Ympäristö- ja terveyslautakunta
Esityslista 23.09.2025/Asianro 19

Ympltk 23.09.2025     

2420/11.01.00/2025  

Valmistelija Jaana Jyräkoski

Asia

Päätös maa-aineslain 4 §:n mukaisesta maa-ainesten ottamislupahakemuksesta kalliokiven ja soramoreenin ottamiseen sekä ympäristönsuojelulain 27 §:n mukaisesta ympäristölupahakemuksesta kallionlouhintaan ja murskaukseen sekä puu-, asfaltti- ja betonijätteen vastaanottamiseksi ja käsiteltäväksi.

Hakija

Kantonen Minerals Oy / Miro Kantonen

---------- ---

38950 Honkajoki

Ottamisalue

Kankaanpään kaupungin Hongon kylässä, tilalla Metsämaa RN:o 99-403-1-95

Luvan hakemisen peruste

Maa-aineslain (MAL 555/1981) 4 §:n 1 momentti

Ympäristönsuojelulain (YSL 527/2014) 27 §:n 1 momentti

MAL 4 a §:n ja YSL 47 a §:n mukaan maa-ainesten ottamista koskeva lupahakemus ja samaa hanketta koskeva ympäristölupahakemus on käsiteltävä yhdessä ja ratkaistava samalla päätöksellä, jollei sitä ole

erityisestä syystä pidettävä tarpeettomana.

Lupaviranomainen

Maa-aineslain 7 §:n 1 momentin sekä Valtioneuvoston asetus ympäristönsuojelusta (713/2014) 2 §:n kohdan 6 a ja 6 b sekä 12 b mukaan lupaviranomainen on Kankaanpään kaupungin ympäristö- ja terveyslautakunta.

Hakemuksen vireille tulo

Hakemus on tullut vireille Kankaanpään kaupungin ympäristö- ja terveyslautakunnalle 17.12.2024 ja sitä on täydennetty 7.2.2025 ja 6.3.2025.

Kaavoitus ja lupatilanne

Satakunnan maakuntakaavassa tai vaihemaakuntakaavassa 2 ei ole aluetta koskevia varauksia. Satakunnan maakuntakaavassa on kuitenkin alueelle osoitettu yhdysvesijohdon yhteystarpeen toteuttamisen mahdollisuus. Alueella tai sen välittömässä läheisyydessä ei ole metsälain, luonnonsuojelulain tai vesilain tarkoittamia erityisen arvokkaita tai muuten suojeltavia kohteita.

Honkajoen kunnanhallitus on 19.2.2015 § 23 myöntänyt alueelle aikaisemman luvan maa-ainesten ottamiseen. Pohjois-Satakunnan peruspalvelu-liikelaitoskuntayhtymä on 18.12.2014 § 38 myöntänyt alueelle ympäristöluvan kivenlouhintaan ja murskaukseen.

Toiminnan sijaintipaikka ja sen ympäristö

Alue sijaitsee Kankaanpään kaupungin Hongon kylässä, Metsämaa nimisellä tilalla, noin 4 km Honkajoen kyläkeskuksesta koilliseen. Ottamisalue sijaitsee tieosoitteessa Karviantie 426, noin 100 metrin etäisyydellä Karviantiestä.

Ottamisalue ei sijaitse pohjavesialueella. Lähin vedenhankinnan kannalta tärkeä pohjavesialue (Honkolanmäki) sijaitsee noin 3 km etäisyydellä alueen lounaispuolella. Lähin vapaa-ajan asunto sijaitsee noin 530 metrin etäisyydellä ja asuinrakennus noin 650 m etäisyydellä. Lähimmät rengas- ja porakaivot sijaitsevat näillä kiinteistöillä.

Alue on toiminnassa olevaa louhosaluetta. Alue rajautuu metsätalousalueisiin.

HAKEMUS JA OTTAMISSUUNNITELMA

Maa-aineslupa ja ympäristölupa haetaan yhteiskäsittelylomakkeella. Lupaa haetaan samalle alueelle, kun aikaisemmissa luvissa. Koko ottamisalueen pinta-ala on n. 16,42 ha. Ottoalue jaetaan vähintään kahteen osaan ja nyt haetaan lupaa vaiheelle I.

Lupaa haetaan 10 vuodeksi kalliokiven ottamiseen sekä louhintaan ja murskaukseen. Vaihe I ottamisalueen pinta-ala on 4,92 ha. Lupakauden aikana esitetään otettavaksi kalliokiviainesta 350 000 k-m3.

Ympäristölupaa haetaan lisäksi puhtaiden puu-, asfaltti- ja betonijätteitä vastaanottamiseen ja käsittelyyn. Arvoidut määrät ovat puujäte 1 000 m3, asfalttijäte 1 000 tonnia ja betonijäte 1 000 tonnia.

Lupaa haetaan toiminnan aloittamiseksi ennen lupapäätöksen lainvoimaisuutta. Hakemusta perustellaan sillä, että alueella on jo suoritettu luvanvaraista louhintatoimintaa ja liiketoiminnan harjoittamisen kannalta on tärkeää jatkaa louhintatoimintaa. 

Tiedot alueesta ja sen ympäristöstä

Suunnitelma-alue sijoittuu tilalle Metsämaa, 99-403-1-95. Hakija on vuokrannut alueen kiviaineksen ottoalueeksi.

Kallioperä on tutkimusten mukaan granodioriittiä. Avokalliot ovat matalia ja tasaisia, avokallioiden välissä on tasaisia turve peräisiä painanteita, joten kallio on hyvin todennäköisesti lähellä maanpintaa. Puusto suunnittelualueella on pääosin mäntymetsää. Alueen korkeimmat kohdat ovat tasolla +119,5. Alavimmat kohdat eteläosassa +115,5.

Suunnittelualueen läheisyydessä ei ole vesistöjä. Suojeltavia kasveja, eläimiä tai muuta vastaavaa alueella ei ole tavattu.

Alue ei sijaitse kaava-alueella. Satakunnan maakuntakaavassa alueelle ei ole tehty erityisiä varauksia. Suunnittelualueen eteläpuolella on Karviantie. Muu ympäristö on metsätalousaluetta, hieman kauempana on turvetuotantoaluetta.

Pinta- ja pohjavesi

Suunnittelualueella tai sen läheisyydessä ei ole vedenottamoita. Lähimmän avokaivon vesi oli + 115,92 (10.7.2014). Nykyisellä ottoalueella ei ole ollut lähteitä eikä suunnittelualueella ole tiedossa lähteitä, joista vesi purkautuisi kallioraoista maanpintaan.

Alueelle mahdollisesti tulevat vedet johdetaan alueen pohjoisosaan, josta ne johdetaan luontaisesti ojia pitkin länteen, poispäin asutuksesta. Pääsääntöisesti pintavesi imeytyy louhittuun kallioon.

Tutkimukset ja mittaukset

Ottamisalue (vaihe I) on mitattu kesällä 2014, mittausaineistoa on täydennetty maanmittauslaitoksen keilausaineistolla. Kartta-aineisto on GK22 N2000 järjestelmässä. Ottotoiminnan aikana on tehty säännöllistä louhitun alueen mittausta.

