Ympäristö- ja terveyslautakunta
Pöytäkirja 13.02.2025/Pykälä 6

Ympltk 13.02.2025 § 6  

2129/11.01.00/2024  

Valmistelija Jaana Jyräkoski

Asia

Päätös maa-aineslain 4 §:n mukaisesta maa-ainesten ottamislupahakemuksesta kalliokiven ja soramoreenin ottamiseen sekä ympäristönsuojelulain 27 §:n mukaisesta ympäristölupahakemuksesta kallionlouhintaan ja murskaukseen

Hakija

Alatalot Oy

Sarvelantie 310

39960 Sarvela

Ottamisalue

Karvian kunnan Karviankylässä, tilalla Mäkitörmä RN:o 230-403-1-70.

Luvan hakemisen peruste

Maa-aineslain (MAL 555/1981) 4 §:n 1 momentti.

Ympäristönsuojelulain (YSL 527/2014) 27 §:n 1 momentti.

MAL 4 a §:n ja YSL 47 a §:n mukaan maa-ainesten ottamista koskeva lupahakemus ja samaa hanketta koskeva ympäristölupahakemus on käsiteltävä yhdessä ja ratkaistava samalla päätöksellä, jollei sitä ole

erityisestä syystä pidettävä tarpeettomana.

Lupaviranomainen

Lupaviranomainen on Kankaanpään kaupungin ympäristö- ja terveyslautakunta. Maa-aineslain 7 §:n 1 momentin sekä Valtioneuvoston asetus ympäristönsuojelusta (713/2014) 2 §:n kohdan 6 a ja 6 b mukaan.

Hakemuksen vireille tulo

Hakemus on tullut vireille Kankaanpään kaupungin ympäristö- ja terveyslautakunnalle 9.10.2024.

Kaavoitus ja lupatilanne

Suunnittelualueella ei ole voimassaolevaa asema- tai yleiskaavaa. Satakunnan maakuntakaavassa tai vaihemaakuntakaavassa 2 ei ole aluetta koskevia varauksia. Suunnittelualue rajautuu länsi-ja pohjoisosissa Satakunnan vaihemaakuntakaavassa 2 merkittyyn EO5 alueeseen. Merkinnällä osoitetaan merkittäviä turvetuotannossa olevia tai turpeenottoon soveltuvia alueita. Alueella tai sen välittömässä läheisyydessä ei ole metsälain, luonnonsuojelulain tai vesilain tarkoittamia erityisen arvokkaita tai muuten suojeltavia kohteita. Alueella ei ole ollut aikaisempaa maa-ainesten ottotoimintaa.

Toiminnan sijaintipaikka ja sen ympäristö

Alue sijaitsee Karvian kunnan Karviankylässä, Mäkitörmä nimisellä tilalla, noin 11 km kyläkeskuksesta pohjoiseen. Ottamisalueelle kulku tapahtuu Rantatieltä erkanevan Koppakuonon metsäautotien kautta.

Ottamisalue ei sijaitse pohjavesialueella, eikä sen läheisyydessä ole talousvesikaivoja. Alueen läheisyydessä ei sijaitse asuinrakennuksia. Karttatarkastelun perusteella lähin asuinrakennus sijaitsee alueen lounaispuolella noin 640 metrin etäisyydellä.

Suunnittelualueen pohjoispuolella noin 1,7 km etäisyydellä sijaitsee Jäkäläneva - Isoneva Natura2000 -alue. Alueen eteläpuolella noin 1,7 km etäisyydellä sijaitsee valtakunnallisesti merkittävä Karviankylän rakennettu kulttuuriympäristö.  Lähin vedenhankinnan kannalta tärkeä pohjavesialue sijaitsee noin 7,5 km etäisyydellä alueen itäpuolella.

Suunnittelualueella ei ole ollut aikaisempaa ottotoimintaa. Alueen ympäristö on metsätalous käytössä.

HAKEMUS JA OTTAMISSUUNNITELMA

Lupaa haetaan 10 vuodeksi kalliokiviaineksen ja hiekkamoreenin ottamiseen. Ottamisalueen pinta-ala on 6,00 ha ja kaivualueen 5,50 ha. Otettavan aineksen kokonaismääräksi esitetään 141 000 k-m3, josta kalliokiviaineksen määrä on 128 000 k-m3 ja moreeni 13 000 k-m3. Arvioitu vuotuinen ottomäärä on 14 100 k-m3. Hakemuksen mukainen alin ottotaso on +147,00. Maastoarvioon perustuvan pohjaveden korkeuden arvioidaan olevan +141.+143.

Otettavia aineksia käytetään teiden rakentamiseen ja tienpitoon, täyttöihin sekä rakennuspaikan valmistelutöihin.

Tiedot alueesta ja sen ympäristöstä

Ottamisalueen pinta-alasta ¾ on pintamaan osalta muokattuna hakkuiden vuoksi. Muu osa on muutamia kulku-uria lukuun ottamatta metsäinen. Alue on loivasti polveilevaa metsämaata. Pintamaan paksuus vaihtelee 0,5-3,0 m. Maan pinnassa kalliota esiintyy vain korkeimmissa kohdissa. Korkeustaso vaihtelee ottamisalueen reunoilla +159.+146,5 m välillä. Korkeustaso säilyy melko tasaisena myös ottamisalueen ulkopuolella n. +147.+146 välillä.

