Ympäristö- ja terveyslautakunta
Esityslista 03.12.2025/Asianro 33

Ympltk 03.12.2025     

2403/11.01.00/2025  

Valmistelija Taru Luomajärvi

Ympäristöluvan muutos, Kanair Malmi Oy, Jämijärvi

Asia

Ympäristönsuojelulain 27 §:n mukainen päätös, joka koskee Kanair Malmi Oy:n Jämin lentopaikan jakeluaseman ympäristöluvan muuttamista. Muutos koskee ilma-alusten tankkaamista ajoneuvoista ja se käsitellään uudestaan Varsinais-Suomen Ely-keskuksen ohjeistuksesta siten, että kaikki lupaehdot on koottu samaan lupaan.

Hakija

Kanair Malmi Oy

PL 11

02201 Espoo

Luvan hakemisen peruste

Ympäristönsuojelulain (YSL 527/2014) 28 §:n 2 momentti ja lain liitteen 2 perusteella pohjavesialueella toimiva jakeluasema tarvitsee ympäristöluvan.

Lainvoimaista ympäristölupaa voidaan ympäristönsuojelulain 89 §:n mukaisesti muuttaa. Toiminnanharjoittaja voi hakea ympäristöluvan muuttamista. Luvan muuttamista koskeva asia käsitellään soveltuvin osin kuten lupahakemus.

Lupaviranomainen

Etelä-Suomen aluehallintovirasto on 12.6.2024 siirtänyt Jämin lentopaikan muutoshakemuksen käsittelyn Kankaanpään kaupungin ympäristöpalveluille hallintolain 21 §:n nojalla. Muutoshakemus liitteineen on toimitettu Jämijärven kunnalle 12.6.2024 ja Jämijärven kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle 26.3.2025.

Valtioneuvoston asetuksen ympäristönsuojelusta (713/2014) 2 §:n 2. momentin ja Ympäristönsuojelulain 35 §:n mukaan lupaviranomainen on Kankaanpään kaupungin ympäristö- ja terveyslautakunta.

Hakemuksen vireille tulo

Hakija on 6.3.2024 toimittanut hakemuksen Etelä-Suomen aluehallintovirastoon koskien Jämin lentopaikan jakeluaseman ympäristöluvan muuttamista Jämijärven kylässä. Hakemusta on täydennetty 29.3.2024, 4.4.2024 ja 6.6.2024. Kankaanpään kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle hakemus tuli vireille 26.3.2025.

Kankaanpään kaupungin ympäristö- ja terveyslautakunta käsitteli lupamuutoksen 23.9.2025 ja käsittelee nyt Hallintolain 50 §:n mukaisesti asian uudelleen omasta aloitteestaan.

Kaavoitus ja lupatilanne

Etelä-Suomen Aluehallintovirasto on myöntänyt 2.9.2015 ympäristöluvan ESAVI/9490/2014 Kanair Malmi Oy:n lentopetrolin jakeluaseman toiminnalle. Jämin lentopaikan toiminnalle ympäristöluvan on myöntänyt Lounais-Suomen ympäristökeskus 11.1.2007 Nro 2 YLO. Lisäksi Vaasan hallinto-oikeus on antanut 11.2.2010 päätöksen Nro 10/0063/3, joka koskee Lounais-Suomen ympäristökeskuksen ympäristölupapäätöksestä Nro 2 YLO 11.1.2007 tehtyjä valituksia.

Satakunnan maakuntakaavassa jakeluaseman kohdalla ovat merkinnät Hämeenkankaan ampuma- ja harjoitusalueesta (EAH) sekä pohjavesialueesta (pv). Lisäksi alueen ympäristö on Jämin matkailun kehittämisvyöhykettä (mv1), Krupulahti-Uhrilähde arvokasta harjualuetta (ge1), ampuma- ja harjoitusaluetta (EAH) sekä virkistysaluetta (V3). Lisäksi maakuntakaavassa polttoaineiden jakeluasema-alue on merkitty lentoliikenteen alueeksi. Jämijärven osayleiskaavassa jakeluasema on lentoliikenteen alueella (LL).

Toiminnan sijaintipaikka ja sen ympäristö

Jakeluasema sijaitsee kiinteistöllä 181-411-1-1 Kruunun Hämeenkangas ja Jämin lentopaikan itä-länsisuuntaisen kiitotien itäpään eteläpuolella. Jakeluasema sijoittuu Hämeenkankaan I luokan pohjavesialueelle ja lähin Natura-alue on Hämeenkangas, joka on lähimmillään noin 300 metrin etäisyydellä jakeluaseman eteläpuolella. Häiriintyvistä kohteista lähin on Jämikeskus, joka sijaitsee jakeluasemasta noin 150 metrin etäisyydellä etelässä.

Ympäristön tila

Alueen luontainen maaperä on hiekkaa. Maanpinta jakeluaseman alueella

on tasolla noin +142,6 - +144,10 metriä. "Fortum Oil Oy, ilmailutoiminta.

Jämin lentoasema. Ympäristötutkimus 14.12.2004. Insinööritoimisto Paavo

Ristola Oy. 10.1.2005" -raportin mukaan jakeluasemalla tehtiin maaperätutkimuksia 14.12.2004. Tehdyissä tutkimuksissa jakelu- ja säiliöalueelta  otettujen maanäytteiden BTEX-yhdisteiden, MTBE:n ja TAME:n sekä TVOC:n pitoisuudet olivat alle tutkimusmenetelmän määritysrajojen (< 0,1 mg/kg).

Polttoaineiden jakeluasema sijaitsee Hämeenkankaan I luokan pohjavesialueella (0218154 B). Pohjaveden pinnan taso oli +128,69 metriä toukokuussa 2015. Asemasta noin 0,8 kilometriä koilliseen sijaitsee Kierikan vesiosuuskunnan vedenottamo ja 1,2 kilometriä luoteeseen Soukonlähteen vedenottamo. Pohjaveden päävirtaussuunta on pohjoiseen.

Yleiskuvaus polttoaineen jakeluaseman toiminnasta

Jämin jakeluasema on aloittanut toimintansa vuonna 1992 ja toiminnanharjoittajana jakeluasemalla oli ensin Fortum Oil and Gas Oy 1.5.2004 saakka ja tämän jälkeen Neste Oyj. Neste Oyj myi Jämin lentopaikan jakelupisteen Kanair Malmi Oy:lle vuonna 2010. Kanair Malmi Oy on vuokrannut jakeluaseman määräalan Jämijärven kunnalta.

Jakeluasemalla harjoitetaan lentobensiinin varastointia ja jakelua. Jakeluaseman rakenteet on uusittu vuonna 2005. Lentopetrolin jakelu maanpäällisestä säiliöstä on lopetettu vuonna 2014 ja jakelulaitteet on poistettu vuonna 2015. Jakeluaseman toiminnalla on vastaava hoitaja, joka vastaa lupamääräysten noudattamisesta.

Lentobensiiniaseman rakenteet

Säiliöalue

Lentobensiinisäiliö on kaksivaippainen lasikuitupinnoitteinen standardin SFS 2736 mukainen terässäiliö. Säiliön tilavuus on 20 m³. Säiliö on asennettu palavien nesteiden varastoinnista ja jakeluasematoiminnasta annettujen viranomaismääräysten ja ohjeiden mukaisesti. Säiliö on varustettu elektronisella ylitäytönestimellä ja mittatikkuun perustuvalla pinnanmittausjärjestelmällä. Säiliössä on myös vuodonilmaisujärjestelmä. Lisäksi varusteisiin kuuluu betonirenkainen huoltokaivo. Säiliökaivannon pohjalle on asennettu 1,0 mm:n HDPE-muovikalvo, jonka reunat on nostettu pohjamaan yläpuolelle. Muovikalvon saumat ovat hitsatut. Muovikalvon päälle on asennettu 200 mm:n kerros kivetöntä hiekkaa tai salaojasoraa. Säiliöalue on aidattu verkkoaidalla.

Polttoaineen jakelualue

Alue on kooltaan 15 metriä x 15 metriä. Alueella on yksi polttoaineen jakelumittari. Mittari on sijoitettu 0,2 metriä korkealle metallikorokkeelle, joka on alta ja alareunoilta avoin. Metallikoroke on noin 50 mm:n korkealla muovikalvolla päällystetyllä betonikorokkeella. Jakelumittarin alapuolelle on asennettu ns. tippapelti, joka ohjaa mahdolliset mittarivuodot asfaltille. Tankkausjärjestelmä on varustettu hätäpysäytyskytkimellä. Kytkin sijaitsee tankkauspisteen välittömässä läheisyydessä. Jakelualueen kaivannon pohjalle on asennettu 1,0 mm:n HDPE-muovikalvo. Kalvon päällä on suojakerros 200 mm:n kivettömästä hiekasta. Hiekkakerroksen päällä on 150 mm:n murskesorakerros (enimmäisraekoko on 0 - 16 mm).

