Ympäristö- ja terveyslautakunta
Esityslista 28.11.2024/Asianro 45

Ympltk 28.11.2024     

2021/11.02.00/2024  

Valmistelija Heini Komppa

Haavisto-Witans Leena kuolinpesä c/o Haavisto Mika lupahakemus maa-ainesten ottamiseen

Valmistelija: Heini Komppa

Asia

Päätös maa-aineslain 4 §:n mukaisesta maa-ainesten ottamislupahakemuksesta

Hakija

Haavisto-Witans Leena kuolinpesä c/o Haavisto Mika

Ottamisalue

Jämijärven kunnan Kauppilan kylässä, tilalla Mattila RN:o 181-403-1-198

Luvan hakemisen peruste

Maa-aineslain 4 §:n 1 momentti

Lupaviranomainen

Lupaviranomainen on Kankaanpään kaupungin ympäristö- ja terveyslautakunta maa-aineslain 7 §:n 1 momentin mukaan.

Hakemuksen vireille tulo

Hakemus on tullut vireille Kankaanpään kaupungin ympäristö- ja terveyslautakunnalle 25.7.2024. Hakemusta on täydennetty 22.8.2024 ja 11.9.2024.

Kaavoitus ja lupatilanne

Toiminta-alueella ei ole voimassa asema- tai yleiskaavaa. Satakunnan vahvistetussa maakuntakaavassa ottamisalue on merkitty yhdyskuntien vedenhankinnan kannalta tärkeäksi ja siihen soveltuvaksi pohjavesialueeksi (pv). Alue ei kuitenkaan ole ympäristöhallinnon mukaan luokiteltua pohjavesialuetta, sillä pohjavesialueen rajausta on muutettu. Satakunnan maakuntakaavassa ei ole muita merkintöjä alueelle.

Ottamisalue ei sijaitse luokitellulla pohjavesialueella. Lähin pohjavesialue on alueen pohjoispuolella noin 950 metrin etäisyydellä sijaitseva Lauttakankaan pohjavesialue, joka on II-luokan pohjavesialue. Ottamisalueella ei ole arvokkaita luontokohteita ja alueen läheisyydessä ei ole Natura-alueita. Lähin luonnonsuojelualue on 225 metrin päässä sijaitseva yksityinen Kuukkulan luonnonsuojelualue.

Alueella on ollut maa-ainesten ottolupa, jonka Jämijärven kunnan kunnanhallitus on myöntänyt 20.2.2007 §74 ja lupapäätös oli voimassa 10 vuotta. Alue on hakijan omistuksessa.

Nykytilanne alueella

Alue rajoittuu Pukaran tienhaaraan. Lisäksi ottamisalueen ympärillä on metsää ja tanssilava viereisellä kiinteistöllä. Ottamisalueen länsipuolella on Ikaalistentie ja pohjoispuolella Pukarantie. Alueella ei ole aloitettu maa-ainesten ottoa edellisen luvan voimassaoloaikana ja kiinteistöllä kasvaa metsää.

Pukarantien takana sijaitsee hautausmaa. Suunniteltua ottamisaluetta lähimmät rakennukset ovat hautausmaan huoltorakennus noin 60 metrin etäisyydellä sekä tanssilava noin 40 metrin etäisyydellä. Lähimmät asuinrakennukset sijaitsevat noin 260 ja 490 metrin etäisyydellä.

HAKEMUS JA OTTAMISSUUNNITELMA

Hakemuksen mukaan ottamisalueen pinta-ala on 2 hehtaaria ja alueelta otetaan hiekkaa ja soraa 70 000 m3. Lupaa haetaan kymmeneksi vuodeksi kokonaismäärälle ja arvioitu vuotuinen otto tulee olemaan 7 000 m3. Alueen pohjaveden pinnan ylin korkeustaso on alle +117. Maa-ainesten ottamissyvyydeksi esitetään noin +119 - +121.

Alueen sijainti ja tieyhteydet

Alue sijaitsee Lauttakankaassa, Tiehallinnon hoidossa olevien, maantien n:o 261 ja pakallistien n:o 13255 risteyksen itäpuolella. Alueelle on yhteys edellä mainitulta paikallistieltä. Etäisyys Jämijärven keskustasta on noin seitsemän kilometriä ja Ikaalisten keskustaan on noin 20 kilometriä. Sijainti ja tieyhteydet on esitetty Karttaliitteissä.