Ottamistoiminta

Hakemuksen mukaan alueelle on rakennettu varasto ja varikkoalueita. Alue on tasattu louhinnasta saadulla kiviaineksella. Kulku louhosalueelle on asfaltoitu. Ennen louhinnan aloittamista tehdään puuston kaato ja pintamaiden poisto. Ottoalue merkitään maastoon paalukepeillä ja merkkinauhalla. Louhintatason määrittelemiseksi alueelle asennetaan korkeusmerkit ja verrataan nykyistä ottoaluetta.

Suunnitelman ottotoiminnan pohjantasoksi on suunniteltu n. +105,0 - 105,5 siten, että alue laskee etelästä pohjoiseen. Korkeuseroa luiskien ylä- ja alareunan välille jää lopputilanteessa noin 10-14 metriä, tienpuolella eteläosassa matalinta. Louhinta on mahdollista suorittaa porrastettuna tai reuna-alueet loivennetaan alueelta poistetuilla maa- tai ylijäämäkiviaineksilla. Lopputilanne on hahmotettu suunnitelmakartassa. Alueen etenemissuunnat, suunniteltu lopputilanne sekä leikkauspiirustukset on liitetty hakemusasiakirjoihin.

Hakemuksen mukaan louhinta-alueen ympärille on rakennettu ja rakennetaan tarvittavilta osin aita putoamisvaaran estämiseksi. Ajotielle voidaan asentaa lukollinen portti estämään ulkopuolisten luvaton liikkuminen alueella.

Laitoksen toiminta

Murskauslaitos sijoitetaan siten, että siitä kantautuu melua mahdollisimman vähän ympäröivään maastoon. Louhintaa jatketaan pohjoisosasta, jolloin louhoksen reuna vaimentaa melua tielle ja lähiasutukselle päin. Työmenetelmissä kiinnitetään erityistä huomiota mahdolliseen tärinää ja meluun ja niiden torjuntaan.

Louhinta ja murskaustyö koostuvat porauksesta, räjäytyksestä, ylisuurten lohkareiden rikotuksesta ja murskauksesta. Louhintaporauksessa käytetään yleisesti hydraulista tela- tai pyöröalustaisia poravaunuja, joissa on tehdasasennettu pölynpoistolaitteisto. Murskauksessa käytetään kiinteää ja/tai siirrettävää laitosta. Murskauslaitoksen kokoonpano määräytyy kiviaineksen ominaisuuksien, tuotettavan lajitteen ja käytettävissä olevan kaluston mukaan. Murske seulotaan seulasarjoilla. Murskattu ja seulottu kalliokiviaines välivarastoidaan eri raefraktioita sisältäviin varastokasoihin. Kiviaines toimitetaan rakentamisen raaka-aineeksi varastokasoista.

Louhimon ja murskaamon toiminta on ympärivuotista. Murskeen varastointi on arvion mukaan vain hetkellistä ja tavoitteena on nopea kierto. Keskimääräiseksi louhintamääräksi ilmoitetaan 50 000 t/vuodessa ja murskattavan aineksen määrän arvioidaan olevan 30 000 - 50 000 t/vuodessa.

Poistettu pintamaa-aines varastoidaan ottoalueella, josta ne myöhemmässä vaiheessa käytetään alueen jälkihoitoon ja maisemointiin. Niistä voidaan myös rakentaa meluvalleja.

Toiminta-ajat

Murskauslaitoksen ja louhintatöiden toiminta-aika on 12 kk/vuosi. Hakemuksessa esitetään seuraavat toiminta-ajat:

murskaus  (ma-pe) klo 6-22 ja lauantaisin klo 8-16

poraus  (ma-pe) klo 6-22

rikotus  (ma-pe) klo 6-22

räjäytykset  (ma-pe) klo 6-22

kuormaus ja kuljetus (ma-su) klo 6-22

Tuotteet ja tuotantomäärät

Polttoaineiden ja muiden aineiden kulutus ja varastointi

Tarvittava vesi kerätään alueelta ja tarvittaessa sitä voidaan tuoda paikalle myös säiliöautolla.

Energian käyttö

Sähkö tuotetaan aggregaatilla.

Tukitoimintojen alue / varikkoalue

Tukitoiminta-alueella maarakenne tiivistetään siten, että polttoaineiden ja muiden ympäristölle pilaantumisen vaaraa aiheuttavien aineiden pääsy maaperään ja pohjaveteen on estetty. Aluetta on myös osittain jo asfaltoitu.

Liikenne ja liikennejärjestelyt

Alueelle kulku ja kiviainesten kuljetus tapahtuu suoraan Karviantielle nykyisestä liittymästä, näkyvyydet liittymässä ovat hyvät. Alueen liikennemäärän on arvioitu olevan enimmillään 30 - 40 kuorma-auto käyntiä vuorokaudessa arkipäivisin, keskimääräisesti 15 käyntiä/vrk.

Päästöt ilmaan

Päästöt minimoidaan koneiden säännöllisellä huollolla ja pitämällä ne hyvässä kunnossa. Pöly sidotaan kastelemalla ja mahdollisesti koteloimalla kuljettimet ja seulat. Pölyämistä estää myös matalat putoamiskorkeudet. Varastokasoja ja työmaateitä voidaan kastella pölyämisen ehkäisemiseksi. Varasto ja kulkuteitä on osittain asfaltoitu pölyämisen vähentämiseksi.

Arvoidut päästöt:

Melu

Toiminnassa melua syntyy kiviaineksen louhinnasta, murskauksesta, kuormauksesta sekä työmaa- ja kuljetusliikenteestä. Räjäytykset tuottavat voimakkaan hetkellisen melupäästön. Ympäröivät kallioseinät vaimentavat melun kantautumista ympäristöön. Melun leviämistä estetään myös pintamaista rakennettavilla meluvalleilla. Myös murskekasojen sijoittelulla voidaan estää melun leviämistä ympäristöön. Melua aiheuttavat toiminnot järjestetään siten, ettei annettuja yleisohjearvoja ylitetä. Tarvittaessa tehdään myös tärinämittauksia.

Päästöt maaperään, pinta- ja pohjaveteen

Alueella ei säilytetä öljyä eikä toiminnassa käytettäviä koneita huolleta alueella kuin sellaisen konerikon vuoksi, jolloin koneita ei voida siirtää.

Hakemuksen mukaan ottotoiminnalla ei ole vaikutusta ottoalueen tai ympäröivien alueiden kalliopohjaveteen. Pohja muotoillaan etelästä pohjoiseen viettäväksi, jotta pintavedet eivät kerääntyisi alueelle. Louhittu, rikkonainen kalliopohja on hyvin vettä johtavaa, jolloin osa pintavesistä painuu syvempään kallioperään. Mahdolliset pintavedet virtaavat alueen pohjoisosasta eteenpäin pintavaluntana ojia pitkin länteen.

Räjäytysaineiden sisältämiä nitraattiyhdistelmiä vapautuu louhinnan yhteydessä ympäristöön aina jonkin verran, vapautuvat pitoisuudet ovat yleensä varsin pieniä. Louhinta saattaa näkyä pintavedessä kohonneina nitraattipitoisuuksina. Muita vaikutuksia pintavesiin alueen normaalista toiminnasta ei aiheudu. 