Jakelualueen pinta on muotoiltu siten, että kallistukset ovat reunoilta kohti hiekanerotuskaivoa. Jakelualue on asfaltoitu. Kulutuskerros on tehty hienorakeisesta ja tiiviistä asfalttimassasta. Kulutuskerros on vähintään 50 mm paksu. Vanhan ja uuden asfaltin rajakohtaan on tehty tiiviistä asfaltista korotuspenger. Jakelualueen eteläreunalle on rakennettu kaivumassoista 1 metrin korkuinen maapenger.

Polttoainesäiliön täyttöpaikka

Nykyään täyttöpaikka sijaitsee asvaltoidulla jakelualueella, josta käsin polttoaine siirretään säiliöautosta säiliöön. Lentobensiinisäiliön päälle on asennettu 1,0 mm:n HDPE-muovikalvo, joka on hitsattu reunoiltaan yhteen alapuolisen muovikalvon kanssa. Kalvon päällä on vähintään 200 mm kivetöntä hiekkaa. Hiekkakerros on muotoiltu siten, että hiekkapinta kallistuu keskeltä kohti reunoja. Säiliöalueen lopputäytössä on 300 mm:n soramurskekerros (enimmäisraekoko 0-32 mm).

Säiliön täyttöputken päähän on asennettu muovinen pidätyskaivo. Täyttöputki on sijoitettu näytteenotto/täyttökaappiin. Kaapin perustana on kaksi betonirengasta. Renkaat on päällystetty HDPE-kalvolla, joka on hitsattu yhteen säiliön yläpuolisen HDPE-kalvon kanssa.

Jakelupisteellä ei ole käytössä säiliön täyttöjen yhteydessä vapautuvien

bensiinihöyryjen palautusjärjestelmää säiliöstä säiliöautoon. Säiliön täyttö

tapahtuu ajoneuvon siirtopumpulla. Hätäpysäytin sijaitsee ajoneuvossa.

Jakelualueen ja säiliön täyttöpaikan ulkopuolinen alue

Jakelualueen pohjoispuolinen alue on asfaltoitu. Eteläpuolinen alue on pinnoittamaton.

Putkirakenteet

Säiliön ja mittarin välinen imuputki on ruostumatonta terästä ja kaksoisvaipparakenteinen. Putken alla on 200 mm kivetöntä hiekkaa tai salaojasoraa. Lopputäyttö on tehty kaivumassoilla. Putken alla ei ole muovikalvoa. Säiliön täyttöputki on ruostumatonta terästä. Säiliön välitilan tuuletusputki ulottuu noin 1,5 metrin korkeudelle maanpinnasta. Säiliön ilmaputki on sijoitettu noin 2,5 metrin korkeudelle maanpinnasta. Putket ovat galvanoituja metalliputkia.

Polttoaineen jakelutoiminta

Lentobensiinin (AVGAS 100LL) jakeluasemaa käytetään korttiautomaattina pienlentokoneiden tankkaukseen. Automaatti on toiminnassa vuorokauden ympäri.

Vesien keräys ja johtaminen

Putken alla on 200 mm kivetöntä hiekkaa tai salaojasoraa. Lopputäyttö on tehty kaivumassoilla. Putkien alla ei ole muovikalvoa. Öljyn- ja hiekanerottimet on varustettu ilmaputkilla. Putket ulottuvat noin 4 metrin korkeuteen maanpinnasta.

Säiliöalueen hule- ja salaojavedet

Lentobensiinisäiliökaivantoon HDPE-muovikalvon päälle on asennettu viemäriputki. Putken pää on rei'itettyä salaojaputkea, joka on verhoiltu kaksinkertaisella suodatinkankaalla. Lentobensiinisäiliön viemärin läpivienti on tehty hitsatuin liitoksin. Salaojavedet johdetaan tarkastuskaivon kautta öljynerottimeen. Lentobensiinisäiliön kaivantoon on asennettu salaojan tarkastuskaivo, 500 mm:n tarkastus- ja näytteenottoputki. Putki on varustettu umpikannella. Öljynerottimeen johtavien viemäriputkien tiivisteet ovat öljynkestäviä. Bensiinisäiliön täyttöpaikalla, näytteenotto/täyttökaapin ulkopuolella, ei ole hulevesien keräysjärjestelmää.

Lentobensiinin jakelualueen hulevedet kerätään kallistuksella kohti sadevesikaivoa. Kaivosta vedet puretaan hiekanerottimen kautta öljynerottimeen. Jakelualueen pohjarakenteen HDPE-kalvon päälle kertyvät vedet johdetaan tarkastuskaivon kautta öljynerottimeen.

Hiekan- ja öljynerotin

Hiekanerotin on asennettu asfaltoidulle jakelualueelle. Erottimesta vedet johdetaan II luokan öljynerottimen ja näytteenotto- ja sulkuventtiilikaivon kautta kunnan jätevesiviemäriin. Hiekan- ja öljyerotin ovat LABKO:n Euro-HEK Omega- ja EuroPEK Omega -järjestelmiä (NS 6/S). Järjestelmä täyttää vaadittavan eurostandardin vaatimukset. Öljynerottimessa on öljykerroksen paksuutta ja nestepinnan tasoa valvovat anturit.

Öljynerotinkaivannon pohjalle on asennettu 1,0 mm:n HDPE-muovikalvo, jonka reunat on nostettu pohjamaan yläpuolelle. Muovikalvon saumat ovat hitsatut. Muovikalvon päälle on asennettu 200 mm:n kerros kivetöntä hiekkaa tai salaojasoraa. Erottimen päälle on asennettu 1,0 mm:n HDPE-muovikalvo, joka on hitsattu reunoiltaan yhteen alapuolisen muovikalvon kanssa. Kalvon päällä on vähintään 200 mm kivetöntä hiekkaa. Hiekkakerros on muotoiltu siten, että hiekkapinta kallistuu keskeltä kohti reunoja. Alueen lopputäytössä on 300 mm:n soramurskekerros (enimmäisraekoko 0-32 mm).

Öljynerotinkaivantoon on asennettu salaojan tarkastuskaivo 500 mm:n tarkastus- ja näytteenottoputki. Putki on varustettu umpikannella. Öljynerottimeen johtavien viemäriputkien tiivisteet ovat öljynkestäviä.

Jakelualueen ja täyttöpaikan ulkopuoliset hulevedet

Jakelualueen eteläreunalle rakennettu maapenger ohjaa jakelualueen yläpuolisilta alueilta tulevat pintavedet pois. Ympäröiviltä alueilta kertyvien pintavesien pääsyn jakelualueelle estää vanhan ja uuden asfaltin rajakohtaan tehty asfalttinen korotuspenger.

Hälyttimet

Säiliöiden vuodonilmaisimet ja öljynerottimen hälytysviestit ohjataan päivystyspuhelimeen.

Paras käyttökelpoinen tekniikka (BAT)

Polttoaineiden jakeluasemilla ei ole olemassa toimialakohtaista Euroopan Unionin laajuista BAT-referenssidokumenttia (BTRF) eikä Suomessa ole laadittu kansallista BAT-raporttia. Jakeluasema on toteutettu parasta käyttökelpoista tekniikkaa käyttämällä ja rakentamishetkellä, vuonna 2005, käytettävissä olleen parhaan tiedon ja silloin voimassa olleiden säädösten mukaisesti. Maanalainen säiliö on kaksoisvaipallinen. Jos sisempi säiliövaippa vaurioituu, kulkeutuu säiliön sisältö vain sisemmän ja ulomman säiliövaipan väliseen tilaan, josta se voidaan havaita. Jos sisempi ja ulompi säiliövaippa vaurioituu samanaikaisesti, maanalaisesta säiliöstä vuotava neste jää HDPE-kalvon päälle ja on havaittavissa sieltä.

Jätevedet ja päästöt vesiin

Jakelualueen hulevedet sekä säiliö- ja jakelualueen salaojavedet johdetaan II luokan öljynerottimen kautta jätevesiviemäriin.