Ympäristön nykyinen käyttö

Alueen itäpuolella on metsää sekä suota, eteläpuolella on metsää ja ----------- ------- omistama tanssilava sekä sen yhteydessä pysäköintialue, lounais- ja länsipuolella on em. maantie n:o 261 ja sen takana metsää, luoteis- ja pohjoispuolella on em. paikallistie 13255 ja tien takana ovat hautausmaa, metsää ja soranottoalue.

Maanomistus

Leena Haavisto-Witans´n kuolinpesä omistaa nykyisin ko. alueen. Kohteen rajanaapureina ovat: Itäpuolella Simalissalo RN:o 1:158 om. --------------, kaakossa Kankaanmaa RN:o 1:50 om. ----------------, Lounaispuolella on maantie n:o 261 ja tien takana ovat Kytökangas, RN:o 1:91 om. -------------, Taipale RN:o 1:131 om. ----------, ja Kytöholma RN:o 1:159 om. --------------, luoteispuolella on paikallistie 13255 ja sen takana Lauttakangas RN:o 1:93 om. ---------------------- ja Hautausmaa RN:o 5:75 om. --------------------------------------- ja pohjoispuolella on Jäminmaa RN:o 1:204 om. --------------- sekä Santala RN:o 1:163 om. -------------.

Kaavoitustilanne

Alueella ei ole yksityiskohtaista kaavaa. Satakunnan maakuntakaavassakaan ei alueelle ole osoitettu varauksia. Pohjavesialue-kartassa kohde on I-luokan alueella. Alueen rajaus määriteltiin uudelleen maakuntakaavan laatimisen aikoihin, mutta sen tulokset eivät ennättäneet kaavan asiakirjoihin. Siinä alueen rajausta siirrettiin noin kilometrin verran pohjoisemmaksi ja alue määritettiin II-luokkaan.

Kartta-aineisto

Suunnitelma on laadittu peruskartan 1:20 000 avulla. Mittauksia alueella tehtiin syksyllä 1986 ja niitä täydennettiin 20.9.1991. Mittauksia täydennettiin pohjaveden tason sorakerroksen vahvuuden määrittämisellä 6.8.2006.

Pohjaveden korkeus ja alueen rajaus

Alueen pohjaveden pinnan tasoa selvitettiin 6.8.2006. Tutkimuksissa, joista erillinen selvitys liitteenä, ei "löydetty" pohjavettä, vaikka esim. alueen eteläkulmassa kaivettiin tasolle noin +114 eli lähes seitsemän metriä maanpintaa syvemmälle. Muiden pisteiden kaivusyvyys ulotettiin saven tai kallion pintaan saakka, mutta pohjavettä ei "löytynyt".

Pohjoispuoliselta (Santala RN:o 1:163) tilalta on pohjavesitietoja helmikuulta vuonna 2000. Kyseessä lienee orsivesiesiintymä, jonka taso vaihteli +123.40-127.05 välillä. Em. alueen eteläpuolella on kuitenkin tiiviitä kerroksia, jotka estävät veden "purkautumisen" suunnitelma-alueelle, eikä pakallistienkään varressa ole havaintoja pohjavedestä.

Mielahden vesiosuuskunta toimittaa veden alueen talouksiin, eikä tiedossa ole lähistöllä sijaitsevia talousvesikaivoja. Pohjoispuolella noin 1.5 kilometrin etäisyydellä, oleva Rämin vesiosuuskunnan vedenottamon veden on tasolla noin +118.00-+119.00. Suunnitellun ottamisalueen ja em. vedenottamin välillä on lisäksi kallioharjanne, joka on tason +120.00 yläpuolella. Suurin osa Rämin vesiosuuskunnan asiakkaista on jo liittynyt Jämijärven vesiosuuskuntaan sillä enää vain kaksi taloutta ottaa vetensä Rämin kaivosta.

Maaperätiedot

Alueen maaperä on soraa ja hiekkaa mutta myös hienompia aineksia esiintyy ja kalliokin nousee alueen itäosassa pintaan. Määritelmä perustuu silmämääräiseen tarkasteluun sekä alueella tehtyihin tutkimuksiin.