Alueelle varataan imeytysmateriaalia öljy tai polttoainevahinkojen varalta. Mikäli alueella tapahtuu öljyvahinko, on siitä ilmoitettava kunnan öljyvahinkojen torjuntaviranomaiselle ja ryhdyttävä välittömästi toimenpiteisiin.

Jätteet

Normaalitoiminnassa ei synny muuta kuin kaivanne jätettä. Mahdolliset ongelmajätteet (mm. jäteöljyt) varastoidaan katetussa tilassa tiivispohjaisella alustalla, jossa on suojakalvo. Ongelmajätteet toimitetaan luvanvaraiseen ongelmajätteiden vastaanottopaikkaan. Alueelle asennetaan asianmukainen jätteiden keräyspaikka, josta ne kuljetetaan riittävän usein asianmukaiseen käsittelyyn.

Romutavarat ja jätteet kuljetaan jätelain mukaisesti käsiteltäväksi. Alueella ei saa säilyttää tai varastoida muuta kuin ottamistoimintaan liittyviä aineita tai materiaaleja.

Kaivannaisjätteen jätehuoltosuunnitelma

Ottamisalueelle on laadittu kaivannaisjätteen jätehuoltosuunnitelman ja se on liitetty hakemusasiakirjoihin.

Puu-, asfaltti- ja betonijätteen vastaanotto

Alueen tuki/vastaanotto -alueella tullaan vastaanottamaan vaihtelevasti pieniä määriä vain puhtaita puu-, asfaltti- ja betonijätettä. Arvoidut vuosittaiset vastaanottomäärät maksimissaan ovat:

-         puu, 170201 1 000 m3

-         asfaltti, 170302  1 000 tonnia

-         betoni, 170101 1 000 tonnia

-          

Varastointi on hakemuksen mukaan tarkoitus toteuttaa maavaraisesti, tulevaisuudessa vastaanotto/käsittelyalue tullaan tiivistämään ja mahdollisesti asfaltoimaan.

Asfalttijätteen varastointiajan arvioidaan olevan suhteellisen lyhyt, noin 1-8 kk. Pääsääntöisesti asfaltti kierrätetään takaisin uuden asfaltin raaka-aineeksi tai öljysoraksi sorateiden pinnoitukseen. Vastaanotettava asfaltti ei saa olla peräisin kentästä, jolla varastoitu mm. kemikaaleja tai polttoaineita.

Betonijäte varastointiajan arvioidaan olevan noin 12-24 kk. tyypillisiä betonijätteitä on piikatut betonikappaleet, betonilaatat ha betonipaalun pätkät. Betonijäte murskataan ja käytetään infrastruktuurin pohjarakenteissa. Murskattu betonijäte läjitetään yhteen kasaan varastointialueelle. Mahdolliset betoniraudoitteet kerätään metallinkeräykseen ja toimitetaan edelleen kierrätettäväksi.

Puujäte on peräisin pääsääntöisesti uudisrakentamisesta sekä purku- ja saneeraustyömailla syntyvää sekalaista puujätettä. Puujätteellä tarkoitetaan käytöstä poistunutta ja tarpeetonta puuta tai puutavaraa. Puujäte ei saa sisältää muita jätteitä kuten esim. maa-aineksia, kiviä tai rakennusjätettä. Myöskään haitallisia aineita tai vaarallisia jätteitä ei saa olla puujätteen seassa. Puujätteen tulee olla sellaista, että siitä tehtyä haketta voidaan hyödyntää energiantuotannon biopolttoaineena. Varastointiajan arvioidaan olevan lyhyt, noin 1-8 kk.

Betoni- ja asfalttijäte murskataan omalla kiviainesmurskalla. Puujäte haketetaan alihankintana.

Toiminnan tarkkailu

Toiminnasta pidetään päiväkirjaa ja louhinnan etenemistä mitataan vuosittain tai aina kun tarve vaatii. Käytetyt polttoainemäärät kirjataan ylös.

Maisemointi ja jälkihoito

Toiminnan loputtua alue siistitään ja louhoksen reuna-alueiden luiskat tai portaat rakennetaan. Kaikki ottotoimintaan liittyvät laitteet/työkoneet, työmaaparakit ja muu ylimääräinen tavara poistetaan. Varikkoalue puretaan ja varmistetaan, ettei haitta-aineita ole valunut maaperään. Mahdollinen ylijäämäkiviaines kuljetetaan pois tai sijoitetaan alueelle maiseman kannalta sopivaan kohtaan reuna-alueilla ja lopullisiin luiskiin tai portaisiin maaston muotoilusuunnitelman mukaisesti.

Porrastuksiin ja luiskiin voidaan istuttaa puustoa tai muuta kasvillisuutta, kuten esim. heinä ja varpukasveja tai erilaisia pensaita. Istutuksia voidaan sopia myöhemmässä vaiheessa kaupungin edustajan kanssa, jotta alueesta saadaan maisemallisesti alueen jälkikäytön tavoitteiden mukainen. Pääsääntöisesti metsitys tapahtuu alueella luontaisesti. Muotoilua voidaan suorittaa jo ottamisen yhteydessä, mikäli sen kaivutoiminnan kannalta on tarkoituksenmukaista. Alueelle voidaan tuoda myös ulkopuolelta puhtaita, pilaantumattomia maa-aineksia porrastuksen ja luiskien rakentamiseen.

Louhoksen länsirajan paaluvälin PL150 - PL300 välinen, noin 90 metriä pitkä alue, ylätasanteelle tullaan asentamaan kiinteä aita. Kohdassa on hyvin näkyvissä erilaisia geologisia kerrostumia ja tarkoituksena on, että tulevaisuudessa tämä osa louhoksesta voisi olla osana Honkajoen Geo-oppimiskeskuksen tutustumis-/opetus kohteita. Aluetta ei siis maisemoida kuten muut alueet.

Vakuus

Hakija esittää, että vakuus asetetaan kahdelle hehtaarille (5 000 eur/ ha). Perusteluina esitetään, että aluetta maisemoidaan tasaisesti louhinnan edetessä. Alue tarkemitataan Kankaanpään kaupungin toimesta kolmen vuoden välein tai tarvittaessa useamminkin ja tällöin pystytään todentamaan, että maisemointi on suoritettu. Jälkihoidon toimenpiteiden haasteellisuutta voidaan pitää myös keskimääräistä helpompana. 2 hehtaarin vakuus on tällöin perusteltua.

Asian käsittely

Lupahakemuksesta tiedottaminen

Hakemuksesta on kuulutettu Kankaanpään kaupungin sähköisellä ilmoitustaululla 11.4. - 19.5.2025 välisenä aikana. Hakemusasiakirjat ovat olleet sähköisesti nähtävillä kuulutusajan Kankaanpään kaupungin sähköisellä ilmoitustaululla. Asianosaisille on ilmoitettu hakemuksen vireilläolosta 11.4.2025 päivätyllä kirjeellä.

Muistutukset ja mielipiteet

Hakemuksen johdosta ei ole annettu muistutuksia tai mielipiteitä.

Lausunnot

Hakemuksesta on pyydetty lausunto Kankaanpään kaupungilta. Kaupunki ei antanut hakemuksen johdosta lausuntoa. Terveydensuojeluviranomainen on tutustunut hakemukseen eikä sillä ole huomautettavaa hakemuksen johdosta.