Päästöt ilmaan

Jakelupisteen bensiinisäiliöiden täytössä syntyviä bensiinihöyryjä ei oteta talteen.

Melu

Toiminnasta ei aiheudu melua.

Päästöt maaperään ja pohjaveteen

Lentobensiinisäiliön täyttöputkelle on asennettu pidätyskaivo estämään polttoaineen pääsy maaperään. Jakelumittarin alapuolelle asennettu ns. tippapelti ohjaa mahdolliset mittarivuodot asfaltille. Vuodot havaitaan tällöin heti eikä polttoaine pääse maaperään.

"Puolustusvoimat, Jämisäätiö ja Kan-Air Oy - Jämin lentokenttä - Pohjaveden yhteistarkkailun vuosiraportti 2017. FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy, 22.12.2017, P32850P011." -raportin mukaan jakeluaseman vieressä sijaitsevan pohjavesiputken X049 vesinäytteen öljyjakeiden (> C10-C21) ja (> C21-< C40) sekä bensiinijakeiden (> C5-C10) pitoisuudet olivat alle tutkimusmenetelmän määritysrajan (0,05 mg/l).

Jätteet ja niiden käsittely ja hyödyntäminen

Öljynerotuskaivon öljyiset tyhjennysjätteet sekä säiliön kondenssivedet ja säiliön pohjalle kertyvät epäpuhtaudet, jotka tarvittaessa pumpataan astioihin, toimitetaan laitokseen, jolla on lupa vastaanottaa vaarallisia jätteitä. Arvio öljynerotuskaivon vuotuisesta lietemäärästä on 0,1 litraa/vuosi.

Hiekanerotuskaivojen liete toimitetaan öljyisten jätteiden vastaanottopisteeseen ja muut vaaralliset jätteet, kuten loisteputket, toimitetaan vaarallisten jätteiden vastaanottopisteeseen. Arvio hiekanerotuskaivon vuotuisesta lietemäärästä on 10 litraa/vuosi.

Toiminnasta syntyvä yhdyskuntajäte kerätään erikseen ja jätteenkuljetusyhtiö toimittaa sen kaatopaikalle. Asema kuuluu järjestetyn jätehuollon piiriin. Arvio yhdyskuntajätteestä 50 kg/vuosi.

Toiminnan vaikutus ympäristöön

Toiminnalla ei arvioida olevan vaikutuksia yleiseen viihtyvyyteen ja ihmisten terveyteen eikä luontoon ja luonnonsuojeluarvoihin sekä rakennettuun ympäristöön. Toiminnalle ei myöskään vaikutuksia vesistöön ja sen käyttöön. Ilmaan joutuvilla päästöillä ei ole vaikutuksia ilmanlaatuun.

Poikkeukselliset tilanteet

Vuosina 2017-2024 ei ole tapahtunut ympäristön kannalta merkityksellisiä poikkeuksellisia tilanteita. Jakeluaseman toiminta toteutetaan siten, että siitä ei aiheudu ympäristöön kohdistuvia riskejä. Lentopetrolin tankkaus ajoneuvosta toteutetaan siten, että mahdollisessa onnettomuustilanteessa maahan joutunut polttoaine valuu olevalle jakelualueen vesitiiviille asfalttipinnoitteelle ja siitä edelleen öljynerotuskaivoon.

Jakeluasemilla on öljynimeytysainetta ja työkaluja mahdollisten polttonestevuotojen leviämisen estämiseksi ja vuotaneiden aineiden talteen keräämiseksi. Imeytysaine on sijoitettu jakelulaitealustalle. Lisäksi jakeluasemalla on käsisammutin. Koska kyseessä on pohjavesialue, on erittäin tärkeää, että mahdollisista onnettomuuksista tai vahingoista ilmoitetaan välittömästi viranomaisille.

Tarkkailu ja raportointi

Jakelupisteellä on nimetty hoitaja käyttötarkkailuun.

Pohjavesitarkkailu on esitetty "Jämin lentokentän pohjaveden yhteistarkkailusuunnitelma. FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy. 31.12.2014." -raportissa. Jakeluaseman läheisyydessä on pohjavesiputki 140X049. Lisäksi tarkkailuun kuuluu lentokenttäalueella, jakeluasemasta arviolta 350 metriä luoteeseen, sijaitseva pohjavesiputki 140X050. Vuonna 2020 yhteistarkkailua harvennettiin toteutettavaksi kerran vuodessa. Putkista otetaan vesinäytteet syksyisin. Yhteistarkkailun lisäksi tarkkailua tehdään jakeluaseman tarpeita varten erikseen. Näytteistä mitataan kentällä lämpötila, pH, happi (pitoisuus ja kyllästysaste). Lisäksi kirjataan havainnot veden hajusta, sameudesta ja ulkonäöstä (väri). Vesinäytteistä analysoidaan laboratoriossa sähkönjohtavuus, CODMn, alkaliteetti, nitraatti, nitriitti ja kloridi sekä hiilivedet (C5-C40), kuten bensiinihiilivedyt (C5-C10) sekä öljyjakeet (C10-C22) ja (C22-C40). Lisäksi mitataan pohjavesiputkien veden pinnan taso.

Jakeluaseman toiminnasta ja sen päästöistä raportoidaan. Vesinäytteenottotulokset toimitetaan tiedoksi välittömästi niiden valmistuttua Tykistöprikaatille, Jämi-säätiölle, Kanair Malmi Oy:lle, valtion valvontaviranomaiselle ja kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Tarkkailusta tehdään yhteenvetoraportti kerran vuodessa. Raportissa esitetään putkikortit, näytteenottokortit, pohjavedenpinnan korkeustasot, tulosten yhteenvetotaulukko ja vertailu olemassa oleviin viitearvoihin, vertailu Kierikan vesiosuuskunnan ja Soukonlähteen vedenottamon tuloksiin (jos tuloksia on saatavilla) sekä laboratorioanalyysituloset ja menetelmäkuvaukset että mahdolliset jatkotoimenpiteet. Raportti toimitetaan Tykistöprikaatille, Jämi-säätiölle, Kanair Malmi Oy:lle, valtion valvontaviranomaiselle ja kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle.

HAKEMUS

Toiminnan laajennuksessa ilma-aluksia tankataan jakeluasemalla myös ajoneuvoista, olemassa olevalla jakelu-/täyttöalueella ja ympäristöluvassa määritetyillä polttoaineilla. Ajoneuvot ovat ilma-alusten tankkaamiseen soveltuvia ja hyväksyttyjä vaarallisten aineiden kuljetukseen. Toiminta tapahtuu toiminnanharjoittajan ja/tai viranomaistahon toimesta ja ohjauksessa. Toiminnan arvioitu laajuus on 1-2 kertaa vuodessa.

Ilma-aluksen tankkaus ajoneuvosta suoritetaan siihen erityisesti koulutuksen saaneen henkilöstön toimesta, joten ympäristösuojelulliset riskit ovat pienemmät kuin lentäjien suorittamissa tankkaustoimenpiteissä.

Kuvaus tankkaustapahtumasta ajoneuvosta ilma-alukseen

Tankkausalue on öljynerottimen kautta viemäröity asfaltoitu alue, jonka alle on asennettu HDPE-kalvo. Tankkausajoneuvo on pysäköity tankkausalueen reunaan, kokonaan tai vähintään siten, että tankkauksessa käytettävä osa ajoneuvosta (tankkauskaappi) on tankkausalueella. Tarkempi sijoittelu riippuu ajoneuvon tankkauskaapin sijainnista ajoneuvossa; takana tai oikealla/vasemmalla sivulla, esimerkkisijoittelu on ympäristöluvan muutoshakemukseen liitetyssä kuvassa.

Tankkaustapahtumassa ilma-alus siirtyy tankkausalueelle. Tankkausajoneuvon tankkauksessa käytettävien osien suojaluukut avataan. Ilma-alus ja tankkausajoneuvon sähköpotentiaalieron tasaava yhdyskaapeli kiinnitetään ajoneuvosta ilma-alukseen. Ilma-aluksessa käytettävän ja tankkauksessa tarjottavan polttoaineen yhteneväisyys varmistetaan. Ajoneuvosta vedetään tarvittava määrä letkua ulos, avataan tarvittavat tankkausjärjestelmän venttiilit ja käynnistetään tankkauspumppu. Ilma-aluksen tankkiin/tankkeihin tankataan haluttu määrä polttoainetta. Tankkauksen ajan havainnoidaan ilma-aluksen tankkien täyttöastetta ja mahdollista ylivuotoa. Tankkauksen päätyttyä ajoneuvon tankkauspumppu pysäytetään, tankkausventtiili suljetaan, tankkausletku kelataan ajoneuvoon ja yhdyskaapeli irrotetaan ilma-aluksesta. Ajoneuvon suojaluukut suljetaan ja ilma-alus siirtyy pois tankkausalueelta.