Soranoton ja alueen nykytilanne

Alueen länsikulmasta on maa-aineksia otettu ennen lain voimaantuloa muutama tuhannen kuutiota. Kohteessa on ollut kaksi ottamislupaa eli ensimmäinen 1992-2001 ja toinen siten, että se päättyi 2017. Niiden puitteissa maa-aineksia ei kuitenkaan otettu. Alueen luoteiskulmaan paikallistien risteykseen rakennettiin tilapäinen levike tuulivoimaloiden rakentamisen tarpeisiin, mutta em. alue on käytettävissä ottamistoiminnan tarpeisiin. Kohteen arvopuusto on aikanaan hyödynnetty.

KAIVUTOIMINTA

Soranottoalue

Soranottoa on ajateltu suunnitelman osoittamalle alueelle ja se toteutetaan ajanmukaisella kalustolla (kaivuri, pyöräkuormaaja, kuorma-autot). Maantien n:o 261 varteen jätetään noin 30 metrin suojavyöhyke tien keskilinjasta mitaten ja paikallistien (n:o 13255) varteen jätettävä vyöhyke on noin 20 metriä ja vähintään 20 metrin vyöhyke myös kaakkoispuolen rajalle. Koillispuolen rajalle (Simalissalo RN:o 1:158) jää I-vaiheessa 100 metrin vyöhyke. Pintamaat kuoritaan ja kasataan reunavyöhykkeille myöhemmin tehtävää maisemointia varten. Rintauksen kaltevuus pidetään oton aikana kaltevuudessa noin 1:1 suunnitelmissa esitetyn periaatepiirroksen mukaisesti. Jyrkät rintaukset merkitään esim. lippusiimalla tai aitaamalla maastossa liikkuvien turvallisuuden varmistamiseksi.

Soranoton korkeustaso

Pohjaveden suojaamiseksi edellytetään 2 metrin suojakerrosta ylimmän pohjavesitason päälle. Pohjaveden tasoa ei ole pystytty toteamaan, mutta alueen lounaiskulmassa yllettiin tasolle noin +114 eikä pohjavedestä ole havaintoja. Sille alueelle alimmaksi ottamistasoksi esitetään +119.00. Leikkauksien A ja B risteyksen eteläpuolella (piste 3) kaivettiin tasolle +117 ja leikkausten risteyskohdan ottamistasoksi esitetään +121.00. Alueen itäosan ottamistasoksi esitetään +122 eli sellaiselle tasolle, jolla hyödynnettävää materiaalia esiintyy. Itäosa sijoittuu ottamisen II-vaiheeseen.

Säilytettävä puusto

Ottamisalueen arvopuusto on aikanaan pääosin hyödynnetty suunnitelman edellyttämässä laajuudessa. Ottamisalueen nykyinen arvopuusto hyödynnetään. Alueen ympäristön ja suoja-alueiden puustoa käsitellään metsänhoidollisesti ja hakkuujätteet hyödynnetään esim. hakettamalla.

Ottomäärä ja vaiheittaisuus

Suunnitelman mukaisesti on tarkoitus, että kaikki otettavissa olevat maa-ainesvarat hyödynnetään. Alueen massamääräksi on arvioitu noin 130 000 m3. Epäkurantit ainekset ja kallio saattavat pienentää em. kuutiomäärää. Ottaminen jaetaan vaiheisiin ja I-vaiheessa on tarkoitus ottaa noin 70 000 m3. Tarpeen mukaan haetaan lupaa II-vaiheelle.

JÄLKIHOITO

Maaston muotoilu

Soranoton jälkeen tai kun joltakin osin aluetta aineksia on otettu suunnitelman mukaiseen tasoon, suoritetaan rintauksen loivennus kaltevuuteen 1:3 suunnitelmassa esitetyn periaatepiirroksen mukaisesti. Loivennus tehdään S-käyrän muotoon, ylisyvät kuopat täytetään ja pohjalle sekä luiskiin tasataan noin 15 cm hiekkakerros, jonka päälle levitetään alueen reunoille kuoritut pintamaat. Mikäli mahdollista pohjan voi muotoilla loivasti kumpuilevaksi. Muotoilua tehdään vuosittain ja lopulliseen kuntoon aluetta laitetaan 5-vuosittain.

