Ympäristö- ja terveyslautakunta
Esityslista 03.12.2025/Asianro 34

Ympltk 03.12.2025     

2524/11.02.00/2025  

Valmistelija Jaana Jyräkoski

Hakija

Maansiirto Mäki-Kantti Oy

39850 Honkajoki

Ottamisalue

Alue sijaitsee Kankaanpään kaupungin Antilan kylässä, tiloilla Pieksumonttu 99-402-1-59, Pieksuharju 99-402-1-60 ja Kankaanmaa 99-402-1-61

Luvan hakemisen peruste

Maa-aineslain 4 §:n 1 momentti

Lupaviranomainen

Lupaviranomainen on Kankaanpään kaupungin ympäristö- ja terveyslautakunta maa-aineslain 7 §:n 1 momentin mukaan.

Hakemuksen vireille tulo

Hakemus on tullut vireille Kankaanpään kaupungin ympäristö- ja terveyslautakunnalle 10.6.2025.

Kaavoitus ja lupatilanne

Alueella ei ole voimassaolevaa asema- tai yleiskaavaa. Satakunnan maakuntakaavassa alue merkitty pohjavesialueeksi (muu vedenhankintakäyttöön soveltuva pohjavesialue). Alueen itäpuolella kulkee kulttuuriperintökohteeksi merkitty vanha Tervatie. 

Honkajoen kunnanhallituksen myöntämä maa-aineslupa on päättynyt 21.6.2025.

Nykytilanne alueella

Hakemuksen mukainen alue on ollut jo pitkään ottotoiminnan piirissä. Suunnitelman mukaiselle alueelle sijoittuu kolme kiinteistöä, joista kaksi on osittain jo metsittynyt. Alueen länsipuolella sijaitsee soranottoalue ja muilta osin ympäristö on metsätalouskäytössä.

HAKEMUS JA OTTAMISSUUNNITELMA

Maa-aineslupaa haetaan tilojen 1:61, 1:60 ja 1:59 alueille. Ottamisalueen pinta-ala on 6 ha. Maa-ainesten ottamissuunnitelma on laadittu tulevaa 10 vuoden toimintaa varten.  Suunnitelman mukainen kokonaismäärä on 143 000 k-m3 ja arvioitu vuotuonen ottomäärä 3 000 - 6 000 k-m3.

Lupaa maa-ainesten ottamiseen haetaan ennen lupapäätöksen lainvoimaisuutta. Perusteluina esitetään toiminnan pienimuotoisuutta; ottamista tehdään jo avatusta rintauksesta ja kuormausta olemassa olevista varastoista. Samalla keskeistä ottamisaluetta maisemoidaan vielä lisää.

Soranottoalue sijoittuu Honkajoen keskustasta maantietä 6,5 km länteen, Rynkäistentien (ent. Siikaistentie) pohjoispuolelle.

Ottamisalueen nykytilanne

Kankaanmaan (1:61) pinta-alasta noin 18 % on soranottotoiminnan alaisena. Pieksumonttu (1:59) ja Pieksuharju (1:60) ovat olleet jo pitkään soranottotoiminnan käytössä ja ne ovat myös samalta laajuudeltaan metsittymässä, myös tiestö. Ottotoiminta keskittyy jatkossakin tilaan 1-61 Kankaanmaa.

Soranottotoiminta on ollut tilan 1-61 Kankaanmaa alueella verraten pienimuotoista ja ottamista on tehty vain muutamina vuosina. Varastokasat ovat toistaiseksi sijoittuneet keskeisen sorakuopan itäpuolelle.

Ottamisalueesta itään, sijaitsee tyhjillään oleva asuinrakennus. Lähin asuinrakennus sijoittuu ottamisalueesta lounaaseen 1 100 m päähän soranoton lähimmästä reunasta.

Soranottoalueen tiestö on ollut pitkään samankaltainen ja omassa omistuksessa. Rynkäistentieltä on ottoalueelle erinomaiset yhteydet tilan Kankaanmaa 1:61 etelä- ja itäkulmista.

Kasvillisuus ja eläimistö

Pieksukankaan luontoselvitys on tehty 2014. Selvityksessä tilat todettiin puustoltaan ja kasvillisuudeltaan tavanomaiseksi. Alueelta löydettiin Pieksukankaan harjualueelle tyypillistä puustoa, kenttä- ja pohjakerroksen tyyppilajistoa, mutta ei harvinaisia harjualueiden tai pisterinteiden kasvi- tai eläinlajeja. Luotoselvitys on hakemuksen liitteenä.

Pohjavesi

Selvitysalueella on vedenoton kannalta soveltuvaksi pohjavesialueeksi arvioitu Pieksukankaan pohjavesialue (029908), 2 lk: muu vedenhankintaa soveltuva pohjavesialue.