Ympäristöluvan myöntämisen jälkeen tapahtuneet muutokset toiminnassa

Jakeluasematoiminnassa on tapahtunut ympäristöluvan myöntämisen jälkeen kaksi muutosta. JET A-1 polttoaineen (lentopetroli) jakelu maanpäällisestä säiliöstä on lopetettu vuonna 2014 ja jakelulaitteet on poistettu vuonna 2015. Ympäristöluvassa edellytetty säiliön täyttöpaikan pinnoittaminen ja varustaminen hulevesikaivolla vuoden 2018 loppuun mennessä on ratkaistu siirtämällä täyttötoiminta pinnoitetun ja viemäröidyn tankkauspaikan yhteyteen.

Tarkkailu

Toiminnan laajennus ei aiheuta muutoksia olemassa olevaan tarkkailuun.

Parhaan käyttökelpoisen tekniikan (BAT) soveltaminen

Ilma-alusten tankkausajoneuvot täyttävät vaarallisten aineiden kuljetuksesta annetut lait ja asetukset.

Ehdotus uusiksi lupamääräyksiksi

Ilma-aluksia saa tankata ajoneuvoista jakeluaseman jakelualueella, erityistä varovaisuutta noudattaen, ympäristöluvassa määritetyillä polttoaineilla. Ajoneuvot tulee olla hyväksyttyjä vaarallisten aineiden kuljetukseen ja tankkaushenkilöstön toimintaan koulutettua. Ilma-alusten tankkaus ajoneuvoista tapahtuu vain toiminnanharjoittajan toimesta tai luvalla. Ajoneuvoista suoritetusta tankkaustoiminnasta raportoidaan vuosiraportissa.

Aikataulu

Toiminnan laajennus halutaan saada voimaan heti. Viranomainen suunnittelee toimintaa kesälle 2024, joka liittyy haettuun toiminnan laajentamiseen.

Arvio maaperän suojausrakenteiden asianmukaisuudesta

Ympäristöluvan muutoshakemuksen liitteenä toimitettiin KM Project Oy:n laatima arvio maaperän suojausrakenteiden asianmukaisuudesta. Arvion johtopäätöksenä on, että jakeluasema on syytä muuttaa standardin mukaiseksi Vna 314/2020:ssa esitettyjen siirtymäsäännösten mukaisesti viimeistään, kun asemalla aiotaan tehdä merkittäviä teknisiä parannuksia (tekniset järjestelmät, säiliöt, putkistot) tai muita ympäristönsuojelulaissa mainittuja olennaisia muutoksia. Suositeltava uusi jakeluasemarakenne on maanpäällinen säiliöratkaisu mukaan lukien muut jakeluaseman uudistustarpeet. 

Hhhhh 

ASIAN KÄSITTELY JA RATKAISU

Ympäristöluvan muutoshakemuksesta tiedottaminen

Hakemuksesta on kuulutettu aluehallintovirastojen verkkosivuilla 10.4.- 17.5.2024. Hakemusasiakirjat ovat olleet sähköisesti nähtävillä kuulutusajan aluehallintovirastojen verkkosivuilla. Asianosaisille on ilmoitettu hakemuksen vireilläolosta 10.4.2024 päivätyllä kirjeellä. Kuulutusvaiheen jälkeen aluehallintovirasto on todennut, että toimivaltainen viranomainen on kunnan ympäristönsuojeluviranomainen. Kuulutusta ei ollut tarpeen tehdä uudestaan asian siirryttyä oikeaan viranomaiseen.

Muistutukset ja mielipiteet

Jämijärven vesiosuuskunta on jättänyt hakemuksesta muistutuksen 15.5.2024. Muistutuksessa todetaan seuraavaa: Jämijärven vesiosuuskunta omistaa ko. pohjavesialueella vedenottamon. Haluamme kiinnittää huomiota siihen, että lupaehtoja noudatetaan kirjaimellisesti. Puhdas vesi on elämän perusedellytys emmekä voi liikaa korostaa sen tärkeyttä. Luotamme Aluehallintoviraston asiantuntemukseen lupapäätöksen käsittelyssä.

Hakemuksen johdosta ei ole annettu mielipiteitä.

Lausunnot

Aluehallintovirasto on asian käsittelyn alkaessa pyytänyt lausuntoa Varsinais-Suomen ELY-keskuksen ympäristö ja luonnonvarat vastuualueelta, Jämijärven kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselta sekä Satakunnan hyvinvointialueelta/Jämijärven kunnan pelastusviranomaiselta. Lausuntoja ei pyydetty uudestaan asian siirryttyä oikeaan viranomaiseen.

Terveydensuojeluviranomainen on tutustunut hakemukseen eikä sillä ole huomautettavaa hakemuksesta.

Varsinais-Suomen ELY-keskuksen, Ympäristö ja luonnonvarat vastuualue 17.5.2024

Jakeluasema sijaitsee Hämeenkankaan tärkeällä pohjavesialueella, jonka pohjavedestä maa- tai pintavesiekosysteemi on suoraan riippuvainen. Pohjavesialueella on useita vedenottamoita, joista lähimpänä Kierikan vesiosuuskunnan vedenottamo 0,8 kilometriä koilliseen ja Soukonlähteen vedenottamo 1,2 kilometriä luoteeseen. Pohjavesi purkautuu pohjoispuolella oleville suoalueille.

Hämeenkankaan pohjavesialueen kemiallinen ja määrällinen tila on hyvä eikä pohjavesialuetta ole luokiteltu riskialueeksi. Lentokentän ja jakeluaseman yhteistarkkailkun yhteydessä ei ole havaintoja öljyhiilivedyistä pohjavedessä. Polttonesteen tankkausasema, nykyinen maanalainen lentopolttoainesäiliö sekä tankkaukset pohjavesialueella aiheuttaa kuitenkin riskin pohjaveden laadulle, joka on tarpeen huomioida lupaharkinnassa.

Polttonesteiden tankkaukset aiheuttavat erityisen riskin pohjaveden laadulle, kun tankkauspaikka sijaitsee pohjavesialueella. Tästä syystä riittäviin suojausrakenteisiin, onnettomuuksiin varautumiseen ja pohjaveden säännölliseen tarkkailuun tulee kiinnittää erityistä huomiota. Rakenteiden uudistamisen yhteydessä pohjavesialueilla edellytetään vähintään ns. kaksoissuojauksen periaatetta suojausrakenteissa. On tärkeää, että pohjavesialueella tehtävät tankkaukset tehdään erityistä varovaisuutta noudattaen, onnettomuuksiin varautuen ja siirrettävistä säiliöistä tehtäviä tankkauksia rajoitetaan määrällisesti ympäristöluvassa.

Jämin lentopaikan ympäristölupa

Lentopaikalla on Jämi-säätiön ympäristölupa (Lounais-Suomen ympäristökeskus, 11.1.2007, dnro 0201Y1735-121) lentopaikan ilmailutoimintaan ja lupa koskee myös puolustusvoimien harjoittamaa lennokkitoimintaa Jämijärvellä. Lentopaikan toimivaltainen ympäristölupaviranomainen on valtion ympäristölupaviranomainen, koska toimintaan sisältyy myös puolustusvoimien harjoittamaa toimintaa. Lentopaikan lupamääräyksen mukaan lentokoneiden tankkaukset tulee suorittaa ainoastaan ilmailupolttoaineen jakelupaikassa, jolle on myönnetty ympäristölupa.

Ympäristöluvan mukaan Puolustusvoimien toiminnassa lennokkien tankkaus tulee tehdä nestettä läpäisemättömällä alustalla siten, että tankkauksen yhteydessä mahdollisesti maahan valunut polttoaine voidaan kerätä pois. Toiminnasta vastaavan henkilön on huolehdittava siitä, että tankkausalustalle valunut polttoaine poistetaan heti eikä sitä jää alustalle. Lennokkien tankkauksen sijaintipaikasta ei luvassa ole yksityiskohtaista määräystä.

Puolustusvoimien logistiikkalaitoksen esikunta on mm. 26.2.2024 päivätyssä ympäristöluvan vuosiraportoinnissa ilmoittanut, että ympäristöluvassa kuvattu Puolustusvoimien lentotoiminta (lennokit) on loppunut vuonna 2020. Vuonna 2023 Jämin lentopaikalla ei ollut Puolustusvoimien lentotoimintaa.