Valmistelijan esitys  Kankaanpään kaupungin ympäristö- ja terveyslautakunta päättää myöntää haetun maa-aineslain 4 §:n mukaisen luvan maa-ainesten ottamiseen ja ympäristönsuojelulain 27 §:n 1 momentin mukaisen ympäristöluvan kallionlouhintaan ja -murskaukseen sekä hakemuksen mukaisten jätejakeiden vastaanottamiseen ja käsittelyyn Kantonen Minerals Oy:lle tilalla Metsämaa (99-403-1-95) Kankaanpään kaupungin Hongon kylässä. Toimintaa on harjoitettava hakemuksessa ja ottamissuunnitelmassa esitetyllä tavalla, ellei lupamääräyksissä toisin määrätä.

Maa-aines- ja ympäristöluvan voimassaoloaika ja laajuus

1. Lupa on voimassa kymmenen (10) vuotta. Lupa myönnetään hakemuksen mukaisesti 350 000 k-m3 kokonaismäärälle, ottamisalueen pinta-alan ollessa 4,9 ha. Alin ottotaso on +105,0 m. Maa-ainesten ottamista ei saa ulottaa 30 metriä lähemmäksi naapurin rajasta eikä Karviantien keskilinjasta mitattuna.

Ottamisalueen rajaus

2. Luvanhaltijan on merkittävä ottamisalueen rajat riittävän selvästi maastoon, siten että merkit pysyvät paikoillaan koko ottamistoiminnan ajan ja ovat havaittavissa myös talviaikoina.

3. Alueen korkotaso sekä alin ottotaso tulee merkitä näkyvästi maastoon paikkaan, jossa se säilyy pysyvästi koko ottamistoiminnan ajan.

4. Ennen ottotoiminnan aloittamista on luvanhaltijan pyydettävä valvontaviranomaista suorittamaan aloituskatselmus, jossa lupamääräykset 2 ja 3 todetaan asianmukaisesti järjestetyksi.

Toiminta-ajat

5. Toiminta-ajat ovat maanantaista perjantaihin

murskaus klo 7.00 - 22.00 välisenä aikana ja lauantaina 8.00 - 16.00

poraaminen klo 7.00 - 21.00 välisenä aikana

rikotus ja räjäytykset klo 8.00 - 18.00 välisenä aikana

kuormaaminen ja kuljetus klo 6.00 - 22.00 ja lauantaina klo 7.00 - 18.00 välisenä aikana.

Käsiteltävät raaka-aineet

6. Alueella saa louhia ja murskata alueella tuotettua kalliokiveä enintään 100 000 t vuodessa.

Jätteiden vastaanotto, käsittely ja varastointi

7. Alueella voidaan vastaanottaa, välivarastoida ja käsitellä vuosittain enintään 1 000 m3 puujätettä (170201), 1 000 t asfalttijätettä (170302) ja 1 000 t betonijätettä (17 01 01).

8. Luvanhaltijan on oltava selvillä alueelle vastaanotettavan jätteen lajista, laadusta ja määrästä. Alueelle tulevat kuormat on tarkastettava kuormia vastaanotettaessa ja purettaessa. Mikäli alueelle toimitetaan jätettä joita ei tässä luvassa ole hyväksytty, on ne viipymättä toimitettava laitokselle, jonka ympäristöluvassa kyseisen jätteen vastaanotto tai käsittely on hyväksytty tai jäte on palautettava jätteen haltijalle.

9. Toiminta-alueella saa varastoida hyödyntämiskelpoista murskaamatonta asfaltti- ja betonijätettä enintään kolme vuotta ennen käsittelyä. Murskattua asfaltti - ja betonijätettä saa varastoida enintään vuoden ennen jätteen toimittamista loppukäsittelyyn. Puujätettä saa varastoida alueella enintään kolme vuotta.

Erilaiset jätejakeet on varastoitava omissa kasoissaan siten, etteivät ne sekoitu toisiinsa. Käsitellyt jätteet on toimitettava edelleen hyödynnettäviksi niin usein, ettei laitosalueelle muodostu pysyviä jätevarastokasoja.

Melu- ja tärinä

10. Toiminnan aikana syntyvä melu ei saa ylittää lähimpien asuinrakennusten pihamaa-alueella melun A-painotetun ekvivalenttitason (LAeq) päiväohjearvoa (klo 7-22) 55 dB. Loma-asumiseen käytettävillä alueilla melu ei saa ylittää melun A-painotetun ekvivalenttitason (LAeq) päiväohjearvoa (klo 7-22) 45 dB. Tarvittaessa ympäristönsuojeluviranomainen voi vaatia toiminnanharjoittajaa teettämään melumittaukset erikseen sovittavalla tavalla, mikäli on syytä epäillä melutasojen ylittyvän.

11. Louheen käsittely ja murskaus tulee tehdä alimmalla ottamistasolla meluvaikutusten leviämisen estämiseksi heti, kun se on teknisesti mahdollista. Murskattavat kiviainekset ja valmiit tuotekasat on sijoitettava siten, että ne estävät melun leviämisen melulle alttiiden kohteiden suuntaan.

12. Alueella suoritettavien räjäytysten suunnitellusta ajankohdasta on tiedotettava hyvissä ajoin etukäteen melun ja tärinän vaikutusalueen asukkaille.

Ilmaan joutuvien päästöjen ja niiden leviämisen rajoittaminen

13. Toiminnasta aiheutuvia pölyhaittoja on ehkäistävä kastelulla tai koteloimalla päästölähteet. Murskaamon pölynpoistojärjestelmät on pidettävä hyvässä kunnossa ja niiden kunto on tarkistettava toiminta-aikoina päivittäin. Pölynpoistojärjestelmän rikkoutuessa tai jonkin muun päästöjä aiheuttava toiminta on keskeytettävä, kunnes järjestelmä on korjattu tai häiriö poistettu. Lisäksi on huolehdittava, että jätettä tai pölyä ei levitetä toiminta-alueen ulkopuolelle.

Maaperä ja pohjaveden suojelu sekä vesien hallinta

14. Ottamisen yhteydessä on huolehdittava siitä, ettei maa- tai kallioperään tai pohjaveteen pääse öljytuotteita tai muita ympäristölle haitallisia aineita. Mikäli alueella varastoidaan polttoaineita, on ne varastoitava joko kaksoisvaippasäiliössä tai kiinteästi valuma-altaallisessa säiliössä, jossa on ylitäytön estävä sulkuventtiili. Tankkauslaitteistot on varustettava lukittavalla sulkuventtiilillä. Koneiden säilytyspaikkojen ja tankkauspaikan maarakenteet tulee tiivistää siten, että polttoaineiden ja muiden ympäristölle haitallisen aineiden pääsy maaperään ja pohjaveteen estyy. Mahdollisiin öljyvahinkoihin tulee varautua ennakolta. Alueella tulee olla käytettävissä riittävästi imeytysmateriaalia öljyvuotojen varalta.

