei löydetty törmäpääskyjen koloja.

Liito-oravan elinympäristöjä tai ruokailualueeksi soveltuvia alueita ei sijoitu tilan alueelle eikä niiden ympäristöön.

Selvitysalueella ei ole rakennuksia tai puupintoja. Selvitysalueen puusto ja sora-alueen reunat tarkistettiin mahdollisten lepakon elinympäristöjen varalta. Alue ei ole lepakoille soveltuva eikä tyypillinen ruokailualueena.

Pohjavesi

Ottamisalue ei sijaitse luokitellulla pohjavesialueella eikä sellaisen muodostumisalueella. Mahdolliset viitteet orsivesipinnan löytymisestä huomioidaan, jättämällä ko. alueelle kulloinkin riittävä suojakerros. Mahdollisia paksuja siltti- tai savipintoja ei kaiveta alueella lainkaan, jos kerroksen alta ei tule esiin laajaa hiekkakerrosta.

Maisema ja muinaismuistot

Ottamisalue sijoittuu Hietala-Hietaranta sm-alueesta 96 metrin päähän. Etäisyyttä on noin 135 metriä maakunnallisesti arvokkaaseen maisema-alueeseen ja yli 160 metrin päähän Karviajokilaakson kulttuurimaisemasta. Paikallisesti ottamisalueen maisemakuva muodostuu tällä hetkellä metsäisestä näkymästä, jossa alue on tasaisesti mäntypuustoinen. Näkymän kantama on n. 150 m. Alueella ei ole kerättyjen tietojen mukaan muita erityisen merkittäviä maisemapiirteitä, luonnonmaantieteellisiä tai geomorfologisia erityismuotoja. Se ei nykytilassaan edusta paikallista kaunista maisemakuvaa tai luonnon merkittäviä kauneusarvoja.

Ottamistoiminta

Suunniteltu ottaminen ei aiheuta ottamissuunnitelman mukaisesti toteutettuna kauniin maisemakuvan turmelemista, merkittävien luonnon kauneusarvojen tai erikoisten luonnonesiintymien tuhoutumista eikä laajalle ulottuvia vahingollisia muutoksia luonnonolosuhteissa. Ottamistoiminta on suunniteltu niin, ettei se aiheuta paikallisen pohjaveden laadun heikentämistä tai antoisuuden pienentämistä. Ottamistoiminta kohdistetaan tavanomaiseen kangasmaastoon.

Hiekan ottamisella ei ole esille tulleiden tietojen mukaan vahingollista vaikutusta luontoon, pohjaveteen, eläinlajistoon eikä maisemaan. Suunnitelman laadinnan lähtökohtana on, että ottamisen ei aiheuta haittaa ympäristölle, asutukselle eikä pohjaveden laatuun tai määrään.  Suunnitelman mukaisesta ottotoiminnasta ei siten aiheutuisi maa-aineslain 3 §:ssä tarkoitettuja seuraamuksia.

Ottamistoiminta aloitetaan alueen eteläosista luvan saamisen jälkeen pintamaan kuorimisella. Toiminta on jaksottaista mutta säännöllistä. Pintamaat sijoitetaan ottamisalueen reunoille sekä jäljempinä vuosina myös suoraan luiskattaviin osiin.

Ojalan ottamisalue on 5,90 ha, josta kaivu-alueen pinta-ala on 5,25 ha. Tukitoimintojen alue on 0,2 ha, jossa paikat mm. autoille ja osalle kiviainesten varastopaikoista. Ottamistoiminta aloitetaan luvan saamisen jälkeen suunnitelman mukaan. Siinä kaivuu aloitetaan eteläosasta kohti pohjoista. Kaivaminen tapahtuu yhdessä ottamisen rintauksessa. Kaivun edettyä ottamisalueen keskiosaan, voidaan 1:3 -luiskia lisätä itä- ja koillisreunoille vasten naapurien tiloja. Lopuksi luiskataan pohjoisten reunojen alueet. Alin ottamissyvyys on +105,0 (N2000).  Toiminnan loppuvaiheessa selviää lopullinen maisemointitaso, joka voi olla vaihteleva, alimman tason ollessa aina vähintään +105,0. Ottamattoman maa-aineksen määrä sekä niiden sijoittuminen vaikuttavat ratkaisevasti alimpaan toteutuvaan ottamistasoon. 