Jätteiden käsittely

Pintamaiden poiston yhteydessä kannot ja muu puujäte hävitetään esim. hakettamalla. Koneiden ja laitteiden poltto- ja voiteluaineita ei varastoida alueella suojarakenteettomassa paikassa. Alueella ei varastoida jäteöljyä. Kaikki muu jäte paitsi maa-aines kuljetetaan pois. Pintamaat käytetään luiskien verhoiluun. Alueen siisteydestä huolehditaan niin, ettei siitä muodostu kaatopaikkaa.

Istutustoimenpiteet

Soranoton jälkien siistimisen päätyttyä alue jätetään metsittymään luonnon siemennyksellä, jota tarvittaessa täydennetään erillisillä istutustoimenpiteillä. Istutustöistä ei em. tavalla toimittaessa synny merkittäviä kustannuksia, mutta luiskien loivennus ja kasvualustan muotoilu sekä pintamaiden levitys aiheuttavat arviolta 1000- 2000 €/ha kustannukset. Asianmukaisella ottamistoiminnalla on mahdollisuus vaikuttaa merkittävästi kustannusten muodostumiseen.

Alueen käyttö soranoton jälkeen

Soranoton jälkeen alue jää mm. metsätalouden harjoittamiseen ja ulkoiluun.

Luonto- ja maisemaselvitykset

Pohjavettä lukuun ottamatta ei ole tiedossa muita luontoon tai maisemaan liittyviä selvityksiä. Aikanaan tehdyissä pohjavesitutkimuksissa selvisi, etteivät esitetyt ottamistasot vaaranna alueen pohjavesiä.

Ympäristövaikutukset

Lauttakankaan alueelta kokonaisuudessaan on esitetty runsaasti maa-ainesten ottamiseen soveltuvia alueita. Ottamistoiminta näkyy aina "maisemassa" ja varsinkin sen alkuvaiheessa, mutta asianmukainen maisemointi ja kasvillisuus teiden varsilla olevilla vyöhykkeillä parantavat merkittävästi tilannetta vuosien saatossa.

Kaivannaisjätteen jätehuoltosuunnitelma

Hakemukseen on liitetty kaivannaisjätteen jätehuoltosuunnitelma.

Asian käsittely

Lupahakemuksesta tiedottaminen

Hakemuksesta on kuulutettu Kankaanpään kaupungin sekä Jämijärven kunnan ilmoitustaululla 13.9. - 21.10.2024 välisenä aikana. Hakemusasiakirjat ovat olleet sähköisesti nähtävillä kuulutusajan Kankaanpään kaupungin sekä Jämijärven kunnan sähköisellä ilmoitustaululla. Kiinteistön rajanaapureille on lähetetty kuulemiskirje 13.9.2024.

Muistutukset ja mielipiteet

Hakemuksen johdosta ei ole annettu muistutuksia tai mielipiteitä.

Lausunnot

Varsinais-Suomen ELY-keskuksen ympäristönsuojeluyksiköltä on kysytty lausunnon tarpeellisuudesta sähköpostitse. Ympäristönsuojeluyksikkö on ilmoittanut 10.9.2024 sähköpostitse, että ei anna lausuntoa kiinteistölle 181-403-1-198 sijoittuvasta maa-aineslupahakemuksesta.

Varsinais-Suomen ELY-keskuksen liikenne- ja infrastruktuuri on antanut asiasta 30.9.2024 päivätyn lausunnon, jossa todetaan:

-          Ei ole huomauttamista kiinteistöön Mattila 181-403-1-198 kohdistuvasta maa-ainesten ottosuunnitelmasta.

-          Maantielainsäädännön mukaiset suoja-alueet on suunnitelmassa otettu huomioon.

-          Asemapiirroksen mukaisesta liittymän sijainnista ei ole huomautettavaa.

-          Liittymälupaa tulee hakea erikseen Pirkanmaan ELY-keskukselta, joka antaa liittymän sijainnista lopullisen päätöksen. Liittymäluvan hakee kiinteistön omistaja tai vuokraoikeuden haltija kiinteistön omistajan kirjallisen suostumuksen tai valtuutuksen nojalla. Lupaprosessin yhteydessä voi ilmetä ehtoja liittymän sijainnista tai mahdollisista näkemäraivauksista.