15. Hakijan on toimitettava valvontaviranomaisen hyväksyttäväksi vesientarkkailusuunnitelma louhosalueelta pois johdettavien vesien tarkkailemiseksi ja suunnitelmaan tulee liittää kartta vesien kulkureitistä. Suunnitelma tulee toimittaa 30.3.2026 mennessä. Suunnitelmaan tulee tarvittaessa päivittää, mikäli louhosalueelta poistuvien vesien määrissä tapahtuu oleellisia muutoksia.

16. Toiminnanharjoittajan on huolehdittava, että alueen ojarakenteet pysyvät toimintakuntoisina eikä vesien johtamisesta aiheudu virtausreitin varrella olevien maiden vettymistä.

Alueen hoito

17. Ulkopuolisten asiaton pääsy toiminta-alueelle tulee estää lukittavalla puomilla tai muulla vastaavalla järjestelyllä. Ottamisalueen jyrkät luiskat tulee suojata aidoin tai maavallein ulkopuolisille aiheutuvan vaaran estämiseksi.

Toiminnassa syntyvät jätteet

18. Alueen jätehuolto on järjestettävä siten, ettei siitä aiheudu ympäristön roskaantumista, maaperän pilaantumista eikä haittaa terveydelle eikä ympäristölle. Hyötykäyttöön soveltuva jäte on toimitettava niille tarkoitettuihin keräyspaikkoihin, muut jätteet kaatopaikalle. Vaaralliset jätteet on kerättävä talteen ja pidettävä toisistaan erillään sekä varastoitava katetussa tai muutoin vesitiiviissä tilassa nesteitä läpäisemättömällä alustalla ja ne on toimitettava asianmukaiseen käsittelyyn vähintään kerran vuodessa. Vaarallista jätettä luovutettaessa on jätteiden siirrosta laadittava siirtoasiakirja, josta ilmenee valtioneuvoston asetus jätteistä (179/2012) mukaiset tiedot vaarallisista jätteistä.

19. Betonijätteen laatua tulee valvoa valtioneuvoston asetuksen 834/2017 (eräiden jätteiden hyödyntäminen maarakentamisessa) mukaisesti. Toiminnanharjoittajan tulee tutkituttaa murskattu betonierä ennen sen jatkokäyttöön toimittamista.

20. Rakennus- ja purkujätteen siirrosta on laadittava siirtoasiakirja, josta ilmenevät jätelain (646/2011) 121 §:n mukaiset tiedot. Siirtoasiakirja tai sen jäljennös on säilytettävä vähintään kolmen vuoden ajan.

21. Toiminnanharjoittajan on käytettävä jätteiden kuljettamiseen yrityksiä, jotka on hyväksytty ja merkitty ELY-keskuksen ylläpitämään jätehuoltorekisteriin.

Kaivannaisjätteen jätehuoltosuunnitelma

22. Toiminnassa on noudatettava valtioneuvoston asetus kaivannaisjätteistä (190/2013) annettuja säädöksiä.

Jätteenkäsittelyn seuranta- ja tarkkailu

23. Toiminnanharjoittajan tulee ylläpitää jätelain 120 §:n mukaista jätteiden käsittelyn seuranta- ja tarkkailusuunnitelmaa. Seuranta- ja tarkkailusuunnitelma tulee toimittaa Kankaanpään kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle 31.12.2025 mennessä.

Häiriö- ja poikkeustilanteet

24. Vahinko- ja onnettomuustilanteiden varalle on alueella oltava saatavana riittävästi imeytysmateriaalia. Vuotoina ympäristöön päässeet polttoaineet ja muut aineet on kerättävä välittömästi talteen. Mahdollisista poikkeuksellisista päästöistä, häiriöistä tai onnettomuuksista on ilmoitettava viipymättä ympäristönsuojeluviranomaiselle ja tarvittaessa pelastusviranomaiselle.

Paras käyttökelpoinen tekniikka

25. Toiminnanharjoittajan tulee olla selvillä toimialansa parhaan käytettävissä olevan tekniikan kehittymisestä ja varauduttava sen käyttöönottoon.

Jälkihoitotoimet

26. Jälkihoito- ja maisemointitoimenpiteet on toteutettava välittömästi ottamistoiminnan päätyttyä luvan voimassaoloaikana. Ottamisalueen jyrkät luiskat tulee suojata pysyvin turvarakentein siten, että ulkopuolisille ei aiheudu vaaraa. Mikäli turvarakenteina käytetään irtokivilohkareita, tulee niiden paino olla vähintään 1 000 kg. Jätteenkäsittelyalueen toiminnan lakattua on toiminta-alue viipymättä saatettava sellaiseen kuntoon, ettei siitä käytöstä poistamisen jälkeen aiheudu vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle, maiseman pilaantumista, maaperän pilaantumista tai ympäristön roskaantumista.

Jälkihoitosuunnitelma tulee päivittää ottamistoiminnan loppuvaiheessa ja suunnitelma tulee toimittaa Kankaanpään kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle viimeistään neljä kuukautta ennen toiminnan päättymistä.

Ottotoiminnan loputtua vakuuden voimassaoloaikana on alueella pidettävä loppukatselmus, jossa todetaan alueen jälkihoidon ja maisemointitöiden riittävyys.

Raportointi

27. Louhinnan ja murskauksen aloittamisesta sekä lopettamisesta on ilmoitettava kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle.

28. Laitoksen toiminnasta on pidettävä käyttöpäiväkirjaa. Kirjanpitoon on merkittävä raportointia varten tarvittavat tiedot. Jätteitä koskeva kirjanpito on säilytettävä vähintään kuusi vuotta ja se on pyydettäessä esitettävä valvontaviranomaiselle. Jätekirjanpidon tulee sisältää valtioneuvoston asetuksen jätteistä (978/2021) 36 §:n mukaiset tiedot.

Luvan haltijan on vuosittain helmikuun loppuun mennessä toimitettava valvontaviranomaiselle edellistä vuotta koskeva raportti, josta käyvät ilmi ainakin seuraavat tiedot:

-         louhitun ja murskatun kiviaineksen määrä ja toiminta-aika;

-         alueella käytettyjen räjäytysaineiden ja polttoaineiden laatu ja vuosikulutus;

-         toimintahäiriöt, jotka ovat aiheuttaneet päästöjä ympäristöön;

-         käsiteltyjen puu-, asfaltti-  ja betonijätteiden määrät vuodessa (t/a tai kg/a), LoW-koodit ja kuvaus jätelajista, jätteen tyyppi, alkuperä ja toiminta, jossa jäte on syntynyt, vastaanottomäärät ja jätteen käsittelytapa;

-         tiedot alueelta poistoimitetuista puu-, asfaltti- ja betonijätteen määristä, laadusta, vientiajankohdasta, kohteesta sekä kuljettajasta;

-         tiedot varastossa olevan murskatun ja murskaamattoman betonijätteen ja asfalttijätteen sekä puujätteen määristä raportointivuoden lopussa;

-         betonijätteen murskausjaksokohtaiset laadunvalvontatulokset;

-         tiedot toiminnassa muodostuvista jätteistä LoW-koodeineen, jätteen tyyppi, toiminta, jossa jäte on syntynyt, jätteen määrä tonneina tai kilogrammoina sekä kun jäte toimitetaan muualle käsiteltäväksi, niin vastaanottajan ja kuljettajan tiedot, käsittelypaikka ja käsittelytapa.