Ottaen huomioon Puolustusvoimien ilmoitus lentokentän ympäristöluvassa kuvatun toiminnan loppuminen, on tarpeen arvioida, onko polttonesteiden jakelupaikan ympäristöluvan muutoshakemuksen toimivaltainen lupaviranomainen kunnan ympäristönsuojeluviranomainen ympäristönsuojeluasetuksen 2 §:n 3 momentin mukaisesti (pohjavesialueelle sijoittuva toiminta).

Riskienhallinta

Hakija on toimittanut lupahakemuksen täydennyksenä poikkeustilasuunnitelman, päivätty 1.1.2022, joka on käytössä kaikilla Kanair Malmi Oy:n jakeluasemilla. ELY-keskus muistuttaa, että poikkeustilannesuunnitelman on perustuttava ajan tasalla olevaan riskinarviointiin ja suunnitelmaa on päivitettävä toiminnan muuttuessa. Poikkeustilannesuunnitelma on päivitettävä lupapäätöksen jälkeen ja päivitetty suunnitelma on toimitettava valvontaviranomaiselle tiedoksi.

Tankkaustapahtumaa on valvottava ja jos toiminnasta aiheutuu tai uhkaa aiheutua päästö maaperään, pohja- tai pintaveteen, on välittömästi ryhdyttävä toimenpiteisiin vahingon torjumiseksi. Poikkeuksellisesta tilanteesta, joka voi aiheuttaa välitöntä tai ilmeistä ympäristön pilaantumisen vaaraa, on viipymättä ilmoitettava valvontaviranomaiselle. Häiriöilmoitukset tulee tehdä sähköisen asiointipalvelun YLVA:n kautta. Tankkausalueen suojausrakenteiden kunto on tarkastettava säännöllisesti ja mahdolliset vauriot on korjattava välittömästi. Tankkauspaikan läheisyyteen on varattava riittävä määrä imeytysaineita ja -tarvikkeita mahdollisten vuotojen varalle.

Satakunnan pelastuslaitos 25.4.2024

Satakunnan pelastuslaitos on tutustunut Aluehallintoviraston sähköisen asiointipalvelun kautta asiaan liittyviin asiakirjoihin. Satakunnan pelastuslaitos katsoo, että vaarallisten aineiden kuljetuksissa ja käsittelypaikoilla noudatetaan Laki vaarallisten aineiden kuljetuksesta 719/1994 annettua lakia.

Tankkauspaikalla ja vaarallisten aineiden kuljetuksissa tulee noudattaa erityistä huolellisuutta ja varovaisuutta koska kohde on pohjavesialuetta. Luvan hakijan tulee noudattaa ympäristöviranomaisten määräyksiä ja ohjeita. Toiminnanharjoittajan tulee pitää tankkauspaikasta huolto- ja kunnossapitoon liittyvät dokumentit ajan tasalla ja lähettää dokumentit asianomaisille tahoille.

Valmistelijan esitys Kankaanpään kaupungin ympäristö- ja terveyslautakunta ratkaisee uudelleen aiemmin Etelä-Suomen Aluehallintoviraston 2.9.2015 myöntämän ja Kankaanpään kaupungin ympäristö- ja terveyslautakunnan 23.9.2025 muuttaman Kanair Malmi Oy:n lentopetrolin ja lentobensiinin jakeluaseman ympäristöluvan. Päätös päivittää jakeluaseman toimintaa koskevat lupamääräykset vastaamaan toiminnan nykyistä laajuutta ja lisää uudet lupamääräykset ilma-alusten ajoneuvoista tankkaamista varten. Luvan muutoksen jälkeen lupamääräykset kuuluvat kokonaisuudessaan seuraavasti:

 Rakenteet

1. Olemassa olevan lentobensiinin jakeluaseman rakenteet saavat olla nykyisellä tiivistysrakenteella varustettuja. Jakeluasema tulee muuttaa standardinmukaiseksi VNA 314/2020 mukaisesti viimeistään, kun asemalla tehdään merkittäviä teknisiä parannuksia (tekniset järjestelmät, säiliöt, putkistot) tai muita ympäristönsuojelulaissa mainittuja olennaisia muutoksia.

2. Jakeluaseman maaperä on oltava rakennettu kantavaksi siten, ettei lentokoneiden ja säiliöauton paino aiheuta painumia eikä vaurioita maanalaisia putkistoja ja suojarakenteita.

3. Polttoainesäiliöiden on oltava kaksoisvaipallisia.

Säiliöt on oltava varustettu ylitäytönestinjärjestelmällä, polttoaineen pinnantasonmittausjärjestelmällä ja kaksoisvaippasäiliön välitilan vuodonilmaisujärjestelmällä. Pinnantason mittaus- ja säiliön vuodonilmaisujärjestelmä on oltava yhdistetty hälyttävään ja ympärivuorokautiseen valvontaan.

Maanalaisen säiliön täyttöputken pää on oltava varustettu pidätyskaivolla. Rakenne on mitoitettava vähintään 1,5-kertaiselle purkausletkun polttoainetilavuudelle.

4. Jakeluaseman polttoaineputkisto ei saa läpäistä hiilivetyjä eikä muita polttoaineiden ainesosia. Putkiston on oltava asennettu ja suojattu siten, että putkisto kestää mekaanista ja kemiallista rasitusta.

Maanalaisten putkistojen on oltava suojakuoressa olevia joustavia teräsputkia tai tiivistettyjä kaksoisvaippamuoviputkia, jotka on varustettava hälyttävällä välitilavalvonnalla.

5. Jakelulaitteet on varustettava erillisellä laitteen välittömään läheisyyteen sijoitetulla hätäkytkimellä. Kytkimet on merkittävä selkeästi.

Jakelulaitteiden alusta on varustettava pidätyskaukalolla ja kaukalo on oltava varustettu hälyttävällä valvonnalla.

 Vesien johtaminen ja käsittely

6. Jakeluaseman hulevedet on koottava reunuksilla tai kallistuksilla siten, että vedet ohjautuvat hulevesikaivoihin. Jakeluaseman ulkopuolinen alue on muotoiltava siten, että hulevedet ohjautuvat jakeluaseman alueesta poispäin.
   
   Hulevesikaivot ja maanalaiset tiivistyskerrosten salaojat ja muut kohteet, joista voi tulla polttoainejäämiä, on viemäröitävä standardin SFS-EN 858-1 mukaisen II luokan öljynerottimen kautta. Erottimessa käsitellyt vedet on johdettava Jämijärven kunnan vesihuoltolaitoksen jätevesiviemäriin.

Öljynerottimessa on oltava hälyttävä automaattinen öljyfaasin seurantajärjestelmä. Järjestelmä on oltava liitetty ympärivuorokautiseen valvontaan. Lisäksi öljynerotin on oltava varustettu välittömästi öljynerottimen jälkeen asennetulla näytteenotto- ja sulkuventtiilikaivolla. Kaivoihin on oltava esteetön pääsy ja kaivojen sijainti on merkittävä selkeästi.

7. Putkistot ja siihen liitettyjen tarkastuskaivojen, hiekan- ja öljynerottimien sekä edellä mainittujen liitoksissa käytettävien tiivisteiden on kestettävä polttoaineiden kemiallista vaikutusta.

 Jätehuolto

8. Toiminnassa syntyvien jätteiden jäteluokitus on tehtävä jätelain (646/2011) ja jätteistä annetun valtioneuvoston asetuksen (179/2012) mukaisesti.

Hyödyntämiskelpoiset jätteet on kerättävä jätelajikohtaisesti erilleen muista jätteistä. Hyödyntämiskelpoiset jätteet on toimitettava hyödynnettäväksi tai käsiteltäväksi laitoksella tai paikkaan, jolla lupa tai muu asiakirja hyödyntää tai käsitellä kyseisiä jätejakeita. Hyödyntämiseen kelpaamattomat tavanomaiset jätteet on toimitettava käsiteltäväksi laitokseen, jonka ympäristöluvassa on hyväksytty kyseisten jätteiden vastaanotto. Kaatopaikkasijoitettavaksi toimitettavan jätteen kaatopaikkakelpoisuus on oltava selvitetty kaatopaikoista annetussa valtioneuvoston asetuksessa (331/2013) säädetyn mukaisesti.