Alueen suojaaminen ottamistoiminnan aikana

Toiminnanharjoittaja ei varastoi öljytuotteita tai voiteluaineita soranottoalueella, vaan kulkuneuvot ja muut laitteet tankataan ja huolletaan Keijo Ala-Kantti Ky:n omalla varikolla.

Sattumanvaraisista ongelmatilanteista ilmoitetaan valvontaviranomaiselle ja toimitetaan onnettomuuden tai virheen aiheuttama likaantunut maa-aines tai muu haitta puhdistettavaksi. Roskat kuljetetaan alueelta pois ja alue pidetään siistinä. Erillisiä rintausten suojauksia (aitaa) ei alueella tarvita, koska jyrkkiä rintauksia ei pidetä alueella.

Koneet ja laitteet

Ottamisalueella on käytössä kauhakuormaaja, kaivinkone ja seulontalaite sekä eri vaiheiden aikana tarvittavia työkoneita ja -laitteita. Kun alueella ei kuormata, ei ottamisalueella säilytetä kauhakuormaajaa tai muita laitteita (tarpeettomasti).

Arvion mukaan hiekan seulontaa, kaivinkonetöihin ja lajiteltujen sorakasojen tekemiseen käytetään vuosittain keskimäärin 200 työpäivää. Hiekka- ja soratuotteet kuljetetaan omilla kuorma-autoilla Kauhajoentietä pitkin suuremmille teille. Laskelmien mukaan sora-alueelta hyödynnetään 6-7 kuormaa työpäivässä.

Tarkkailu

Valvovalla viranomaisella on alueelle esteetön pääsy. Ympäristöhaittoja tarkkaillaan maa-aineslupapäätöksen lupaehtojen mukaisesti. Alueella voidaan tarvittaessa ryhtyä nopeasti toimiin, jotta alueella mahdollisesti tapahtuneet ympäristöhaitat voidaan tutkia, pienentää ja poistaa.

Ottamisalueen lounaispuolella on korkeustieto +108,5 (N2000). Korkeus on siten siirrettävissä Ojalan sora-alueelle ja korkeuksia korjataan tarvittaessa.

Maanomistaja tarkkailee hiekkaesiintymässä ja ottamisalueella tapahtuvia muutoksia. Vettä läpäisemättömiä maakerroksia ei puhkaista. Alueella tarkkaillaan myös mm. mahdollista pohjaveden esiintymistä ja luiskien rakentamista.

Maisemointi ja jälkihoito

Ottamisalueen reuna-alueet sopeutetaan ympäröivään maisemaan luiskaamalla reunat suunnitelman mukaisesti kaivuajan kaltevuudesta 1:3 -kaltevuuteen. Toiminnan etenemisen aikana kuorittuja pintamaita on välivarastoitu ottamisalueen reunan sisäpuolelle (tai siirretty suoraan luiskaan). Pintamaita käytetään luiskiin ja pohjan pintaukseen.

Maisemoinnin viimeistelyä tehdään silloin, kun pintamaata voidaan siirtää ko. maisemoitavaan kohtaan. Maisemoinnin toimenpiteitä tehdään aluksi eteläisille reuna-alueille. Maisemointia, joka nopeuttaa kasvien ja puiden juurtumista, tehdään myös pohja-alueelle.

Maisemointikustannukset tasaantuvat useille toiminnan vuosille, kun eteläosan maisemointi alitetaan arviolta v 2026-27 aikana. Työn yleisjärjestelyt huomioiden maisemointia voidaan sen jälkeen jatkaa pitkän koillisreunan luiskaamisella.

Lopputilanteessa pehmennetään kaivualueen avoin pohja, varastokasojen pohjat ja ajourat ennen pintamaan ja kangasmaan levittämistä. Luiskaamisen yhteydessä huolehditaan siitä, että luiskien hiekkaiseen pintaan sekoitetaan multavaa maannosta.

Kun ottamisalueen reunoilla ja ympäristössä on metsää nykyisessä laajuudessa ja multava pintamaannos on aiempaa otollisempaa (pehmennetty ja ravinteikkaampi), alue metsittynee alueen pohjalla luontaisesti. Maisemoinnin ja jälkihoitotöiden kustannukset ovat omana työnä tehtynä arviolta 5 700 €.