Ottamisalueen lähialueella ei ole vakituista asutusta eikä loma-asuntoja. Murskaimet sijoittuvat noin 750 m päähän taloista toiminnan alkuvaiheessa.

Rantatieltä on yhteys ottoalueelle Koppakuonon metsätien kautta. Tie on vakaa ja riittävän leveä, kohtaamispaikkoja on vähänlaisesti.

Ottamisalueen nykyinen maisemakuva muodostuu metsäisestä lähimaisemasta, jossa on metsää, hakkuita, nuorta mänty- ja hieskoivuvaltaista sekametsää ja ojitettuja varvikkoisia turvekankaita. Alueen lähellä ei ole paikallisesti arvokkaita maisema-alueita. Ottamisalueelle ei sijoitu muita huomioitavia maisemapiirteitä eikä ympäristö nykytilassa edusta kaunista maisemakuvaa tai luonnon merkittäviä kauneusarvoja.

Tutkimukset ja mittaukset

Ottamisalueelta ja sen reunoilta on mitattu korkeustiedot 4/2024 ja 6/2024. Korkeudet on esitetty N2000 -järjestelmässä.  Korkeustietojen perusteella mitattiin tuolloinen maaston pinta. Paikkatiedot koottiin muun mittaamisen yhteydessä. Korkeuspisteet ja -tasot näkyvät hakemuksen liitteenä olevissa piirustuksissa.

Pohjaveden taso +141,0.+143,0 on arvioon perustutuva raja todennäköisestä pohjaveden korkeustasosta. Turvemaa-alueiden ja rämeiden ojat, ottamisalueen länsi- ja pohjoispuolilla, ovat nyt tasossa +146,0.+146,5.

Luontoselvitys

Suunnittelualueelle on laadittu luontoselvitys. Luontoselvityksen tiedot koostuvat talvi-, kevät- ja kesälajistosta käsittäen tiedot ajalta 14.2 - 16.8.2024. Selvitykset pohjautuvat kaikkiaan 6 maastokäyntiin.

Selvityksessä on todettu, ettei selvitysalueella ole vesilain, metsälain eikä luonnonsuojelulain tai -asetuksen mukaisia luontokohteita. Alueen luontotyypit eivät täyttäneet vesilain mukaisia vesiluonnon tyyppejä, metsälain erityisen tärkeitä elinympäristöjä, luonnonsuojelulain mukaisia luontotyyppejä eikä Luontodirektiivin mukaisia luontotyyppejä. Selvitysalueella ei haivattu Lintudirektiivin liitteen I mukaisten lintulajien pesintäpaikkoja eikä Luontodirektiivin liitteen IVa mukaisten eläinten pesintää tai ruokailualueita. Mäkitörmän alueen luontoselvitys on liitetty hakemusasiakirjoihin (liite 4).

Ottamistoiminta

Suunniteltu ottaminen toteutetaan liitteenä olevan suunnitelman mukaisesti. Louhoksen päärintaus on suunniteltu alkavan itäkoillisesta (tulotien läheltä), edeten kohti länsilounasta. Etelä- ja länsiosan naapuritiloihin jätetään (naapureiden suostumukset liitteinä) 5-10 metrin suojavyöhyke. Muilta osin etäisyydet naapurirajoihin ovat > 30 metriä.

Ottosuunnitelman mukaan työtä tehdään yhdessä vaiheessa heti suoraan syvyyteen +147,0. Kuitenkin niin, että pohjan loiva kallistus voidaan tehdä heti kohti selkeytysallasta (pohja +145). Ottamis- ja kaivualueiden piirustukset ovat hakemuksen liitteenä.

Kallion poraus tehdään noin 3-5 asteen kulmassa. Louhoksen seinämät pyritään louhimaan vakaiksi, jotta kallion kielekkeelle ei jäisi vaaraa aiheuttavia irtolohkareita.  Ylätasanteelle voidaan suojaukset tehdä kookkaista kivistä tai louheesta. Pituus- ja poikkileikkaukset sekä lopputilanne on esitetty hakemuksen liitteenä olevissa piirustuksissa.

Toiminta sijoittuu ympäristöön siten, että se ei aiheuta kauniin maisemakuvan turmelemista, merkittävien luonnon kauneusarvojen tai erikoisten luonnonesiintymien tuhoutumista eikä laajalle ulottuvia vahingollisia muutoksia luonnonolosuhteissa. Ottamistoiminta ei aiheuta muutoksia paikallisen pohjaveden laatuun tai määrään.  Eikä sillä ole vahingollista vaikutusta luontoon, maisemaan, muinaismuistoihin tai lähialueiden muiden elinkeinoihin.

Kun ottaminen toteutetaan suunnitelman mukaisesti, ottamistoiminnasta ei aiheudu asutukselle, luonnon- ja ympäristönsuojelulle, maisemalle tai pohjaveteen maa-aineslain 3 §:ssä tarkoitettuja seuraamuksia.

Laitoksen toiminta

Louhintaprosessi koostuu porauksesta, kivien irrotuksesta (räjäytys) ja rikotuksesta.