Raportointi tulee soveltuvin osin tehdä sähköisesti ympäristönsuojelun tietojärjestelmään (YLVA) valvontaviranomaisen tarkemmin ohjeistamalla tavalla.

29. Vuotuisesta ottomäärästä tulee tehdä maa-aineslain 23 a §:n mukainen otetun aineksen määrää ja laatua koskeva ilmoitus. Ilmoitus voidaan tehdä joko sähköisesti valtakunnalliseen NOTTO-tietokantaan tai kirjallisella ilmoituksella lupaviranomaiselle.

Vastuuhenkilö

30. Luvanhaltijan on nimettävä laitokselle murskaustoiminnasta vastaava hoitaja, jolla on riittävä asiantuntemus. Vastaavan hoitajan nimi ja yhteystiedot on ilmoitettava kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle.

Toiminnan muuttaminen ja lopettaminen

31. Toiminnan kannalta olennaisista muutoksista, pysyvästä tai pitkäaikaisesta keskeyttämisestä tai toiminnanharjoittajan vaihtumisesta tulee tehdä hyvissä ajoin ilmoitus Kankaanpään kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. Toiminnanharjoittajan on hyvissä ajoin, viimeistään kolme kuukautta ennen toiminnan lopettamista, esitettävä suunnitelma toiminnan lopettamiseen liittyvistä toimista.

Päätöksen perustelu

Maa-aineslain (555/1981) 6 §:n mukaan lupa ainesten ottamiseen on myönnettävä, jos asianmukainen ottamissuunnitelma on esitetty eikä ottaminen tai sen järjestely ole ristiriidassa maa-aineslain 3 §:ssä säädettyjen rajoitusten kanssa. Asiaa harkittaessa on otettava huomioon myös lupamääräysten vaikutus.

Maa-aineslain 3 §:ssä säädetään ainesten ottamisen rajoituksista. Maa-aineksia ei saa ottaa niin, että siitä aiheutuu 1) kauniin maisemakuvan turmeltumista, 2) luonnon merkittävien kauneusarvojen tai erikoisten luonnonesiintymien tuhoutumista, 3) huomattavia tai laajalle ulottuvia vahingollisia muutoksia luonnonolosuhteissa tai 4) tärkeän tai muun vedenhankintaan soveltuvan pohjavesialueen vedenlaadun tai antoisuuden vaarantuminen, jollei siihen ole saatu vesilain mukaista lupaa. Asemakaavan tai oikeusvaikutteisen yleiskaavan alueella on lisäksi katsottava, ettei ottaminen vaikeuta alueen käyttämistä kaavassa varattuun tarkoitukseen eikä turmele kaupunki- tai maisemakuvaa. (MAL 3.2 §)

Lisäksi maa-aineslain 3 §:n 4 momentin mukaan ottamispaikat on sijoitettava ja ainesten ottaminen järjestettävä niin, että ottamisen vahingollinen vaikutus luontoon ja maisemakuvaan jää mahdollisimman vähäiseksi ja että maa-ainesesiintymää hyödynnetään säästeliäästi ja taloudellisesti eikä toiminnasta aiheudu asukkaille tai ympäristölle vaaraa tai kohtuullisin kustannuksin vältettävissä olevaa haittaa.

Kun toimintaa harjoitetaan päätöksessä esitetyllä tavalla sekä noudatetaan annettuja määräyksiä, toiminta täyttää ympäristönsuojelulain ja jätelain sekä niiden nojalla annettujen asetusten vaatimukset. Toiminta ei ole ristiriidassa asemakaavan tai sen määräysten kanssa. Toiminnasta ei normaalitilanteessa aiheudu terveyshaittaa, merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, maaperän tai pohjaveden pilaantumista tai erityistä luonnon olosuhteiden huonontumista tai vedenhankinnan tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantamista toimintojen vaikutusalueella eikä eräistä naapuruussuhteista annetun lain tarkoittamaa kohtuutonta rasitusta. Päätöksessä on annettu tarvittavat määräykset toiminnoista aiheutuvien päästöjen rajoittamiseksi ja ympäristön pilaantumisen estämiseksi.

Määräysten perustelu

Maa-aineslain 10 §:n mukaan lupa ottamistoimintaan myönnetään määräajaksi, kuitenkin enintään 10 vuodeksi, ellei ole erityisiä syitä pidemmälle toiminta-ajalle. Lupa on myönnetty 10 vuodeksi, hakemuksenmukaiselle ajalle ja kokonaisottomäärälle sekä ottoalalle ja ottotasolle. (lupamääräys 1)

Alueen merkitsemisestä ja aloitustarkastuksesta on annettu ottamissuunnitelmaa täydentäviä määräyksiä. Riittävät alueen rajojen merkinnät sekä ottotason selkeä merkintä ovat tarpeen, jotta toimintaa voidaan valvoa maa-aineslain ja maa-ainesasetuksen edellyttämällä tavalla. (lupamääräykset 2-4)

Kun otetaan huomioon murskaamon etäisyydet lähimpiin häiriölle alttiisiin kohteisiin ja verrataan valtioneuvoston asetuksessa (800/2010) kivenlouhimojen, muun kivenlouhinnan ja kivenmurskaamojen ympäristönsuojelusta annettuihin vaatimuksiin, on katsottu, että murskaustoimintaa voidaan lupamääräyksen mukaisin toiminta-ajoin harjoittaa ympäri vuoden. Määräys noudattelee pääpiirteissään valtioneuvoston asetukseen (800/2010) aikarajoja. (lupamääräys 5)

Louhinnalle ja murskaukselle on asetettu rajat, joilla varmistetaan, että toiminta pysyy suunnitelman mukaisena. Tuotantoa on rajoitettu hakijan esittämien määrien mukaisesti. (lupamääräys 6)

Jätejakeiden vastaanottaminen on rajoitettu hakijan esittämien määrien mukaisesti. (lupamääräys 7)

Jätelain 12 §:n mukaan jätteen haltijan on oltava riittävän hyvin selvillä hallinnassaan olevan jätteen alkuperästä, määrästä, lajista, laadusta ja muista jätehuollon järjestämiselle merkityksellisistä jätteen ominaisuuksista sekä jätteen ja jätehuollon ympäristö- ja terveysvaikutuksista. Mikäli alueelle tuodaan sinne kuulumattomia jätteitä, jätekuormat on ohjattava jätteiden vastaanottamiseen luvan saaneeseen paikkaan tai palautettava jätteen haltijalle. (lupamääräys 8)

Kaatopaikoista annetun valtioneuvoston asetuksen (331/2013) mukaan kaatopaikkana ei pidetä alle kolmen vuoden pituista jätteen varastointia ennen sen hyödyntämistä tai esikäsittelyä eikä alle yhden vuoden pituista jätteen varastointia ennen sen loppukäsittelyä. Lisäksi määräyksillä varmistetaan, ettei toiminnasta aiheudu roskaantumista tai muuta ympäristön pilaantumista. (lupamääräys 9)