Kaivannaisjätteen jätehuoltosuunnitelma

Toiminnassa syntyviä kaivannaisjätteitä ovat pääasiassa pintamaat, savi ja siltti, kannot ja hakkuutähteet sekä seulontakivet. Pintamaat ja seulontakivet varastoidaan ja käytetään maisemointiin. Savi ja siltti muotoiltuna maisemointiin. Kannot ja hakkuujäte haketetaan myyntiin. Hakemukseen liitetty kaivannaisjätteiden jätehuoltosuunnitelma on päivätty 8.1.2024.

Ympäristövaikutukset

Alueella ei esiinny pohjavettä, ei pohjaveden muodostukseen tai antoisuuteen aiheudu haitallisia ympäristövaikutuksia.

Paikallisesti metsätalouden harjoittaminen estyy suurella osaa 75-0 -tilaa hankkeen ajan, mutta pääsee vauhtiin, kun maisemointi pohja-alueella ja luiskissa etenee. Vaikutuksia maa- ja kallioperään voidaan tarkastella lähinnä pohjaveden pilaantumisriskin kannalta. Vaikutus ottamisalueella on paikallista ja pohjaveden puuttuessa vaikutuksia ei merkittävästi voi siirtyä alueen ulkopuolelle. Siten toiminnasta ei ole tunnistettavissa olevia haittavaikutuksia naapuritilan luonnontilaan, alueen lintu- tai nisäkäslajeihin tai paikalliseen pohjaveteen eikä pintavesiin (Karvianjoki).

Alueelta otettava hiekka käytetään rakentamisessa (maarakentaminen tai betonin raaka-aineena). Ottamisalueen ja -toiminnan taloudellinen hyöty paikallisesti esim. tuulipuistoalueen rakentamisessa ja/tai betoniteollisuudessa on keskeistä ja merkittävää. Ottamisalueella ei ole negatiivisia vaikutuksia maatalousalueisiin, jotka sijoittuva lähimmillään 235 m itään.

Vaikutuksia pintavesiin ei muodostu, koska ottamisalueelle tulevat sade- ja sulamisvedet imeytyvät alueen maaperään ja pintavaluntaa ei alueella muodostu. Ottamisen korkeuden seurannalla pyritään vaikuttamaan siihen, että ottamistoiminnan aikaiset vaikutukset pysyvät suunnitelman mukaisesti hyvin vähäisinä. Tarvittaessa ottamisalueen keski- ja pohjoisosaan lisätään korkeuden seurantapisteitä. Näin varmistutaan ottamisen syvyydestä.

Epäsuorana vaikutuksena voi olla työkoneen poltto- ja voiteluaineiden käytön aikaisen vuotoriskin myötä tapahtuva päästö. Kyseessä on kuitenkin pieni riski ja se voi aiheutua työnteon aikana onnettomuudesta tai vahingosta. Työnaikaiset vahingot ja riskit minimoidaan varaamalla ajoneuvoihin ja työkoneisiin imeytysaineet. Lisäksi keskeiset polttoainetta tarvitsevat koneet säilytetään tukitoimintojen alueella.

Asian käsittely

Lupahakemuksesta tiedottaminen

Hakemus on ollut nähtävinä Kankaanpään kaupungin sähköisellä ilmoitustaululla 4.4 - 13.5.2024 välisenä aikana. Naapurikuulemiset (4 kpl) on lähetetty viranomaisen puolesta kiinteistön rajanaapureille 4.4.2024.

Lausunnot

Hakemuksen johdosta on pyydetty lausunnot Varsinais-Suomen ELY-keskuksen ympäristö ja luonnonvarat vastuualueelta ja Satakuntaliitolta.

Satakuntaliitto toteaa 8.5.2024 päivätyssä kannanotossaan että Satakunnan maakuntakaavassa ja Satakunnan vaihemaakuntakaavassa 2 osoitetut varaukset mahdollistavat hakemuksen mukaisen ottamistoiminnan ja varastoinnin toteuttamisen alueella edellyttäen, että ottamisessa otetaan riittävällä tavalla huomioon Satakunnan vaihemaakuntakaavassa osoitettu aurinkoenergian tuotannon kehittämisen kohdealuetta osoittava merkintä au.

Ottamista ei ole suunniteltu vaiheistettavan. Ottaen huomioon lupa-ajan pituus (15 vuotta), ottaminen tulee vaiheistaa vähintään kahteen osa-alueeseen. Osa-alueen maisemointi tulee toteuttaa ennen siirtymistä seuraavalle osa-alueelle. Hakemusta tulee täydentää näiltä osin.