Räjäytystyön suunnittelee siihen erikoistunut ammattilainen siten, että ympäristön puustolle ei aiheudu räjäytyksen johdosta vaaraa tärinän tai kiviheitteiden vuoksi. Alueella ei säilytetä räjähdysaineita, vaan ne kuljetaan paikalalle panostuksen ajaksi. Lohkareiden rikotus tapahtuu hydraulisella vasaralla (Rammer tms.)

Murskauslaitos koostuu ylisuurten lohkareiden rikotuksesta (kaivinkoneella ja Rammerilla), esi-, väli- ja jälkimurskaimista sekä pyöräkuormaajan toiminnasta.

Toiminta-ajat

Murskauslaitos toimii ympärivuotisesti mutta jaksollisesti enintään 90 pv/vuosi.

-        poraus arkipäivisin (ma-pe) klo 7-21

-        louhintaräjäytykset (ma-pe) klo 8-18

-        rikotus arkipäivisin (ma-pe) klo 8-18

-        murskaus arkipäivisin (ma-pe) klo 7-22

-        kuormaus ja kuljetus (ma-pe) klo 6-22. Lauantaisin voidaan tehdä vähäisessä määrin kuljetuksia.

Laitoksella ei ole toimintaa arkipyhinä, lauantaisin tai sunnuntaisin.

Tilan alueella tehdään kaivinkoneella töitä läpi vuoden satunnaisesti ja tarvittaessa lähinnä pintamaan siirtojen osalta arkisin (ma-pe) klo 7-22.

Tuotteet ja tuotantomäärät

Polttoaineiden ja muiden aineiden kulutus ja varastointi

Kasteluvesi otetaan pumppauskuoppaan kertyneestä pintavedestä.

Poltto- ja voiteluaineet sekä mahdolliset kemikaalit varastoidaan tukitoimintojen alueella ja käsitellään siten, ettei niistä aiheudu vaaraa tai haittaa terveydelle, pinta- ja pohjavesille, maaperälle tai muulle ympäristölle. Kemikaalien säilytykseen käytettävät säiliöt ja astiat ovat tiiviitä, kannellisia ja ne merkitään asiallisesti niiden sisällön mukaan. Kemikaalit ja vaaralliset jätteet säilytetään lukitussa paikassa.

Ulkona sijaitsevat maanpäälliset polttoainesäiliöt ovat kaksoisvaippasäiliöitä tai säiliö sijoitetaan suoja-altaaseen siten, että mahdolliset vuodot eivät pääse maaperään. Polttoainesäiliöt on varustettu ylitäytön estävällä järjestelmällä ja laponestolaitteilla. Polttoainesäiliöiden laitteet ovat lukittavissa ja säiliöt pidetään hyvässä kunnossa. Polttoaineiden varastopaikan läheisyyteen vartaan riittävä määrä imetysmateriaalia mahdollisten öljyvuotojen imeyttämistä varten.

Energian käyttö

Sähkö saadaan alueella aggregaatista. Murskaimiin ja seulontaan energia saadaan laitteen omista polttomoottoreista.

Tukitoimintojen alue

Tukitoiminta-alue (0,48 ha) sijoittuu ottamisalueen eteläpuolelle. Tukitoiminta-alueeseen kuuluvat mm. murskeiden varastokasoja. Murskainten toiminnan aikaisesti työkoneita ja tarvikkeita sijoitetaan tukitoimintojen alueella.

Liikenne ja liikennejärjestelyt

Raskas liikenne muodostuu kuljetuksista sekä työkoneiden siirroista. Kuljetuksien määrät riippuvat rakentamisen määrästä alueellisesti ja ajallisesti. Alueelle johtava tie on murskepintainen.

Päästöt ilmaan

Päästöjen puhdistaminen tapahtuu polttomoottoreiden katalysaattoreiden/suodattimien toimesta ja lähinnä liikenteellisestä näkökulmasta.

Laskennalliset päästöt:

Melu

Keskeiset melua aiheuttavat toiminnat ovat kallion poraus, lohkareiden rikotus ja louheen murskaus. Kuormaus samoin koneiden moottorit sekä peruutustutka aiheuttavat ääntä. Alueella ei ole tarvetta melumittauksille, koska lähistöön ei sijoitu asuntoja tai loma-asuntoja eikä toimistorakennuksia. Louhoksen reunat, maavallit ja varastokasat vähentävät meluisuutta käytännössä kaikkiin suuntiin.

Tärinä

Räjäytykset suunnitellaan kenttäkohtaisesti. Niissä huomioidaan lähikohteiden etäisyydet ja havainnot kallion tärinäjohtavuudesta. Räjähdyksen aiheuttama tärinä ei aiheuta suurella todennäköisyydellä vaurioita asuntojen alueella (etäisyys > 620 m).

Ampukivet

Räjäytykset tehdään räjäytystöitä koskevien määräysten ja säännösten mukaisesti. Räjäytysmattoja käytetään tarvittaessa estämään ylöspäin ja naapurustoon suuntautuvien ampukivien lentämistä.