Hakijan vastine

Hakija ei jättänyt vastinetta ELY-keskuksen lausuntoon.

Valmistelijan esitys

Kankaanpään kaupungin ympäristö- ja terveyslautakunta päättää myöntää haetun luvan Haavisto-Witans Leena kuolinpesä C/O Mika Haavistolle maa-ainesten ottamiseksi tilalla Mattila RN:o 181-403-1-198 Jämijärven kunnan Kauppilan kylässä. Toimintaa on harjoitettava hakemuksessa esitetyllä tavalla, ellei lupamääräyksissä toisin määrätä.

Maa-ainesluvan voimassaoloaika ja laajuus

1. Lupa on voimassa kymmenen (10) vuotta. Lupa myönnetään 2 ha:n ottamisalueelle ja kokonaismäärälle 70 000 m3. Alin sallittu ottosyvyys on +119.00 eteläosassa ja pohjoisosassa +121.00.

Ottamisalueen rajaus

2. Luvanhaltijan on merkittävä ottamisalueen rajat riittävän selvästi maastoon siten, että merkit pysyvät paikoillaan koko ottamistoiminnan ajan ja ovat havaittavissa myös talviaikoina.

3. Alueen korkotaso sekä alin ottotaso tulee merkitä näkyvästi maastoon paikkaan, jossa se säilyy pysyvästi koko ottamistoiminnan ajan.
4. Ennen ottotoiminnan aloittamista on luvanhaltijan pyydettävä valvontaviranomaista suorittamaan aloituskatselmus, jossa lupamääräykset 2 ja 3 todetaan asianmukaisesti järjestetyksi.

5. Kulkuyhteys ottoalueelle ja liittyminen yleiseen tiestöön tulee järjestää ELY-keskuksen osoittamalla tavalla.

Pohjaveden suojelu

6. Ottamisen yhteydessä on huolehdittava siitä, ettei maa- tai kallioperään tai pohjaveteen pääse öljytuotteita tai muita ympäristölle haitallisia aineita. Mikäli alueella varastoidaan polttoaineita, on ne varastoitava joko kaksoisvaippasäiliössä tai säiliö on sijoitettava katettuun tai kiinteään valuma-altaaseen, jonka tilavuus on vähintään 110 % säiliön tilavuudesta. Säiliöissä tulee olla laponesto. Tankkauslaitteistot on varustettava lukittavalla sulkuventtiilillä. Koneiden säilytyspaikkojen ja tankkauspaikan maarakenteet tulee tiivistää siten, että polttoaineiden ja muiden ympäristölle haitallisten aineiden pääsy maaperään ja pohjaveteen estyy.

Jälkihoitotoimet

7. Alueen jälkihoito ja maisemointi tulee tehdä vaiheittain ottamisen edistymisen mukaan niiden alueiden osalta, joilta aineksia ei enää oteta. Lopulliset jälkihoito- ja maisemointitoimenpiteet on toteutettava välittömästi ottamistoiminnan päätyttyä luvan voimassaoloaikana. Alue muotoillaan ja luiskat loivennetaan hakemuksessa esitetyn mukaisesti. Alueen maisemointi tulee toteuttaa maastonmuodot huomioiden siten, että ottamisalue sulautuu ympäröivään maisemaan.

Tiivistyneet alueet, kuten toiminnassa käytetyt liikennöinti- ja varastoalueet möyhennetään ja pehmennetään kasvillisuuden kasvuolosuhteiden parantamiseksi. Alueelta kuoritut pintamaat levitetään kasvualustaksi ottamisalueen pohjalle ja luiskiin. Alueelle ei saa haudata orgaanista ainesta sisältävää materiaalia.

Ottotoiminnan loputtua vakuuden voimassaoloaikana on alueella pidettävä loppukatselmus, jossa todetaan alueen jälkihoidon ja maisemointitöiden riittävyys.

Raportointi

8. Vuotuisesta ottomäärästä tulee tehdä maa-aineslain 23 a §:n mukainen otetun aineksen määrää ja laatua koskeva ilmoitus. Ilmoitus voidaan tehdä joko sähköisesti valtakunnalliseen NOTTO-tietokantaan tai kirjallisella ilmoituksella lupaviranomaiselle.