Lisäksi kulku suunnitelman kohteena olevalle ottamisalueelle tulee järjestää ja keskittää niin, että ottamisalueen lähettyvillä sijaitsevalle asutukselle aiheutuu mahdollisimman vähän haittaa.

Maa-aineslupahakemusta koskevan suunnitelmaselostuksen liitteen 2a osalta Satakuntaliitto huomauttaa Satakunnan vaihemaakuntakaavan 2 tultua voimaan kumoutuvat samalla Satakunnan maakuntakaavan vastaavat merkinnät ja määräykset. Näin ollen liitteen 2a sivulla 1 esitetyt merkinnät ja määräykset ovat kumoutuneet Satakunnan vaihemaakuntakaavan tultua voimaan. Kyseiset tiedot olisi hyvä päivittää suunnitelmaselostukseen.

Varsinais-Suomen ELY-keskuksen ympäristö ja luonnonvarat toteaa 4.6.2024 antamassaan kannanotossaan, että maa-ainesten ottaminen hakemuksen tarkoittamalta alueelta on mahdollista luonnon-, maiseman- ja vesiensuojelun kannalta. Ottamistoiminnan yhteydessä tulisi ottaa huomioon ainakin seuraavaa:

Ottamistoiminnan yhteydessä on huolehdittava siitä, että ympäristölle haitallisia aineita ei pääse maaperään tai pohja- tai pintavesiin. Alueen jälkikäyttömuodoksi suunnitellun metsittymisen onnistuminen edellyttää, että pohjavedenpinnan päälle jää vähintään 1-2 metrin suojakerros.

Ottamisalueelle ei saa haudata orgaanista ainesta sisältävää materiaalia (esim. kantoja). Alueelta kuoritut pintamaat levitetään maisemoinnin yhteydessä kasvualustaksi ottamisalueen pohjalle ja luiskiin.

Alueen maisemointityöt tehdään vaiheittain ottamisen etenemisen mukaan lupakauden aikana. Ottaminen tulee vaiheistaa vähintään kahteen osa-alueeseen. Osa-alueen maisemointi tulee toteuttaa ennen siirtymistä seuraavalle osa-alueelle. Hakemusta tulee täydentää suunnitelmalla ottamisalueen vaiheistuksesta ja maisemoinnin vaiheittaisesta toteutusaikataulusta.

Muistutukset ja mielipiteet

Hakemuksen johdosta ei ole jätetty muistutuksia tai mielipiteitä.

Hakijan vastine

Hakija toimitti vastineen annettuihin lausuntoihin 27.5.2024. Vastineen mukaisesti ottamistoiminta vaiheistetaan siten, että toiminta-ajan ensimmäisten 8 vuoden aikana ottaminen toteutetaan alueen eteläosaan (linja B-B). Pohjoisosaan, linjasta B-B pohjoiseen siirryttäisiin arvion mukaisesti ko. 8 vuoden päästä toiminnan aloittamisesta aloittaen. Vastineeseen liitetty havainne kuva on siirretty osaksi suunnitelmaselostusta.

Kulku alueelle toteutetaan nykyisiä ajoreittejä pitkin. Vaihemaakuntakaavan 2 merkinnät ja määräykset otettakoon huomioon Satakuntaliiton ohjeistuksen mukaisesti. Tarvittaessa liitteen 2a sisältöä muutetaan jälkikäteen.

Aurinkoenergiatuotanto alueen rakentamista varten tarvittavaa maa-ainesta voidaan hyödyntää alueella. Lisäksi pohjan muotoilu suunnitelman mukaisesti `tasaiseksi` lienee alustavasti käyttökelpoinen lähtökohta, ennen kuin varsinaista aurinkoenergian laitteita ja verkostoa rakennetaan alueelle. Alueen muotojen liiallinen ennakointi saattaa olla siten tarpeetonta ja mahdollisesti haitallista, ennen kuin varsinaista suunnitelmaa edes esitetään/laaditaan alueelle.

Valmistelijan esitys Kankaanpään kaupungin ympäristö- ja terveyslautakunta päättää myöntää haetun luvan Keijo Ala-Kantti Ky:lle maa-ainesten ottamiseksi tilalla Ojala (75-0) Kankaanpään kaupungin Lauhalan kylässä. Toimintaa on harjoitettava hakemuksessa esitetyllä tavalla, ellei lupamääräyksissä toisin määrätä.