Laitoksen toiminnasta aiheutuva päiväaikainen melutaso on rajoitettu valtioneuvoston päätös (993/1992) melutason ohjearvoista mukaisesti. Toiminnanharjoittajaa koskee selvilläolovelvollisuus toimintansa ympäristövaikutuksista, joten tarvittaessa melua on mitattava. Määräys louheen käsittelystä ja murskaimen sijoittelusta on annettu ympäristöhaittojen, mm. melun minimoimiseksi. Räjäytykset on ajoitettava ja suoritettava siten, ettei siitä ja toiminnan muusta tärinästä aiheudu haittaa lähikiinteistöille. Tiedottamalla räjäytyksistä etukäteen ehkäistään tärinän ja ilmanpaineiskuista koettua häiriötä. (lupamääräykset 10-12)

Määräys pölyhaittojen ehkäisystä on annettu terveys- ja ympäristöhaittojen ehkäisemiseksi ja rajoittamiseksi. (lupamääräys 13)

Maaperän sekä pinta- ja pohjavesien likaantumisriskiä aiheuttavat etenkin maa-ainesten ottamisalueiden työkoneissa käytetyt polttoaineet ja niiden varastointi ja käsittely. Määräyksellä varmistetaan, etteivät polttoaineet aiheuta maaperän tai pinta- ja pohjavesien likaantumista. (lupamääräys 14)

Ympäristöluvassa voidaan määrätä, että toiminnanharjoittaja toimittaa erillisen suunnitelman päästöjen ja tarkkailun seurannasta valvontaviranomaisen hyväksyttäväksi. Toiminnan volyymien mukaisesti pumpattavien vesien määrä voi vaihdella, jolloin tarkkailusuunnitelmaa tulee päivittää. (lupamääräys 15)

Jätevettä johtava on osaltaan velvollinen huolehtimaan jäteveden johtamiseen käytetyn ojan tai noron kunnossapidosta. (lupamääräys 16)

Alueen hoitoa koskeva määräys on annettu terveys- ja ympäristöhaittojen ehkäisemiseksi. (lupamääräys 17)

Jätteet on kerättävä ja pidettävä toisistaan erillään jätehuollon kaikissa vaiheissa siinä laajuudessaan, kuin se terveydelle tai ympäristölle aiheutuvan vaaran tai haitan ehkäisemiseksi tai jätehuollon asianmukaisen järjestämisen kannalta on tarpeellista ja taloudellisesti mahdollista. Jätteen kuljetuksesta ja käsittelystä annettu määräys perustuu jätelakiin ja valtioneuvoston asetukseen jätteistä. (lupamääräys 18)

Betonimurskeen maarakennus- ja ympäristöominaisuudet on selvitettävä ja niiden laatua valvottava säännöllisesti, jotta varmistutaan siitä, ettei murskeen edelleen käyttämisestä aiheudu haittaa ympäristölle tai terveydelle. (lupamääräys 19)

Vaarallisen jätteen sekä rakennus- ja purkujätteiden siirroista laadittavista asiakirjoista on määrätty jätelain 121 §:ssä. Siirtoasiakirjojen avulla viranomaisilla on mahdollisuus valvoa vaarallisten jätteiden kuljetuksia tuottajalta asianmukaiseen hyödyntämis- tai käsittelypaikkaan. (lupamääräys 20)

Jätteen kuljetuksesta annetut määräykset perustuvat jätelakiin ja valtioneuvoston asetukseen jätteistä. (lupamääräys 21)

Kaivannaisjätteen jätehuoltosuunnitelmaa koskeva määräys on annettu kaivannaisjätteiden asianmukaisen säilyttämisen varmistamiseksi ja alueen saattamiseksi ennalleen toiminnan loppuessa. (lupamääräys 22)

Jätelain mukaan ympäristöluvanvaraisen jätteen käsittelytoiminnan harjoittajan on esitettävä lupaviranomaiselle suunnitelma jätteen käsittelyn seurannan ja tarkkailun järjestämisestä. (lupamääräys 23)

Vahinko- ja onnettomuustilanteista tiedottaminen on tarpeen valvonnan toteuttamiseksi ja häiriötilanteista mahdollisesti aiheutuvien haittojen minimoimiseksi. Ympäristönsuojelulaki velvoittaa ennaltaehkäisemään ja minimoimaan haitat sekä käyttämään parasta käyttökelpoista tekniikkaa ja noudattamaan ympäristön kannalta parhaita työmenetelmiä. Toiminnanharjoittajan on oltava riittävästi selvillä aiheuttamansa haitallisten vaikutusten vähentämismahdollisuuksista ja siitä syystä seurattava parhaan käyttökelpoisen tekniikan kehittymistä. (lupamääräykset 24-25)

Ottamissuunnitelmassa on esitetty vaihtoehtoiset louhintamuodot, porrastettuna, luiskattuna tai pystysuorina kallioleikkauksina. Louhintamuodot vaikuttavat alueella tehtäviin jälkihoitotöihin, lisäksi suunnitelmassa viitataan mm. myöhempään sopimiseen kiinteistön omistajan kanssa alueelle tehtävistä istutuksista. Tästä syystä on määrätty päivitetyn jälkihoitosuunnitelman toimittamisesta toiminnan loppuvaiheessa. Alueen jälkihoitoa koskevan määräyksen tavoitteena on sopeuttaa ottamisalue ympäröivään luontoon ja maisemaan ja edistää jälkikäytön turvallisuutta. (lupamääräys 26)

Määräykset raportoinnista selventävät maa-ainestenoton valvontaan liittyviä järjestelyjä ja maa-ainestenottajan velvollisuuksia. Tarkkailua, raportointia ja kirjanpitoa koskevat määräykset on annettu valvontaviranomaisen tiedonsaannin ja valvonnan järjestämiseksi. (lupamääräykset 27-29)

Vastaavan hoitajan ajan tasalla olevat yhteystiedot ovat tarpeen nopean tiedonkulun varmistamiseksi laitoksen ja valvontaviranomaisen välillä erityisesti poikkeustilanteissa. (lupamääräys 30)

Ympäristöluvan haltija on ympäristönsuojelulain mukaan viipymättä ilmoitettava valvontaviranomaiselle toiminnan pysyvästä tai pitkäaikaisesta keskeyttämisestä sekä toiminnan valvonnan kannalta olennaisista muutoksista. Ympäristöluvassa on annettava ympäristönsuojelulain mukaan tarpeelliset määräykset toiminnan lopettamisen jälkeisistä toimista. (lupamääräys 31)

Luvan voimassaolo

Lupapäätös on voimassa 10 vuotta.

Lupaa ankaramman asetuksen noudattaminen

Jos asetuksella annetaan ympäristönsuojelulain tai jätelain nojalla myönnetyn luvan määräystä ankarampia säännöksiä tai luvasta poikkeavia säännöksiä luvan voimassaolosta tai tarkistamisesta, on asetusta luvan estämättä noudatettava.

Päätöksen täytäntöönpano

Tämä päätös on lainvoimainen valitusajan jälkeen, jos päätökseen ei haeta muutosta.

Päätöksen noudattaminen muutoksenhausta huolimatta

Kankaanpään kaupungin ympäristö- ja terveyslautakunta myöntää hakijalle luvan toiminnan aloittamiseen mahdollisesta muutoksenhausta huolimatta. Luvan saajan on asetettava 32 060 euron suuruinen Kankaanpään kaupungin ympäristö- ja terveyslautakunnan hyväksymä vakuus ympäristön saattamiseksi ennalleen lupapäätöksen kumoamisen tai lupamääräysten muuttamisen varalta. Valitusviranomainen voi kieltää päätöksen täytäntöönpanon.