Vaaralliset jätteet on varastoitava suljetuissa, asianmukaisesti merkityissä kullekin vaaralliselle jätteelle suunnitelluissa ja tarkoitetuissa astioissa, säiliöissä tai muissa pakkauksissa siten, että jätteet eivät sekoitu keskenään ja ettei niihin pääse sekoittumaan muita aineita. Vaarallisia jätteitä sisältävät astiat, säiliöt ja pakkaukset on varastoitava tiivispohjaisella alustalla katetussa ja lukitussa tilassa. Nestemäiset vaaralliset jätteet on varastoitava tiiviillä ja reunakorokkein varustetussa tai muutoin valumahallitussa tilassa. Vaaralliset jätteet toimitettava laitokselle, jonka ympäristönsuojelulain mukaisessa luvassa kyseisen vaarallisen jätteen vastaanotto on hyväksytty.

Vaarallisesta jätteestä on tehtävä siirtoasiakirja. Asiakirjassa on oltava jätteistä annetun valtioneuvoston asetuksen (179/2012) 24 §:ssä velvoitetut tiedot. Siirtoasiakirja on säilytettävä kolmen vuoden ajan allekirjoituksesta.

 Toiminnasta vastaava henkilö

9. Kanair Malmi Oy:n on nimettävä jakeluaseman päivittäisestä valvonnasta vastaava henkilö. Henkilön nimi ja yhteystiedot on ilmoitettava kirjallisesti kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle viimeistään yhden kuukauden kuluessa päätöksen antamisesta.

Jos vastaavan hoitajan nimi ja/tai yhteystiedot muuttuvat, on tiedot ilmoitettava viipymättä edellä mainituille viranomaisille.

 Poikkeukselliset tilanteet

10. Vahingoista, onnettomuuksista ja muista häiriötilanteista, joista aiheutuu tai uhkaa aiheutua määrältään ja laadultaan tavanomaisesta poikkeavia päästöjä jätevesiviemäriin, ilmaan, pinta- tai pohjaveteen tai maaperään, on viipymättä ilmoitettava kunnan ympäristönsuojelu- viranomaiselle. Viemäripäästöistä on ilmoitettava myös Jämijärven kunnan viemärilaitokselle.

Toiminnanharjoittajan on viivytyksettä ryhdyttävä häiriö- tai muun poikkeuksellisen tilanteen edellyttämiin korjaus- tai torjuntatoimiin ympäristön pilaantumisen ehkäisemiseksi ja ympäristövaikutusten minimoimiseksi. Vuotoina ympäristöön päässeet polttoaineet on kerättävä välittömästi talteen. Lisäksi on selvitettävä korjaavat toimenpiteet vastaavan tapauksen toistumisen estämiseksi.

Jakeluasemalla on oltava riittävä alkusammutus- ja vuotojen torjuntakalusto. Jakelulaitteiden läheisyydessä on oltava ohjeet menettelystä vuoto- ja tulipalotilanteissa.

 Tarkkailu ja raportointi

 Käyttötarkkailu  

11. Jakeluaseman päällysteen ja vesien keräys- ja johtamisjärjestelmien kunto on tarkastettava säännöllisesti, kuitenkin vähintään kerran vuodessa.

Polttoainesäiliöiden ja jakeluaseman muiden laitteistojen kunto sekä öljynerottimen ja sen hälytinjärjestelmän toimivuus on tarkastettava määräajoin voimassa olevien standardien ja säädösten mukaisesti. Öljynerottimen pohjalietteen määrä ja öljykerroksen paksuus on mitattava vähintään kerran vuodessa.

Havaitut vauriot ja viat on korjattava viipymättä.

Tarkkailusuunnitelmaan kuuluvan pohjavesiputken toimivuus on tarkastettava ainakin vuosittain. Viallinen putki on kunnostettava tai uusittava viipymättä.

Tarkastuksista on tehtävä pöytäkirjat. Pöytäkirjat on liitettävä jakeluaseman jäljempänä määräyksessä. 21. velvoitettuun kirjanpitoon.

12. Jakeluasemalla on kirjattava polttoaineen luovutukset ja säiliöiden täytöt.

 Päästötarkkailu  

13. Jakeluaseman jätevesiviemäriin johdettavasta hulevedestä on otettava edustavat vesinäytteet vähintään kerran vuodessa ainakin kolmen vuoden välein. Näytteenottojen yhteydessä on mitattava tai arvioitava veden virtaama.

Vesinäytteistä on tutkittava yleinen ulkonäkö, haju, väri ja pH sekä analysoitava kiintoaineen, BTEX-yhdisteiden, bensiinijakeiden (C5-C10) ja keskitisleiden (>C10-C21) sekä raskaan öljyjakeen (>C21-C40) pitoisuudet.

Seuraava näytteenotto on tehtävä vuonna 2026.

 Vaikutustarkkailu

14. Vesinäytteet on otettava pohjavesiputkesta 140X049 vähintään kahdesti vuodessa, keväällä ja syksyllä. Näytteenottojen yhteydessä on mitattava pohjaveden pinnan taso.

Vesinäytteistä on tutkittava ainakin yleinen ulkonäkö, haju, väri, pH, sameus, happipitoisuus, hapen kyllästysaste, alkaliteetti ja sähkönjohtavuus sekä analysoitava vähintään nitraatti- ja nitriittipitoisuudet sekä bensiinijakeiden (C5-C10), keskitisleiden (>C10-C21) että raskaan öljyjakeen (>C21-C40) pitoisuudet. Lisäksi vesinäytteistä on tutkittava BTEX-yhdisteiden pitoisuudet vähintään kerran vuodessa.

 Tarkkailusuunnitelma

15. Käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailuista on tehtävä tämän päätöksen määräysten mukaisesti päivitetty tarkkailusuunnitelma. Suunnitelma on toimitettava tiedoksi kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle kolmen kuukauden kuluessa päätöksen antamisesta.

Tarkkailusuunnitelmaa voidaan tarkkailutulosten tai muiden vastaavien syiden perusteella tarkentaa tai muuttaa lupaviranomaisen hyväksymällä tavalla edellyttäen, että muutokset eivät heikennä tulosten luotettavuutta, lupamääräysten valvottavuutta eivätkä tarkkailun kattavuutta.

Tutkimukset on tehtävä pätevästi, luotettavasti ja tarkoituksenmukaisin menetelmin. Pohjaveden tutkimukset saa tehdä vain Suomen ympäristökeskuksen hyväksymä toimija.

 Kirjanpito 

16. Toiminnanharjoittajan on pidettävä kirjaa jakeluaseman toiminnasta. Kirjanpitoon on merkittävä vähintään seuraavat asiat:

-          hälytin- ja valvontalaitteiden testaukset, huollot, kalibroinnit ja tehdyt korjaustoimenpiteet

-          päällysteiden, säiliöiden, salaojituksen tarkastuskaivojen ja muiden rakenteiden tarkastukset sekä tehdyt korjaustoimenpiteet

-          öljynerottimen tarkastukset ja poistetun öljyn ja öljyisen hiekan määrät

-          toiminnassa syntyneiden tavanomaisten jätteiden ja vaarallisten jätteiden määrät, jätenimikkeet, toimittajat, toimituspaikat ja toimitusajankohdat

-          polttoaineen luovutuksesta ja säiliöiden täytöistä

-          toimitetun ja jaetun polttoaineen määrien vertailu säiliöiden pinnanmittaustietoihin

-          päivä tai päivät jolloin ilma-aluksia on tankattu ajoneuvoista

-          käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailut

-          yhteenveto ympäristönsuojelun kannalta merkittävistä häiriötilanteista ja onnettomuuksista (syy, kestoaika, arvio päästöistä ilmaan, vesiin tai maaperään sekä arvio niiden ympäristövaikutuksista, että tehdyt toimenpiteet)

Kirjanpito on pyydettäessä esitettävä ympäristöluvan valvontaviranomaisille.

 Raportointi  

17. Huokosilma- ja vesitarkkailutulokset on toimitettava kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle kahden viikon kuluessa näytteenottotulosten valmistumisesta. Viemäriin johdetun veden tutkimustulokset on toimitettava myös Jämijärven kunnan viemärilaitokselle.

18. Toiminnasta ja tarkkailusta on tehtävä vuosiraportti. Raportissa on esitettävä yhteenveto kirjanpidosta. Lisäksi raporttiin on liitettävä selvitys pohjaveden laadusta tarkkailuvuotena. Selvitykset vesienhallintarakenteiden ja öljynerottimien kuntotarkastuksista on toimitettava myös Jämijärven kunnan viemärilaitokselle.