 Maa-ainesluvan voimassaoloaika ja laajuus  

 Ottamisalueen rajaus

  Maaperä ja pohjaveden suojelu

 Jälkihoitotoimet

 Raportointi

 Päätöksen perustelu

 Maa-aineslain (555/1981) 6 §:n mukaan lupa ainesten ottamiseen on myönnettävä, jos asianmukainen ottamissuunnitelma on esitetty eikä ottaminen tai sen järjestely ole ristiriidassa maa-aineslain 3 §:ssä säädettyjen rajoitusten kanssa. Asiaa harkittaessa on otettava huomioon myös lupa-määräysten vaikutus.

 Maa-aineslain 3 §:ssä säädetään ainesten ottamisen rajoituksista. Maa-aineksia ei saa ottaa niin, että siitä aiheutuu 1) kauniin maisemakuvan turmeltumista, 2) luonnon merkittävien kauneusarvojen tai erikoisten luonnonesiintymien tuhoutumista, 3) huomattavia tai laajalle ulottuvia vahingollisia muutoksia luonnonolosuhteissa tai 4) tärkeän tai muun vedenhankintaan soveltuvan pohjavesialueen vedenlaadun tai antoisuuden vaarantuminen, jollei siihen ole saatu vesilain mukaista lupaa. Asemakaavan tai oikeusvaikutteisen yleiskaavan alueella on lisäksi katsottava, ettei ottaminen vaikeuta alueen käyttämistä kaavassa varattuun tarkoitukseen eikä turmele kaupunki- tai maisemakuvaa. (MAL 3.2 §)

 Lisäksi maa-aineslain 3 §:n 4 momentin mukaan ottamispaikat on sijoitettava ja ainesten ottaminen järjestettävä niin, että ottamisen vahingollinen vaikutus luontoon ja maisemakuvaan jää mahdollisimman vähäiseksi ja että maa-ainesesiintymää hyödynnetään säästeliäästi ja taloudellisesti eikä toiminnasta aiheudu asukkaille tai ympäristölle vaaraa tai kohtuullisin kustannuksin vältettävissä olevaa haittaa.

 Vastaus annettuihin lausuntoihin

 Lausunnoissa esiin tulleet asiat on otettu huomioon lupa-määräyksistä ja määräysten perusteluissa ilmenevällä tavalla.

 Määräysten perustelu

 Maa-aineslain 10 §:n mukaan lupa ottamistoimintaan myönnetään määräajaksi, kuitenkin enintään 10 vuodeksi. Erityisistä syistä lupa voidaan kuitenkin myöntää pitemmäksi ajaksi, kuitenkin enintään viideksitoista, jos se hankeen laajuuteen, esitetyn suunnitelman laatuun ja muihin ainesten ottamisessa huomioon otettaviin seikkoihin nähden katsotaan sopivaksi. Erityisenä syynä voidaan pitää myös sitä, että ottaminen kohdistuu maankäyttö- ja rakennuslain (132/1999) mukaisessa voimassa olevassa maakuntakaavassa tai oikeusvaikutteisessa yleiskaavassa maa-ainesten ottamiseen varatulle alueelle. (23.6.2005/468). Lupa on myönnetty 15 vuodeksi, hakemuksen mukaiselle ajalle ja kokonaisottomäärälle sekä ottoalalle ja ottotasolle. (lupamääräys 1)

 Alueen merkitsemisestä on annettu ottamissuunnitelmaa täydentäviä määräyksiä. Riittävät alueen rajojen merkinnät sekä ottotason selkeä merkintä ovat tarpeen, jotta toimintaa voidaan valvoa maa-aineslain ja maa-ainesasetuksen edellyttämällä tavalla. (lupamääräykset 2-3)

 Alkutarkastuksella tarkistetaan, että lupamääräysten edellyttämät, ennen toiminnan aloittamisista vaadittavat toimet on tehty. (lupamääräys 4)

 Maaperän sekä pinta- ja pohjavesien likaantumisriskiä aiheuttavat etenkin maa-ainesten ottamisalueiden työkoneissa käytetyt polttoaineet ja niiden varastointi ja käsittely. Määräyksillä varmistetaan, etteivät polttoaineet aiheuta maaperän tai pinta- ja pohjavesien likaantumista. (lupamääräykset 5)

 Ottamissuunnitelmassa esitettyjä jälkihoitotoimenpiteitä on täydennetty. Alueen jälkihoitoa koskevan määräyksen tavoitteena on sopeuttaa ottamisalue ympäröivään luontoon ja maisemaan sekä huomioida alueen sijainti geologisesti arvokkaan harjualueen läheisyydessä. (lupamääräys 6)

 Määräykset selventävät maa-ainestenoton valvontaan liittyviä järjestelyjä ja maa-ainestenottajan velvollisuuksia. (lupamääräys 7)

 Päätöksen täytäntöönpano

 Tämä päätös on lainvoimainen valitusajan jälkeen, jos päätökseen ei haeta muutosta.