Perustelu

Lupaviranomainen on voinut ympäristönsuojelulain 199.1 §:n ja maa-aineslain 21.2 §:n mukaisesti hyväksyä hakijan esittämien perustelujen

vuoksi toiminnan aloittamisen muutoksenhausta huolimatta. Asetettava

vakuus on katsottu riittäväksi ympäristön saattamiseksi päästöjen osalta

ennalleen, mikäli lupa evätään tai sen lupamääräyksiä muutetaan.

Täytäntöönpano ei tee muutoksenhakua hyödyttömäksi, sillä kyseessä on

olemassa oleva kallion ottoalue eikä siten toiminnan jatkaminen aiheuta

sellaista pysyvää vahinkoa tai haittaa, joka estäisi toiminnan aloittamisen

ennen päätöksen lainvoimaisuutta. Aloittamisoikeudelle määrätty vakuus

kattaa sekä maa-aineslain että ympäristönsuojelulain mukaisen

aloittamisoikeuden.

Maksut ja vakuudet

Tarkastusmaksu

Maa-aineslupahakemuksen tarkastusmaksu on 3 700 eur

Ympäristölupahakemuksen tarkastusmaksu on 1 725 eur

Maa-ainestaksan 2.1 §: mukaisesti maksu on suunnitelmaa kohden 200 €, lisäksi otettavaksi esitetyn maa-ainesmäärän tilavuuden mukaan 0,01 €/m³

Maa-ainestaksan 2.4 § mukaisesti maa-aineslupahakemuksen ja ympäristölupahakemuksen yhteiskäsittelyssä myönnettävästä ympäristönsuojelulain mukaisesta ympäristöluvasta peritään ympäristönsuojeluviranomaisen taksan mukaisesta maksusta 50 % (kivenlouhinta 1 150 eur ja murskaamo 1 150 eur sekä puu-, betoni- ja asfalttijätteen muu kuin kaatopaikka käsittely 1 150 eur yht. 3 450 € - 50 %).

Valvontamaksu

Ottamistoiminnan valvonnasta luvanhaltijan on suoritettava vuosittain luvan voimassaoloaikana jälkihoitotöiden hyväksymiseen saakka maa-ainestaksan mukainen valvontamaksu. Vuosittainen valvontamaksu on 896,80 eur (vuotuisen maa-ainesten määrän mukaan 0,02 eur/m³ ja pinta-alan mukaan 40 eur/ha). Ympäristöluvan tarkastusmaksu peritään valvontaohjelman mukaisesti.

Vakuus

Luvan saaja voi aloittaa toiminnan tämän lupapäätöksen mukaisesti

mahdollisesta muutoksenhausta huolimatta. Luvan saajan on ennen

luvanmukaisen toiminnan aloittamista asetettava 32 060 euron suuruinen hyväksyttävä vakuus Kankaanpään kaupungin ympäristö- ja terveyslautakunnalle ympäristön saattamiseksi ennalleen lupapäätöksen kumoamisen tai lupamääräysten muuttamisen varalle.

Vakuus kattaa sekä maa-aineslain, että ympäristönsuojelulain mukaisen aloittamisoikeuden. Vakuus on voimassa siihen asti, kunnes lupa saa lainvoiman.

Lupapäätöksen saatua lainvoiman aloittamisoikeudelle määrätty 32 060 euron vakuus muutetaan koko toiminnan aikaiseksi vakuudeksi. Hakija vastaa siitä, että em. vakuus on voimassa niin kauan, kunnes lupamääräysten ja jälkihoitosuunnitelman mukaiset toimenpiteet on loppuun saatettu.  (MAL 12 §) 

Vakuus on asetettu Kankaanpään kaupungin maa-ainestaksan (27 060 €) ja ympäristönsuojelulain 60 §:n mukaisesti (5 000 €).

Sovelletut oikeusohjeet

Maa-aineslaki (555/1981) 1, 3 - 7, 10 - 16, 19 -20, 21, 23, 23 a §

Valtioneuvoston asetus maa-ainesten ottamisesta (926/2005) 1 - 4, 6 - 9 §

Ympäristönsuojelulaki (527/2014) 6-8, 11, 14, 16-17, 20, 27, 34, 48, 49, 52, 58, 59, 60, 62, 66, 83, 85, 87, 114, 123, 170, 190, 191, 198 ja 205 §

Valtioneuvoston asetus ympäristönsuojelusta (713/2014) 2 ja 11-15 §

Laki eräistä naapuruussuhteista (26/1920) 17 §

Jätelaki (646/2011) 8, 12-13, 15, 17, 28, 29, 72, 73 ja 118-122 §

Valtioneuvoston asetus jätteistä (179/2012) 7, 8, 33, 36, 40 ja 41 §

Valtioneuvoston asetus kaivannaisjätteistä (190/2013)

Valtioneuvoston asetus kaatopaikoista (331/2013) 3 §

Valtioneuvoston asetus kivenlouhimoiden, muun kivenlouhinnan ja kivenmurskaamojen ympäristönsuojelusta (800/2010)

Valtioneuvoston päätös melutason ohjearvoista (993/1992)

Kankaanpään kaupunki, Maa-ainesten ottamissuunnitelman tarkastamisesta ja valvonnasta suoritettavat maksut, 30.5.2023 § 19

Kankaanpään kaupungin ympäristönsuojeluviranomaisen taksa 30.5.2023 § 18

Lupapäätöksestä tiedottaminen

Muutoksenhaku

Tähän päätökseen tyytymätön saa hakea muutosta valittamalla Vaasan hallinto-oikeuteen.

Valitusoikeus tähän päätökseen on:

-         asianosaisella

-         rekisteröidyllä yhdistyksellä tai säätiöllä, jonka tarkoituksena on ympäristön-, terveyden- tai luonnonsuojelun taikka asuinympäristön viihtyisyyden edistäminen ja toiminta-alueella kysymyksessä olevat ympäristövaikutukset ilmenevät

-         toiminnan sijaintikunnalla ja muulla kunnalla, jonka alueella toiminnan ympäristövaikutukset ilmenevät

-         elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksella sekä toiminnan vaikutusalueen kunnan ympäristönsuojeluviranomaisella

-         muulla asiassa yleistä etua valvovalla viranomaisella

Esittelijä Terveysvalvonnan johtaja Laura Juhantalo

Päätösehdotus Kankaanpään kaupungin ympäristö- ja terveyslautakunta myöntää Kantonen Minerals Oy:lle maa-aineslain 4 §:n mukaisen luvan maa-ainesten ottamiseen ja ympäristönsuojelulain 27 §:n 1 momentin mukaisen ympäristöluvan kallionlouhintaan ja -murskaukseen sekä puu-, asfaltti- ja betonijätteen vastaanottamiseksi ja käsiteltäväksi tilalla Metsämaa (99-403-1-67) Kankaanpään kaupungin Hongon kylässä valmistelijan esityksen mukaisesti.

Päätös  

Lisätietoja antaa Ympäristötarkastaja Jaana Jyräkoski puh. 044 577 3334, etunimi.sukunimi@kankaanpaa.fi