Päästöt maaperään, pinta- ja pohjaveteen

Maaperän ja pintavesien suojelemiseksi polttoaineet, voiteluaineet ja muut öljyt ja kemikaalit säilytetään suojatusti. Ne tuodaan alueelle laitteistoa ja niiden aikaista käyttöä varten sekä poistetaan alueelta, kun niitä ei enää tarvita.

Murskausasemassa on kiinteä polttoainesäiliö, joka täyttää työkoneille asetetut vaatimukset. Tulipalojen varalta alueelle varataan ensisammutuskalusto ja polttonesteiden vuodon varalta imeytysaineita riittävästi (+PiMa-lava). Häiriötilanteissa tehdään vaadittavat ilmoitukset.

Alueelle muodostuneiden pintavesien hidastettu valunta selkeyttää alueelta poistuvan veden hyvin. Toiminnasta ei synny maastossa tehdyn tilannearvion mukaan päästöjä pohja- tai pintavesiin.

Jätteet

Toiminnanharjoittaja ilmoittaa syntyvien jätteiden määrät jätelajikkeittain. Vaarallisiksi luokiteltavista jätteistä pidetään kirjanpitoa. Jätteiden käsittelyssä noudatetaan jätelakia ja -asetusta.

Kaivannaisjätteen jätehuoltosuunnitelma

Ottamisalueelle on laadittu kaivannaisjätteen jätehuoltosuunnitelman ja se on liitetty hakemusasiakirjoihin.

Parhaan käyttökelpoisen tekniikan (BAT) soveltaminen

Kiviainestoiminta on suunniteltu niin, että se vastaa soveltuvasti julkaisussa Paras käyttökelpoinen tekniikka (BAT) - Ympäristöasioiden hallinta kiviainestuotannossa (SY 25/2010) esitettyjä kiviainestuotannon parhaita käyttökelpoisia tekniikoita ja ympäristön kannalta parhaita käytäntöjä.

Maisemointi ja jälkihoito

Ottamisalueen reuna-alueet sopeutetaan ympäröivään maisemaan luiskaamalla reunat (noin 1,5.7m) kallion suhteen soveltuvaan kaltevuuteen (1:3.1:2). Toiminnan etenemisen aikana kuorittuja pintamaita (hiekkamoreeni) käytetään reunojen viimeistelyyn. Maisemointitoimenpiteitä tehdään jo louhoksen normaalin toiminnan aikana.

Lopputilanteen mukaista muotoilua varten tarvittava maa-aines saadaan alueelta muodostuvasta moreenista/hiekkamoreenista, laskelmana enintään 3 675 m3itd. Reuna-alueelle jätetään olemassa olevat varoituskyltit, putoamissuojana olleet louhoskivet ja mahdolliset puut. Tarvittaessa puutteelliset suojauskohdat korvataan esim. vaijerilla 2-3:ssa tasossa. Ottamisalue jää metsätalouskäyttöön ottamistoiminnan päätyttyä. Kun ottamisalueen maisemointi ja reunojen muotoilu on toteutettu, alueen käyttö tarkentuu. Tarkempi sanallinen maisemointi suunnitelma on liitetty hakemusasiakirjoihin.

Toiminnanharjoittaja on arvioinut maisemoinnin ja jälkihoidon kustannuksiksi 3 500 - 4 000 € omana työnä tehtynä.

Ottamistoiminnan aikaiset ympäristövaikutukset

Maa-aineksen käsittelystä syntyvä melu vaimentuu ympäröiviin rintauksiin, varastokasoihin ja metsiin. Pölyn muodostuminen alueella on vähäistä. Alue ei näy ympäristöön eikä vilkkaammin liikennöidylle Rantatielle. Metsäisyys ja maaston muodot suojaavat aluetta erittäin hyvin.

Laajalle ulottuvia vahingollisia muutoksia luonnonolosuhteissa tai maisemassa ei pääse tapahtumaan. Pohjavesialueille tai lähialueen ojiin tai Karvianjärveen ei ole tiedossa olevia vaikutuksia. Lähialueella ei ole kaivoja, poravesikaivoja, lampia tai lähteitä, joihin voisi selvitysten mukaan kohdistua ympäristövaikutuksia.

Suunnitelman mukaisesta ottamistoiminnasta ei aiheudu ympäristöhaittoja kasvi- tai eläinlajeille, pohjavedelle, luonnonsuojelulle, maisema-alueilla, muinaismuistoille, pienvesille, lähimmille elinkeinoille eikä ympäristön asutukselle.

Ottamistoiminnan jälkeiset ympäristövaikutukset

Ympäristöön kohdistuvat vaikutukset minimoidaan maisemoinnin huolellisuudella. Loivat korkeuden muutokset vaikuttavat metsittymisen nopeuteen ja luontaisenomaiset pinnanmuodot vähentävät maiseman muuttumisen riskiä. Vaikutukset on arvioitu kokonaisuudessaan vähäisiksi hankkeen päätyttyä.

Toimintaan liittyvät riskit ja niiden ehkäiseminen

Ottamistoiminnan aikana seurataan mahdollisia muutoksia kallion rakenteessa, kerroksien esiintymistä ja sijoittumista sekä havaintoja kallion rakoilusta.