Päätöksen perustelu

Maa-aineslain (555/1981) 6 §:n mukaan lupa ainesten ottamiseen on myönnettävä, jos asianmukainen ottamissuunnitelma on esitetty eikä ottaminen tai sen järjestely ole ristiriidassa maa-aineslain 3 §:ssä säädettyjen rajoitusten kanssa. Asiaa harkittaessa on otettava huomioon myös lupamääräysten vaikutus.

Maa-aineslain 3 §:ssä säädetään ainesten ottamisen rajoituksista. Maa-aineksia ei saa ottaa niin, että siitä aiheutuu 1) kauniin maisemakuvan turmeltumista, 2) luonnon merkittävien kauneusarvojen tai erikoisten luonnonesiintymien tuhoutumista, 3) huomattavia tai laajalle ulottuvia vahingollisia muutoksia luonnonolosuhteissa tai 4) tärkeän tai muun vedenhankintaan soveltuvan pohjavesialueen vedenlaadun tai antoisuuden vaarantuminen, jollei siihen ole saatu vesilain mukaista lupaa. Asemakaavan tai oikeusvaikutteisen yleiskaavan alueella on lisäksi katsottava, ettei ottaminen vaikeuta alueen käyttämistä kaavassa varattuun tarkoitukseen eikä turmele kaupunki- tai maisemakuvaa. (MAL 3.2 §)

Lisäksi maa-aineslain 3 §:n 4 momentin mukaan ottamispaikat on sijoitettava ja ainesten ottaminen järjestettävä niin, että ottamisen vahingollinen vaikutus luontoon ja maisemakuvaan jää mahdollisimman vähäiseksi ja että maa-ainesesiintymää hyödynnetään säästeliäästi ja taloudellisesti eikä toiminnasta aiheudu asukkaille tai ympäristölle vaaraa tai kohtuullisin kustannuksin vältettävissä olevaa haittaa.

Vastaus annettuihin lausuntoihin

Varsinais-Suomen ELY-keskuksen lausunnossa esitetyt seikat on otettu huomioon annetuissa lupamääräyksissä.

Määräysten perustelu

Maa-aineslain 10 §:n mukaan lupa ottamistoimintaan myönnetään määräajaksi, kuitenkin enintään 10 vuodeksi, ellei ole erityisiä syitä pidemmälle toiminta-ajalle. Lupa on myönnetty hakemuksen mukaiselle ajalle ja kokonaisottomäärälle sekä ottoalalle ja ottotasolle. (lupamääräys 1)

Alueen merkitsemisestä on annettu ottamissuunnitelmaa täydentäviä määräyksiä. Riittävät alueen rajojen merkinnät sekä ottotason selkeä merkintä ovat tarpeen, jotta toimintaa voidaan valvoa maa-aineslain ja maa-ainesasetuksen edellyttämällä tavalla. (lupamääräykset 2-3)

Alkutarkastuksella tarkistetaan, että lupamääräysten edellyttämät toimet on tehty ennen toiminnan aloittamista. Lupamääräyksillä varmistetaan alueen turvallisuutta. (lupamääräys 4-5)

Maaperän sekä pinta- ja pohjavesien likaantumisriskiä aiheuttavat etenkin maa-ainesten ottamisalueiden työkoneissa käytetyt polttoaineet ja niiden varastointi ja käsittely. Määräyksellä varmistetaan, etteivät polttoaineet aiheuta maaperän tai pinta- ja pohjavesien likaantumista. (lupamääräys 6)

Ottamissuunnitelmassa esitettyjä jälkihoitotoimenpiteitä on täydennetty. Alueen jälkihoitoa koskevan määräyksen tavoitteena on sopeuttaa ottamisalue ympäröivään luontoon ja maisemaan ja edistää jälkikäytön turvallisuutta. (lupamääräys 7)

Määräykset selventävät maa-ainestenoton valvontaan liittyviä järjestelyjä ja maa-ainestenottajan velvollisuuksia. (lupamääräys 8)

Ottamistoiminnan aloittaminen

Maa-aineslain 21 §:n 1 momentin mukaan ainesten ottaminen voidaan aloittaa lupapäätöksen tultua lainvoimaiseksi.