Ottamisalueen keskellä on pohjaveden havaintoputket HP1 (poistettu 3/2025) ja HP2 (toiminnassa). Vaikka niissä veden korkeuden keskiarvo on +97,98, saavutettiin 2/2025 poikkeuksellisesti +98,53. Ottamisalueesta lounaaseen, noin 50m päässä ko. ottamisalueesta, sijoittuu pohjavesiputki PVP1, jossa pohjavesi on keskimäärin +99,94 (ylin lukema +100,30 myös 2/2025).

Lähin talouskaivo on ottamisalueen kaakkoispuolella, noin 150 m ottoalueen ulkopuolella. Kaivovedestä ei ole tiedossa olevia tutkimustietoja. Pellon reunassa sijaitseva kaivo on ollut käyttämätön viimeiset 15-20 vuotta.

Maiseman ja muinaismuistot

Ottamisalue ei sijoitu maakunnallisesti tai paikallisesti arvokkaalle maisema-alueelle. Nykyinen maisemakuva muodostuu ottamisalueen etelä- ja keskiosissa soranoton toiminnalle tyypillisesti muokatusta lähimaisemasta ja ottamisalueen länsi-, pohjois-, itä- ja kaakkoisosissa tasaisesta mäntyvaltaisesta metsäisestä lähimaisemasta.

Ottoalueelle ei sijoitu erityisiä maisemapiirteitä eikä se nykytilassaan edusta kaunista maisemakuvaa eikä luonnon merkittäviä kauneusarvoja.

Ottamistoiminta

Suunnitelman laadinnan lähtökohtana on, että soran ottamisesta ei aiheudu haittaa ympäristölle tai asutukselle. Kun ottaminen toteutetaan suunnitelman mukaisesti, ottamistoiminnasta ei aiheudu maa-aineslain 3 §:ssä tarkoitettuja seuraamuksia.

Ottamisaika on 10 vuotta ja ottaminen tehdään yhdessä vaiheessa. Naapuritilojen rajoille jätetään 10 m koskematon suojavyöhyke. Tiehen, joka kulkee lounaassa, jää 10 levyinen suojavyöhyke. Rynkäistentien keskiviivaan jää etäisyyttä vähimmillään noin 40 m - vyöhyke levenee eteläistä tilan kulmaa kohden 75 m saakka; myös vesijohtoon jää n. 30 m suojavyöhyke.

Ottosyvyys koillisosassa on tasoon +102,30 m ja leikkaus-kohdassa C-C ja siitä lounaaseen päin on tasolla +103,30 m, ja pohjaveden pinnan päälle jätetään 4 m koskematon sorakerros. Ottotason syvyyden muutos on seurausta kahden pohjaveden havaintoputken antamista tiedoista eli HP2 (HP1) ja PVP1. Nykyistä kuopan aluetta pyritään täyttämään lisää, kun ottaminen jatkuu.

Alueen suojaaminen ottamistoiminnan aikana

Öljyjen, polttoaineiden ja voiteluaineiden hallintaan on kiinnitetty erityistä varovaisuutta, jotta niitä ei pääse kulkeutumaan maaperään.

Toiminnanharjoittaja ei varastoi öljytuotteita kanistereissa soranottoalueella, vaan kulkuneuvot ja muut laitteet tankataan muualla. Kauhakuormaajan huolto tehdään luvanhaltijan omalla varikolla. Roskat kuljetetaan alueelta pois.

Tarkkailu

Valvovalla viranomaisella on alueelle esteetön pääsy. Ympäristöhaittoja tarkkaillaan ympäristöviranomaisen asettamien vaatimusten mukaisesti. Tarvittaessa alueella voidaan ryhtyä nopeasti toimiin, jotta alueella mahdollisesti tapahtuneet ympäristöhaitat voidaan tutkia, pienentää ja poistaa.

Pohjaveden tarkkailua jatketaan 4 krt/v. korkeuden mittauksen ja 1 krt/v. laadun osalta. Ottamisalueen tasot on merkitty montun reunoille syksyllä 2014, ja ne voidaan asentaa uudestaan v. 2025-2026, jotta ottotoiminta suuntautuisi syvyyden ja laajuuden suhteen oikein. Ottamisalueen reunat on merkitty maastoon. Pienet muutokset voidaan korjata siirtämällä ottamisalueen merkit uusille paikoille. Valvontaa tekevä viranomainen voi siten esteettä seurata ottotoimintaa ja sen toteutumista suunnitelman mukaan.

Vettä läpäisemättömiä maakerroksia ei poisteta tai katkaista. Otto keskeytetään tarvittaessa, jotta Kankaanpään kaupungin valvontaviranomainen voidaan kutsua alueelle arvioimaan tilannetta.

Maisemointi ja jälkihoito

Ottamisalueen reuna-alueet sopeutetaan ympäröivään maisemaan ja korkeustasoihin luiskaamalla reunat 1:3 kaltevuuteen. Toiminnan etenemisen aikana kuorittuja pintamaita käytetään ensi tilassa luiskien pintojen viimeistelyyn.