Epäsuorana vaikutuksena voi olla työkoneen poltto- ja voiteluaineiden käytön aikaisen vuotoriskin myötä tapahtuva päästö. Vahingot ja riskit eliminoidaan varaamalla tukitoimintojen alueelle, kuorma-autoihin ja työkoneisiin imeytysaineet -rakenteet ja -turpeet. Arvioin mukaan pinta- tai pohjaveteen ei aiheudu merkittäviä haitallisia vaikutuksia ja riskit ovat kokonaisuudessaan hyvin pienet.

Ottamiseen liittyvä käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailu

Valvovalla viranomaisella on alueelle esteetön pääsy. Ympäristöhaittoja tarkkaillaan viranomaisen asettamien vaatimusten mukaisesti.

Tarkkailu muodostuu toiminta-ajan seurannasta, tuotantomäärien tarkkailusta ja raportoinnista sekä ulkopuolisten urakoitsijoiden tekemien omien mittaus- ja tarkkailuvelvoitteiden puolesta.

Päästö- ja vaikutustarkkailua voidaan tehdä tarvittaessa louhos- tai pintavesistä. Toiminnanharjoittaja tarkkailee itse mm. louhosalueella ja ottoalueella tapahtuvia muutoksia.

Asian käsittely

Lupahakemuksesta tiedottaminen

Hakemuksesta on kuulutettu Karvian kunnan ja Kankaanpään kaupungin sähköisellä ilmoitustaululla 29.10 - 5.12.2024 välisenä aikana. Hakemusasiakirjat ovat olleet sähköisesti nähtävillä kuulutusajan Karvian kunnan ja Kankaanpään kaupungin sähköisellä ilmoitustaululla. Asianosaisille on ilmoitettu hakemuksen vireilläolosta 29.10.2024 päivätyllä kirjeellä.

Muistutukset ja mielipiteet

Hakemuksen johdosta on annettu yksi muistutus. Muistutuksessa todetaan, että hakemuksessa mainittu kylä on väärin, oikea kylän nimi on Karviankylä. Murskausaika tulee rajata välille 7:00 - 20:00, perusteluina mainitaan ns. Tippavaaran louhosalue, joka sijaitsee muistuttajan tilakeskuksesta 2,9 km etäisyydellä, josta ääni kuuluu erittäin selvästi. Lisäksi muistutuksessa vaaditaan, että hakija vastaa Koppakuonon tien perusparantamisen ja ylläpidon kustannuksista, koska tien nykyinen rakenne ei tule kestämään ympärivuorokautista raskaan ajoneuvoliikenteen aiheuttamaa kulutusta. Koppakuonon metsäautotien vasemman haaran kääntöympyrän sisälle jäävää kolmen tilan yhteistä rajapyykkiä ei saa hukata.

Lausunnot

Hakemuksesta ei ole pyydetty lausuntoja.

Terveydensuojeluviranomainen on tutustunut hakemukseen eikä sillä ole huomautettavaa hakemuksen johdosta.

Vastine muistutuksen johdosta

19.1.2025 päivätyssä vastineessa todetaan, että murskausaika pyritään ajoittamaan aikavälille klo 7-20, mutta lupaehdoissa tätä ei tulisi rajoittaa, koska murskausurakoitsijat tekevät työtä kahdessa vuorossa ja edellyttävät 16 h työpäiviä. Hakija on aloittanut selvitystyöt tien parantamiseksi ja perusparannus käsitellään yksityistiekokouksessa, jossa myös kustannukset jyvitetään yksiköiden suhteessa. Kivipyykit pyritään suojaamaan siten, ettei niitä hukata. Rajapyykkien säilymistä valvotaan tien perusparannuksen yhteydessä ja mikäli merkki hukattaisiin, palautetaan se hukkaajan kustannuksella.

Valmistelijan esitys Kankaanpään kaupungin ympäristö- ja terveyslautakunta päättää myöntää haetun maa-aineslain 4 §:n mukaisen luvan maa-ainesten ottamiseen ja ympäristönsuojelulain 27 §:n 1 momentin mukaisen ympäristöluvan kallionlouhintaan ja -murskaukseen Alatalot Oy:lle tilalla Mäkitörmä (230-403-1-70) Karvian kunnan Karviankylässä. Toimintaa on harjoitettava hakemuksessa ja ottamissuunnitelmassa esitetyllä tavalla, ellei lupamääräyksissä toisin määrätä.

Maa-aines- ja ympäristöluvan voimassaoloaika ja laajuus 

Ottamisalueen rajaus

Toiminta-ajat ja käsiteltävät raaka-aineet

Melu- ja tärinä

Ilmaan joutuvien päästöjen ja niiden leviämisen rajoittaminen

Maaperä ja pohjaveden suojelu

Jätehuolto

Alueen hoito

Kaivannaisjätteen jätehuoltosuunnitelma

Jälkihoitotoimet

Tarkkailu ja raportointi

Vastuuhenkilö

Häiriö- ja poikkeustilanteet

Paras käyttökelpoinen tekniikka

Toiminnan muuttaminen ja lopettaminen

Päätöksen perustelu

Maa-aineslain (555/1981) 6 §:n mukaan lupa ainesten ottamiseen on myönnettävä, jos asianmukainen ottamissuunnitelma on esitetty eikä ottamisen tai sen järjestely ole ristiriidassa maa-aineslain 3 §:ssä säädettyjen rajoitusten kanssa. Asiaa harkittaessa on otettava huomioon myös lupamääräysten vaikutus.