Raportti on toimitettava tarkkailuvuotta seuraavan helmikuun loppuun mennessä kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle YLVA -tietojärjestelmän kautta.

 Toiminnan keskeyttäminen, muuttaminen ja lopettaminen

19. Toiminnan lopettamisesta, pitkäaikaisesta keskeyttämisestä sekä toimintaa koskevista muista muutoksista ja tapahtumista, joilla voi olla vaikutuksia ympäristön pilaantumiseen tai luvan noudattamiseen, että luvanhaltijan vaihtumisesta on viipymättä ilmoitettava kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle.

Kanair Malmi Oy vastaa toiminnan päätyttyä edelleen lupamääräysten mukaisesti tarvittavista toimista pilaantumisen ehkäisemiseksi sekä toiminnan vaikutusten selvittämisestä ja tarkkailusta. Kanair Malmi Oy:n on hyvissä ajoin, viimeistään kuusi kuukautta ennen toiminnan lopettamista, esitettävä Kankaanpään kaupungin ympäristöpalveluille yksityiskohtainen suunnitelma jätehuoltoa sekä vesien- ja maaperänsuojelua koskevista toimista sekä maaperän pilaantuneisuuden selvittämisestä.

Ilma-alusten tankkaaminen ajoneuvoista

20. Alueella voidaan tankata lentopetrolilla ilma-aluksia tankkausajoneuvoista enintään kahtena päivänä vuodessa. Tankkauksen tulee tapahtua jakelualueella toiminnanharjoittajan valvonnassa ja tankkausajoneuvojen tulee olla vaarallisten aineiden kuljetukseen hyväksyttyjä.

21. Jakeluasemalle on laadittava poikkeuksellisia tilanteita varten toimintasuunnitelma, joka sisältää mahdolliset poikkeus-, ilkivalta- ja häiriötilanteet sekä niiden toimintaohjeet. Poikkeuksellisien tilanteiden toimintasuunnitelma tulee toimittaa ympäristönsuojeluviranomaiselle viimeistään kuukausi ennen kuin ilma-alusten tankkaaminen jakeluasemalla alkaa.

22. Tankkausajoneuvojen läheisyydessä tulee olla tankkaustapahtuman hetkellä imeytysainetta ja -tarvikkeita mahdollisten vuotojen varalle.

Muutoksen hyväksymisen perustelut

Tässä lupapäätöksessä tankkausaseman lentobensiinin jakelua koskevat lupamääräykset on päivitetty vastaamaan toiminnan nykyistä laajuutta ja määräyksiin lisätty uudet lupamääräykset Ilma-alusten tankkaaminen ajoneuvoista 20 - 22 sekä muutettu lupamääräystä Kirjanpito 16. Kun otetaan huomioon toiminnan laatu, siitä saadut selvitykset, sijoituspaikka sekä edellä annetut lupamääräykset, voidaan katsoa, ettei siitä aiheudu terveyshaittaa tai merkittävää ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa. Toiminnasta ei myöskään aiheudu kohtuutonta rasitusta naapureille.

Vastaus annettuihin lausuntoihin

Varsinais-Suomen ELY-keskuksen sekä Jämijärven kunnan pelastusviranomaisen lausunnoissa esitetyt seikat on otettu huomioon annetuissa lupamääräyksissä.

Määräysten perustelut

-          Jakeluaseman muutostöiden yhteydessä vuonna 2004 tehtyjen maaperätutkimusten mukaan alueen maaperä ei ole pilaantunut polttoaineen jakelutoiminnan seurauksena. Vuonna 2015 otetussa vesinäytteessä jakeluasema-alueen pohjavedestä ei todettu bensiini- eikä öljyhiilivetyjakeita tutkimusmenetelmän määritysrajan ylittävinä pitoisuuksina. (YSL 11 §, 16 §, 17 §, 52 §, 53 §, NaapL 17 §) (lupamääräys 1)

-          Jakeluaseman pohjamaan on oltava riittävän kantava, jotta jakeluaseman rakenteet pysyvät vaurioitumattomina pitkäaikaisesti. Säiliöiden ja niiden varusteiden sekä jakelulaitteiden vaatimukset ovat tyypillisiä jakeluasematoiminnassa. Pidätyskaivolla sekä hälytys- ja valvontalaitteilla ehkäistään ennalta mahdollisista polttoainevuodoista aiheutuvaa ympäristökuormitusta. Putkistojen vaatimukset ovat pohjavesialueella sijoitettavan jakeluaseman vaatimusten mukaiset. (YSL16 §, 17 §, 52 §, 53 §, NaapL 17 §. (lupamääräykset 2-5)

-          Vesienhallinta on hyväksytty hakemuksessa esitetyn mukaisena. Nestemäisten polttoaineiden jakeluaseman ympäristönsuojelu-vaatimuksista annetun valtioneuvoston asetuksen (444/2010) mukaan SFS-EN 858-1 mukainen II luokan öljynerotin on oltava toiminnassa, josta jätevedet johdetaan jätevesijärjestelmään. Asetusta ei sovelleta tässä päätöksessä, mutta sitä voidaan käyttää taustamateriaalina arvioitaessa parhaan käytettävissä olevan tekniikan mukaisuutta. (YSL 52 §, 53 §, 67 §) (lupamääräykset 6-7)

-          Jätteiden jäteluokituksesta säädetään jätelaissa (646/2011) ja jätteistä annetussa valtioneuvoston asetuksessa (179/2012). Asetuksen (179/2012) liitteessä 4 säädetään jäteluettelosta. Jätelain (646/2011) 8 §:n mukaan kaikessa toiminnassa on mahdollisuuksien mukaan noudatettava seuraavaa etusijajärjestystä: Ensisijaisesti on vähennettävä syntyvän jätteen määrää ja haitallisuutta. Jos jätettä kuitenkin syntyy, jätteen haltijan on ensisijaisesti valmisteltava jäte uudelleenkäyttöä varten tai toissijaisesti kierrätettävä se. Jos kierrätys ei ole mahdollista, jätteen haltijan on hyödynnettävä jäte muulla tavoin, mukaan lukien hyödyntäminen energiana. Jos hyödyntäminen ei ole mahdollista, jäte on loppukäsiteltävä.

Jätteen kaatopaikkakelpoisuus selvitetään kaatopaikoista annetun valtioneuvoston asetuksen (331/2013) mukaisesti.

Jätelain (646/2011) 121 §:ssä on velvoitettu laatimaan siirtoasiakirja muun muassa vaarallista jätettä siirrettäessä. Jätteistä annetun valtioneuvoston asetuksen (179/2012) 24 §:ssä on säädetty siirtoasiakirjaan merkittävät tiedot. Siirtoasiakirja tulee olla mukana jätteen siirron aikana. Siirtoasiakirjat on säilytettävä vähintään kolmen vuoden ajan. (YSL 52 §, 58 §, JL 8 §, 121 §, VNAJ 24 § ja liite 4) (lupamääräys 8)

-          Vastuuhenkilö on tarpeen kyseisellä automaattiasemalla, jotta toiminta on järjestettävissä asianmukaisesti. Valvoja vastaa jakeluaseman hoidosta, käytöstä ja toimintaan liittyvistä tarkkailuvelvoitteista sekä aikanaan jakeluaseman käytöstä poistamisesta. (YSL 52 §, 62 §) (lupamääräys 9)

-          Ympäristönsuojelulain 123 §:n toiminnasta vastaavan on viipymättä ilmoitettava valvontaviranomaiselle toiminnasta riippumattomasta poikkeuksellisesta syystä, jonka vuoksi ympäristölupaa tai toimintaa koskevan valtioneuvoston asetuksen vaatimuksia ei voida noudattaa tai tilanteesta, josta voi aiheutua välitöntä ja ilmeistä ympäristön pilaantumisen vaaraa. Toiminnasta vastaavan tai jätteen haltijan on viipymättä ilmoituksen jälkeen toimitettava viranomaiselle suunnitelma, jonka mukaisesti toiminnan päästöjä ja jätteitä sekä niistä aiheutuvaa ympäristön pilaantumista voidaan rajoittaa poikkeuksellisen tilanteen aikana. (YSL 52 §, 123 §, 172 §) (lupamääräys 10)