 MAKSUT JA VAKUUDET

 Tarkastus ja valvontamaksu

 Lupahakemuksen tarkastusmaksu on maa-ainestaksan 2.1 §:n mukaisesti 5 250 € (suunnitelmaa kohden 200 €, lisäksi otettavaksi esitetyn maa-ainesmäärän tilavuuden mukaan 0,01 €/m3). Maa-ainesluvan valmisteluun liittyen lupaviranomaisen toimesta on kuultu yhteensä 4 naapurikiinteistöä. Kuulemisesta syntyvät kustannukset ovat 120 euroa (naapurien tai asianosaisten kuuleminen on taksan mukaisesti 30 €/kuultava).

 Ottamistoiminnan valvonnasta luvanhaltijan on suoritettava vuosittain luvan voimassaoloaikana jälkihoitotöiden hyväksymiseen saakka maa-aines-taksan mukainen valvontamaksu. Vuosittainen valvontamaksu on 893, 20 € (vuotuisen maa-ainesten määrän mukaan 0,02 €/m3 ja pinta-alan mukaan 40 €/ha).

 Vakuus

 Ennen maa-ainesten ottamiseen ryhtymistä hakijan on asetettava 20 650 euron suuruinen vakuus lupamääräysten noudattamiseksi. Vakuus on asetettu Kankaanpään kaupungin maa-ainestaksan mukaisesti. Hakija vastaa siitä, että em. vakuus on voimassa niin kauan, kunnes lupamääräysten ja jälkihoitosuunnitelman mukaiset toimenpiteet on loppuun saatettu. (MAL 12 §).

 Sovelletut oikeusohjeet

 Maa-aineslaki (555/1981) 3, 4, 4a, 6, 10 - 12, 20, 20a, 21 ja 23 a §

 Valtioneuvoston asetus maa-ainesten ottamisesta (926/2005) 6 - 9 §

 Valtioneuvoston asetus kaivannaisjätteistä (190/2013) 1 - 4 §

 Kankaanpään kaupunki, Maa-ainesten ottamissuunnitelman tarkastamisesta ja valvonnasta suoritettavat maksut, 30.5.2023 § 19

 Lupapäätöksestä tiedottaminen

 Muutoksenhaku

 Tähän päätökseen tyytymätön saa hakea muutosta valittamalla Turun hallinto-oikeuteen. Valitusoikeus tähän päätökseen on:

-        asianosaisella

-        kunnan jäsenellä

-        rekisteröidyllä yhdistyksellä tai säätiöllä, jonka tarkoituksena on ympäristön-, terveyden-, tai luonnonsuojelun taikka asumisympäristön viihtyisyyden edistäminen ja toiminta-alueella kysymyksessä olevat ympäristövaikutukset ilmenevät

-        toiminnan sijaintikunnalla ja muulla kunnalla, jonka alueella toiminnan ympäristövaikutukset ilmenevät

-        elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksella sekä toiminnan vaikutusalueen kunnan ympäristönsuojeluviranomaisella

-        muulla asiassa yleistä etua valvovalla viranomaisella

Esittelijä Terveysvalvonnan johtaja Laura Juhantalo

Päätösehdotus Kankaanpään kaupungin ympäristö- ja terveyslautakunta myöntää Keijo Ala-Kantti Ky:lle maa-ainesluvan soran ja hiekan ottamiseen Kankaanpään kaupungin Lauhalan kylään tilalle Ojala RN:o 232-403-75-0 valmistelijan esityksen mukaisesti.Kankaanpään kaupungin ympäristö- ja terveyslautakunta myöntää Keijo Ala-Kantti Ky:lle maa-ainesluvan soran ja hiekan ottamiseen Kankaanpään kaupungin Lauhalan kylään tilalle Ojala RN:o 232-403-75-0 valmistelijan esityksen mukaisesti.

Päätös Hyväksyttiin päätösehdotus.

Lisätietoja antaa Ympäristötarkastaja Jaana Jyräkoski, puh. 044 577 3334, jaana.jyrakoski@kankaanpaa.fi