Maa-aineslain 3 §:ssä säädetään ainesten ottamisen rajoituksista. Maa-aineksia ei saa ottaa niin, että siitä aiheutuu 1) kauniin maisemakuvan turmeltumista, 2) luonnon merkittävien kauneusarvojen tai erikoisten luonnonesiintymien tuhoutumista, 3) huomattavia tai laajalle ulottuvia vahingollisia muutoksia luonnonolosuhteissa tai 4) tärkeän tai muun vedenhankintaan soveltuvan pohjavesialueen vedenlaadun tai antoisuuden vaarantuminen, jollei siihen ole saatu vesilain mukaista lupaa. Asemakaavan tai oikeusvaikutteisen yleiskaavan alueella on lisäksi katsottava, ettei ottaminen vaikeuta alueen käyttämistä kaavassa varattuun tarkoitukseen eikä turmele kaupunki- tai maisemakuvaa. (MAL 3.2 §)

Lisäksi maa-aineslain 3 §:n 4 momentin mukaan ottamispaikat on sijoitettava ja ainesten ottaminen järjestettävä niin, että ottamisen vahingollinen vaikutus luontoon ja maisemakuvaan jää mahdollisimman vähäiseksi ja että maa-ainesesiintymää hyödynnetään säästeliäästi ja taloudellisesti eikä toiminnasta aiheudu asukkaille tai ympäristölle vaaraa tai kohtuullisin kustannuksin vältettävissä olevaa haittaa.

Kun toimintaa harjoitetaan päätöksessä esitetyllä tavalla sekä noudatetaan annettuja määräyksiä, toiminta täyttää ympäristönsuojelulain ja jätelain sekä niiden nojalla annettujen asetusten vaatimukset. Toiminta ei ole ristiriidassa asemakaavan tai sen määräysten kanssa. Toiminnasta ei normaalitilanteessa aiheudu terveyshaittaa, merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, maaperän tai pohjaveden pilaantumista tai erityistä luonnon olosuhteiden huonontumista tai vedenhankinnan tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantamista toimintojen vaikutusalueella eikä eräistä naapuruussuhteista annetun lain tarkoittamaa kohtuutonta rasitusta. Päätöksessä on annettu tarvittavat määräykset toiminnoista aiheutuvien päästöjen rajoittamiseksi ja ympäristön pilaantumisen estämiseksi.

Vastaus annettuun muistutukseen

Koska lupapäätöksen mukainen toiminta sijoittuu yli 500 m etäisyydelle melulle altistuvista kohteista, ei lupaharkinnassa katsottu tarpeelliseksi asettaa toiminnalle tiukempia aikarajoja. Valtioneuvoston asetuksessa (80/2010) on annettu aikarajoituksia, jotka koskevat toimintaa joka sijaitsee alle 500 metrin etäisyydellä melulle altistuvista kohteista.  Etäisyydestä riippumatta luvanhaltijan on kuitenkin noudatettava määräyksessä 7 annettuja melutason arvoja. Tienkäyttö ei ole sellaista toimintaa, josta sellaisenaan saattaa aiheutua ympäristön pilaantumista ympäristönsuojelulain tarkoittamalla tavalla. Arvioinnissa otetaan huomioon vain sellainen onnettomuusriski, joka voi johtaa pilaantumiseen. Liikennöintiä yksityisillä teillä koskevia kysymyksiä ei voida ratkaista ympäristöluvassa, vaan ne käsitellään yksityisistä teistä annetussa laissa säädetyssä järjestyksessä.

Määräysten perustelu

Maa-aineslain 10 §:n mukaan lupa ottamistoimintaan myönnetään määräajaksi, kuitenkin enintään 10 vuodeksi, ellei ole erityisiä syitä pidemmälle toiminta-ajalle. Lupa on myönnetty 10 vuodeksi, hakemuksen

mukaiselle ajalle ja kokonaisottomäärälle sekä ottoalalle ja ottotasolle. (lupamääräys 1)

Alueen merkitsemisestä ja alkutarkastuksesta on annettu ottamissuunnitelmaa täydentäviä määräyksiä. Riittävät alueen rajojen merkinnät sekä ottotason selkeä merkintä ovat tarpeen, jotta toimintaa voidaan valvoa maa-aineslain ja maa-ainesasetuksen edellyttämällä tavalla. (lupamääräykset 2-4)

Kun otetaan huomioon murskaamon etäisyydet lähimpiin häiriölle alttiisiin kohteisiin ja verrataan valtioneuvoston asetuksessa (800/2010) kivenlouhimojen, muun kivenlouhinnan ja kivenmurskaamojen ympäristönsuojelusta annettuihin vaatimuksiin, on katsottu, että murskaustoimintaa voidaan lupamääräyksen mukaisin toiminta-ajoin harjoittaa ympäri vuoden. Määräys perustuu haettuihin toiminta-aikoihin.  Louhinnalle ja murskaukselle on asetettu rajat, joilla varmistetaan, että toiminta pysyy suunnitelman mukaisena. Tuotantoa on rajoitettu hakijan esittämien määrien mukaisesti. (lupamääräykset 5-6)