-          Käyttötarkkailulla seurataan jakeluaseman rakenteiden asianmukaista toimivuutta ja selvitetään tarvittavat kunnossapitotoimenpiteet. Tarkkailulla ehkäistään toiminnasta aiheutuvia haitallisia vaikutuksia ympäristöön. Polttoainekirjanpidolla seurataan mahdollisia säiliö- ja putkivuotojen aiheuttamaa polttoainehävikki. (YSL 52 §, 62 §, 66 §) (lupamääräykset 11-12)

-          Jakeluaseman jätevesiviemäriin johdettavan huleveden laadun tarkkailulla selvitetään jäteveden viemäröintikelpoisuus ja kuormitus jätevesiviemäriin. (YSL 52 §, 62 §) (lupamääräys 13)

-          Jakeluaseman pohjavesitarkkailuksi on hyväksytty Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen 7.5.2015 Porin Prikaatille antaman päätöksen VARELY/233/07.00/2010 mukaisesti täydennetty "Jämin lentokentän pohjaveden yhteistarkkailusuunnitelma. FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy. 31.12.2014." -suunnitelma seuraavin muutoksin. Kloridipitoisuuden tutkimista ei ole sisällytetty Kanair Malmi Oy:n pohjaveden laadun tutkimusvelvoitteeseen. Kloridi ei kuvaa polttoaineen jakelutoiminnan ympäristökuormitusta. Hakemuksen liitteenä olevan "Käyttöturvalisuustiedote. Lentopetroli JET A1." -tiedotteen mukaan lentopetroli sisältää etyyliheksyylinitraattia ja siten nitraatti- ja nitriittipitoisuuksien tutkiminen on sisällytetty tarkkailusuunnitelmaan. Lentobensiini AVGAS 100LL sisältää käyttöturvallisuustiedotteen mukaan BTEX-yhdisteitä ja siten niiden tutkiminen on lisätty pohjaveden laadun tarkkailusuunnitelmaan. (YSL 52 §, 62 §) (lupamääräys 14)

-          Päivitetty tarkkailuohjelma on tarpeen, jotta valvontaviranomainen voi valvoa jakeluaseman toimintaa ja aseman mahdollisia ympäristövaikutuksia. Ympäristönsuojelulain 65 §:n mukaan lupaviranomainen tai valvontaviranomainen voi tarvittaessa muuttaa antamiaan tarkkailumääräyksiä tai hyväksymäänsä suunnitelmaan luvan tai suunnitelman voimassaolosta huolimatta. Ympäristönsuojelulain 209 §:ssä säädetään mittausten ja tutkimusten laadunvarmennuksesta. (YSL 62 §, 64 §, 65 §, 172 §, (lupamääräys 15)

-          Kirjanpidolla seurataan jakelupisteen toimintaa ja kirjataan tarkkailutiedot. Tiedot ovat tarpeen, jotta valvontaviranomainen voi järjestää toiminnan valvonnan. Kirjanpitoa koskevaa lupamääräystä on muutettu laajemmaksi valvontaviranomaisen tiedonsaannin ja valvonnan järjestämiseksi. (YSL 62 §, 172 §) (lupamääräys 16)

-          Vesitarkkailutulosten toimittaminen ja vuosiraportointi ja ovat tarpeen viranomaisvalvonnan kannalta. Vesitarkkailuraportissa esitettäviä oleellisia tietoja ovat muun muassa sadantatiedot sekä pohjaveden pintatiedot ±tasoina ja graafisesti esitettynä. (YSL 62 §, 172 §) (lupamääräykset 17-18)

-          Ympäristönsuojelulain 170 §:ssä säädetään toiminnan muutokseen ja luvanhaltijan vaihtumiseen liittyvästä ilmoittamisesta. Ympäristönsuojelulain 52 §:ssä velvoitetaan antamaan määräyksiä toiminnan lopettamisen jälkeisestä alueen kunnostamisesta ja päästöjen ehkäisemisestä sekä muista toiminnan lopettamisen jälkeisistä toimista. Ympäristönsuojelulain 94 §:n mukaan toimintaa harjoittanut vastaa edelleen lupamääräysten tai valtioneuvoston asetuksella säädetyn yksilöidyn velvoitteen mukaisesti tarvittavista toimista pilaantumisen ehkäisemiseksi, toiminnan vaikutusten selvittämisestä ja tarkkailusta, kun luvanvarainen toiminta päättyy. Valvontaviranomainen voi tarvittaessa antaa esimerkiksi suorittamansa tarkastuksen perusteella tätä määräystä täydentäviä ohjeita ja määräyksiä. (YSL 52 §, 94 §, 170 §) (lupamääräys 19)

-          Ilma-alusten tankkauksia ajoneuvoista on rajattu hakemuksen mukaisesti, jotta varmistetaan, että toiminta pysyy suunnitelmallisena. (lupamääräys 20)

-          Ympäristöluvan muutoshakemuksessa ei ole esitetty Vna (314/2020) 13 §:n mukaista päivitettyä poikkeuksellisien tilanteiden toimintasuunnitelmaa. (Vna 314/2020 13 §) (lupamääräys 21)

-          Toiminnanharjoittajan on järjestettävä toimintansa niin, että ympäristön pilaantuminen voidaan ehkäistä ennakolta. Jos pilaantumista ei voida kokonaan ehkäistä, se on rajoitettava mahdollisimman vähäiseksi. Imeytysaineiden ja -tarvikkeiden avulla varaudutaan mahdollisiin polttoainevuotoihin. (Vna 314/2020 13 §, 14 §) (lupamääräys 22)

Lupaa ankaramman asetuksen noudattaminen

Jos asetuksella annetaan ympäristönsuojelulain tai jätelain nojalla myönnetyn luvan määräystä ankarampia säännöksiä tai luvasta poikkeavia säännöksiä tai luvasta poikkeavia luvan voimassaolosta tai tarkistamisesta, on asetusta luvan estämättä noudatettava.

Korvattavat päätökset tai lupamääräykset

Tällä päätöksellä korvataan Etelä-Suomen Aluehallintoviraston 2.9.2015 myöntämän ympäristölupapäätös ESAVI/9490/2014 lupamääräyksineen.

Päätöksen täytäntöönpano

Tämä päätös on lainvoimainen valitusajan jälkeen, jos päätökseen ei haeta muutosta.

Maksut ja vakuudet

Luvan muutoksen käsittelystä perittävä maksu on 750 €.

Kankaanpään kaupungin ympäristönsuojeluviranomaisen taksan kohdan 5.3 ympäristöluvan muuttaminen mukaan voidaan käsittelymaksu määrätä enintään 50 prosenttia 3 §:n mukaista maksua pienemmäksi.YSL 28 §:n 1 momentin mukaan luvanvarainsen toiminnan ympäristölupahakemuksen käsittelymaksu on 1 500 euroa.

Sovelletut oikeusohjeet

Ympäristönsuojelulaki (527/2014) 7, 8, 11, 16, 17, 19, 28, 29, 35, 38, 89, 170, 190, 191, 198 ja 205 §

Valtioneuvoston asetus ympäristönsuojelusta (713/2014) 2 §

Valtioneuvoston asetus nestemäisten polttoaineiden jakeluasemien ympäristönsuojeluvaatimuksista (314/2020) 13, 14 §

Kankaanpään kaupungin ympäristönsuojeluviranomaisen taksa, 30.5.2023 § 18

Lupapäätöksestä tiedottaminen

Muutoksenhaku

Tähän päätökseen tyytymätön saa hakea muutosta valittamalla Vaasan hallinto-oikeuteen.

Valitusoikeus tähän päätökseen on:

-          asianosaisella

-          rekisteröidyllä yhdistyksellä tai säätiöllä, jonka tarkoituksena on ympäristön-, terveyden- tai luonnonsuojelun taikka asuinympäristön viihtyisyyden edistäminen ja toiminta-alueella kysymyksessä olevat ympäristövaikutukset ilmenevät

-          toiminnan sijaintikunnalla ja muulla kunnalla, jonka alueella toiminnan ympäristövaikutukset ilmenevät

-          elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksella sekä toiminnan vaikutusalueen kunnan ympäristönsuojeluviranomaisella

-          muulla asiassa yleistä etua valvovalla viranomaisella

Esittelijä Terveysvalvonnan johtaja Laura Juhantalo

Päätösehdotus Kankaanpään kaupungin ympäristö- ja terveyslautakunta hyväksyy ympäristöluvan muutoksen valmistelijan esityksen mukaisesti.

Päätös  

Lisätietoja antaa Ympäristötarkastaja Taru Luomajärvi, 0445773332,
etunimi.sukunimi@kankaanpaa.fi