Maksut ja vakuudet

Tarkastus- ja valvontamaksu

Lupahakemuksen tarkastusmaksu on maa-ainestaksan 2.1 §:n mukaisesti 900 € (suunnitelmaa kohden 200 €, lisäksi otettavaksi esitetyn maa-ainesmäärän tilavuuden mukaan 0,01 €/m3). Maa-ainesluvan valmisteluun liittyen lupaviranomaisen toimesta on kuultu kahdeksaa naapurikiinteistöä, joten naapureiden kuulemisesta syntyvät kustannukset ovat 240 € (naapurien tai asianosaisten kuuleminen on taksan mukaisesti 30 €/kuultava).

Ottamistoiminnan valvonnasta luvanhaltijan on suoritettava vuosittain luvan voimassaoloaikana jälkihoitotöiden hyväksymiseen saakka maa-ainestaksan mukainen valvontamaksu. Vuosittainen valvontamaksu on 220 € (vuotuisen maa-ainesten määrän mukaan 0,02 €/m3 ja pinta-alan mukaan 40 €/ha).

Vakuus

Ennen maa-ainesten ottamiseen ryhtymistä hakijan on asetettava 7 000 € suuruinen vakuus lupamääräyksien noudattamiseksi.  Vakuus on asetettu Kankaanpään kaupungin maa-ainestaksan mukaisesti. Hakija vastaa siitä, että em. vakuus on voimassa niin kauan, kunnes lupamääräysten ja jälkihoitosuunnitelman mukaiset toimenpiteet on loppuun saatettu. (MAL 12 §).

Sovelletut oikeusohjeet

Maa-aineslaki (555/1981) 1, 3, 4-7, 10-13, 19-20 a, 21, 23, 23 a §

Valtioneuvoston asetus maa-ainesten ottamisesta (926/2005) 1-4, 6-9 §

Valtioneuvoston asetus kaivannaisjätteistä (190/2013) 1-4 §

Kankaanpään kaupunki, Maa-ainesten ottamissuunnitelman tarkastamisesta ja valvonnasta suoritettavat maksut, 30.5.2023 § 19

Lupapäätöksestä tiedottaminen

Päätös Haavisto-Witans Leena kuolinpesä c/o Haavisto               Mika

Jäljennös päätöksestä  Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

 Jämijärven kunta

Ilmoitus päätöksestä Päätöksestä ilmoitetaan niille, joille on ilmoitettu hakemuksen vireille tulosta

Tieto päätöksestä Kankaanpään kaupungin ja Jämijärven kunnan sähköisellä ilmoitustaululla

Muutoksenhaku

Tähän päätökseen tyytymätön saa hakea muutosta valittamalla Turun hallinto-oikeuteen.

Valitusoikeus tähän päätökseen on:

-          Asianosaisella

-          kunnan jäsenellä

-          rekisteröidyllä yhdistyksellä tai säätiöllä, jonka tarkoituksena on ympäristön-, terveyden- tai luonnonsuojelun taikka asuinympäristön viihtyisyyden edistäminen ja toiminta-alueella kysymyksessä olevat ympäristövaikutukset ilmenevät

-          toiminnan sijaintikunnalla ja muulla kunnalla, jonka alueella toiminnan ympäristövaikutukset ilmenevät

-          elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksella sekä toiminnan vaikutusalueen kunnan ympäristönsuojeluviranomaisella

-          muulla asiassa yleistä etua valvovalla viranomaisella

Esittelijä Terveysvalvonnan johtaja Laura Juhantalo

Päätösehdotus Kankaanpään kaupungin ympäristö- ja terveyslautakunta myöntää Haavis-to-Witans Leena kuolinpesä c/o Haavisto Mikalle maa-ainesluvan hiekan ja soran ottamiseen Jämijärven kunnan Kauppilan kylään, kiinteistölle Mattila, RN:o (181-403-1-198) valmistelijan esityksen mukaisesti.

Päätös  

Lisätietoja antaa Ympäristötarkastaja Heini Komppa, etunimi.sukunimi@kankaanpaa.fi

 puh. 044 577 3332