Laitoksen toiminnasta aiheutuva päiväaikainen melutaso on rajoitettu valtioneuvoston päätös (993/1992) melutason ohjearvoista mukaisesti. Toiminnanharjoittajaa koskee selvilläolovelvollisuus toimintansa ympäristövaikutuksista, joten tarvittaessa melua on mitattava. Määräys louheen käsittelystä ja murskaimen sijoittelusta on annettu ympäristöhaittojen, mm. melun minimoimiseksi. (lupamääräykset 7-8)

Määräys pölyhaittojen ehkäisystä on annettu terveys- ja ympäristöhaittojen ehkäisemiseksi ja rajoittamiseksi. (lupamääräys 9)

Maaperän sekä pinta- ja pohjavesien likaantumisriskiä aiheuttavat etenkin maa-ainesten ottamisalueiden työkoneissa käytetyt polttoaineet ja niiden varastointi ja käsittely. Määräyksellä varmistetaan, etteivät polttoaineet aiheuta maaperän tai pinta- ja pohjavesien likaantumista. (lupamääräys 10)

Ympäristöluvassa voidaan määrätä, että toiminnanharjoittaja toimittaa erillisen suunnitelman päästöjen ja tarkkailun seurannasta valvontaviranomaisen hyväksyttäväksi. Toiminnan volyymien mukaisesti pumpattavien vesien määrä voi vaihdella, jolloin tarkkailusuunnitelmaa tulee päivittää. (lupamääräys 11)

Jätevettä johtava on osaltaan velvollinen huolehtimaan jäteveden johtamiseen käytetyn ojan tai noron kunnossapidosta. (lupamääräys 12)

Jätteet on kerättävä ja pidettävä toisistaan erillään jätehuollon kaikissa vaiheissa siinä laajuudessaan, kuin se terveydelle tai ympäristölle aiheutuvan vaaran tai haitan ehkäisemiseksi tai jätehuollon asianmukaisen järjestämisen kannalta on tarpeellista ja taloudellisesti mahdollista. Jätteen kuljetuksesta ja käsittelystä annettu määräys perustuu jätelakiin ja valtioneuvoston asetukseen jätteistä. (lupamääräys 13)

Alueen hoitoa koskevat määräykset on annettu terveys- ja ympäristöhaittojen ehkäisemiseksi. (lupamääräykset 14-15)

Kaivannaisjätteen jätehuoltosuunnitelmaa koskeva määräys on annettu kaivannaisjätteiden asianmukaisen säilyttämisen varmistamiseksi ja alueen saattamiseksi ennalleen toiminnan loppuessa. (lupamääräys 16)

Alueen jälkihoitoa koskevan määräyksen tavoitteena on sopeuttaa ottamisalue ympäröivään luontoon ja maisemaan ja edistää jälkikäytön turvallisuutta. (lupamääräys 17)

Määräykset raportoinnista selventää maa-ainestenoton valvontaan liittyviä järjestelyjä ja maa-ainestenottajan velvollisuuksia. Tarkkailua, raportointia ja kirjanpitoa koskevat määräykset on annettu valvontaviranomaisen tiedonsaannin ja valvonnan järjestämiseksi. (lupamääräykset 18-19)

Vastaavan hoitajan ajan tasalla olevat yhteystiedot ovat tarpeen nopean tiedonkulun varmistamiseksi laitoksen ja valvontaviranomaisen välillä erityisesti poikkeustilanteissa. (lupamääräys 20)

Vahinko- ja onnettomuustilanteista tiedottaminen on tarpeen valvonnan toteuttamiseksi ja häiriötilanteista mahdollisesti aiheutuvien haittojen minimoimiseksi. Ympäristönsuojelulaki velvoittaa ennaltaehkäisemään ja minimoimaan haitat sekä käyttämään parasta käyttökelpoista tekniikkaa ja noudattamaan ympäristön kannalta parhaita työmenetelmiä. Toiminnanharjoittajan on oltava riittävästi selvillä aiheuttamansa haitallisten vaikutusten vähentämismahdollisuuksista ja siitä syystä seurattava parhaan käyttökelpoisen tekniikan kehittymistä. (lupamääräykset 21-22)

Ympäristöluvan haltija on ympäristönsuojelulain mukaan viipymättä ilmoitettava valvontaviranomaiselle toiminnan pysyvästä tai pitkäaikaisesta keskeyttämisestä sekä toiminnan valvonnan kannalta olennaisista muutoksista. Ympäristöluvassa on annettava ympäristönsuojelulain mukaan tarpeelliset määräykset toiminnan lopettamisen jälkeisistä toimista. (lupamääräys 23)

Luvan voimassaolo

Lupapäätös on voimassa 10 vuotta.

Lupaa ankaramman asetuksen noudattaminen

Jos asetuksella annetaan ympäristönsuojelulain tai jätelain nojalla myönnetyn luvan määräystä ankarampia säännöksiä tai luvasta poikkeavia säännöksiä luvan voimassaolosta tai tarkistamisesta, on asetusta luvan estämättä noudatettava.

Päätöksen täytäntöönpano

Tämä päätös on lainvoimainen valitusajan jälkeen, jos päätökseen ei haeta muutosta.

Maksut ja vakuudet

Tarkastusmaksu

Maa-aineslupahakemuksen tarkastusmaksu on 1 610 €

Ympäristölupahakemuksen tarkastusmaksu on 1 150 €

Maa-ainestaksan 2.1 §: mukaisesti maksu on suunnitelmaa kohden 200 €, lisäksi otettavaksi esitetyn maa-ainesmäärän tilavuuden mukaan 0,01 €/m3

Maa-ainestaksan 2.4 § mukaisesti maa-aineslupahakemuksen ja ympäristölupahakemuksen yhteiskäsittelyssä myönnettävästä ympäristönsuojelulain mukaisesta ympäristöluvasta peritään ympäristönsuojeluviranomaisen taksan mukaisesta maksusta 50 % (kivenlouhinta 1 150 € ja murskaamo 1 150 € yht. 2 300 € - 50 %).

Valvontamaksu

Ottamistoiminnan valvonnasta luvanhaltijan on suoritettava vuosittain luvan voimassaoloaikana jälkihoitotöiden hyväksymiseen saakka maa-ainestaksan mukainen valvontamaksu. Vuosittainen valvontamaksu on 522 € (vuotuisen maa-ainesten määrän mukaan 0,02 €/m3 ja pinta-alan mukaan 40 €/ha). Ympäristöluvan tarkastusmaksu peritään valvontaohjelman mukaisesti.

Vakuus

Luvan saajan on ennen luvanmukaisen toiminnan aloittamista asetettava 33 000 euron suuruinen hyväksyttävä vakuus Kankaanpään kaupungin ympäristö- ja terveyslautakunnalle. Hakija vastaa siitä, että em. vakuus on voimassa niin kauan, kunnes lupamääräysten ja jälkihoitosuunnitelman mukaiset toimenpiteet ovat loppuun saatettu. (MAL 12 §)

Vakuus on asetettu Kankaanpään kaupungin maa-ainestaksan mukaisesti.

Sovelletut oikeusohjeet

Maa-aineslaki (555/1981) 1, 3 - 7, 10 - 16, 19 -20, 21, 23, 23 a §

Valtioneuvoston asetus maa-ainesten ottamisesta (926/2005) 1 - 4, 6 - 9 §

Ympäristönsuojelulaki (527/2014) 6-8, 11, 16, 17, 20, 27, 34, 48, 49, 52, 58, 62, 83-85, 87, 114, 123, 170, 190, 191, 198, 199 ja 205 §

Valtioneuvoston asetus ympäristönsuojelusta (713/2014) 2 ja 11-15 §

Laki eräistä naapuruussuhteista (26/1920) 17 §

Jätelaki (646/2011) 8, 12, 15, 28, 29, 72, 73 ja 118-122 §

Valtioneuvoston asetus jätteistä (179/2012) 7, 8 ja 24 §

Valtioneuvoston asetus kaivannaisjätteistä (190/2013)

Valtioneuvoston asetus kivenlouhimoiden, muun kivenlouhinnan ja kivenmurskaamojen ympäristönsuojelusta (800/2010)

Valtioneuvoston päätös melutason ohjearvoista (993/1992)

Kankaanpään kaupungin ympäristönsuojelumääräykset 30.5.5023 § 17

Kankaanpään kaupunki, Maa-ainesten ottamissuunnitelman tarkastamisesta ja valvonnasta suoritettavat maksut, 30.5.2023 § 19

Kankaanpään kaupungin ympäristönsuojeluviranomaisen taksa 30.5.2023 § 18

Lupapäätöksestä tiedottaminen

Muutoksenhaku

Tähän päätökseen tyytymätön saa hakea muutosta valittamalla Vaasan hallinto-oikeuteen.

Valitusoikeus tähän päätökseen on:

-          asianosaisella

-          rekisteröidyllä yhdistyksellä tai säätiöllä, jonka tarkoituksena on ympäristön-, terveyden- tai luonnonsuojelun taikka asuinympäristön viihtyisyyden edistäminen ja toiminta-alueella kysymyksessä olevat ympäristövaikutukset ilmenevät

-          toiminnan sijaintikunnalla ja muulla kunnalla, jonka alueella toiminnan ympäristövaikutukset ilmenevät

-          elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksella sekä toiminnan vaikutusalueen kunnan ympäristönsuojeluviranomaisella

-          muulla asiassa yleistä etua valvovalla viranomaisella

Esittelijä Terveysvalvonnan johtaja Laura Juhantalo

Päätösehdotus Kankaanpään kaupungin ympäristö- ja terveyslautakunta myöntää Alatalot Oy:lle maa-aineslain 4 §:n mukaisen luvan maa-ainesten ottamiseen ja ympäristönsuojelulain 27 §:n 1 momentin mukaisen ympäristöluvan kallionlouhintaan ja -murskaukseen tilalla Mäkitörmä (230-403-1-70) Karvian kunnan Karviankylässä valmistelijan esityksen mukaisesti.

Päätös Päätösehdotus hyväksyttiin yksimielisesti.

Lisätietoja antaa Ympäristötarkastaja Jaana Jyräkoski puh. 044 577 3334, jaana.jyrakoski@kankaanpaa.fi