Lopputilanteessa ottoalueen pohja, varastokasojen pohja ja ylimääräiset ajourat pehmennetään ennen pintamaiden ja humuskerroksen levittämistä. Luiskaamisen yhteydessä huolehditaan, ettei luiskien pintaa jää runsaasti kiviä vaan 15 cm paksusuinen hiekkakerros. Kun reuna-alueilla on metsää nykyisessä laajuudessa, alue metsittynee luontaisesti. Tilanteen mukaan sora-alueen huonosti menestyviin luiskiin voidaan istuttaa 2 m välein havu-ja lehtipuiden taimia. 

Kaivannaisjätteen jätehuoltosuunnitelma

Hakemukseen liitetyn kaivannaisjätteen jätehuoltosuunnitelman mukaan toiminnassa syntyy pintamaita, kantoja ja hakkuutähteitä sekä seulontakiviä ja lohkareita. Kannot ja hakkuutähteet menevät myyntiin (hake) ja pintamaat sekä seulontakivet ja lohkareet käytetään maisemoinnissa.

Ympäristövaikutukset

Ympäristön jatkuvalla seurannalla on tärkeä rooli: seurataan ottamistason korkeuksia suhteessa pohjaveteen, otto suunnataan piirustuksissa esitetyille alueille ja maa-aineksen käsittelyssä (esim. kuormaus ja seulonta) syntyvä melu ja pöly vaimentuvat ympäröiviin rintauksiin ja varastokasoihin.

Ottoalue ei näy suoraan ympäristöön tai Rynkäistentielle. Ottoaluetta suojaavan puuston merkitys Rynkäistentien ja ottamisalueen välillä on maisemallisesti tärkeä. Laajalle ulottuvia vahingollisia muutoksia maisemassa tai luonnonolosuhteissa ei pääse näin ollen tapahtumaan. Pieksukankaan pohjavesialueen veden laatu ja antoisuus eivät vaarannu. Suunnitelman mukaisesti ottamistoiminnasta ei aiheudu merkittäviä ympäristöhaittoja pohjavesialueelle eikä ympäristön asutukselle tai kasvi- ja eläinlajeille.

Asian käsittely

Lupahakemuksesta tiedottaminen

Hakemus on ollut nähtävinä Kankaanpään kaupungin sähköisellä ilmoitustaululla 22.8 - 29.9.2025 välisenä aikana. Naapurikuulemiset (8 kpl) on lähetetty viranomaisen puolesta kiinteistön rajanaapureille 22.8.2025.

Muistukset

Varsinais-Suomen ELY-keskuksen Liikennevastuualue on 15.9.2025 naapurikuulemisen johdosta antanut muistutukset, jossa todetaan, että maa-ainesottopaikalta maantielle johtaville liittymille tulee päällystää 25 metriä pitkät lipat, jotta liikenneturvallisuutta haittaavaa maa-ainesta kulkeutuisi mahdollisimman vähän maantielle. Käytössä oleville liittymille tulee hakea lupa.

Lausunnot

Hakemuksen johdosta on pyydetty lausunnot Varsinais-Suomen ELY-keskuksen ympäristö ja luonnonvarat vastuualueelta, Satakuntaliitolta, Satakunnan Museolta ja Kankaanpään kaupungilta.

Varsinais-Suomen ELY-keskus toteaa 20.10.2025 päivätyssä kannanotossaan, että maa-ainesten ottaminen hakemuksen tarkoittamalta alueelta on mahdollista edellyttäen, että pohjavesiensuojelun vaatimukset otetaan toiminnassa ja ottamisalueen maisemoinnissa riittävästi huomioon.

Pohjavesialueella ei tule säilyttää öljytuotteita eikä huoltaa tai tankata koneita tai laitteita. Koneiden ja laitteiden säilytyspaikat on suojattava asianmukaisesti.

Ylimmän tutkitun pohjaveden pinnan päälle tulee jättää vähintään neljä metriä paksu suojakerros.

Kaivutaso on tarkistettava vuosittain ja tulokset raportoitava valvontaviranomaiselle. Mikäli pohjavettä havaitaan ennalta arvioitua korkeammalla, kaivu on keskeytettävä ja ottotasoa nostettava siten, että vähintään neljän metrin suojakerros säilyy. Jos ottamisalueella on liian syvälle kaivettuja kohtia, ne on täytettävä samalta alueelta otettavalla hiekalla. Ottamisalueelle ei saa tuoda maa-aineksia muualta.

Pohjaveden pinnan taso ottamisalueella tai sen välittömässä läheisyydessä on mitattava kolmen kuukauden välein (helmi-, touko-, elo- ja marraskuussa). Tarkkailun avulla on varmistuttava siitä, että pohjaveden pinnan päälle jää riittävän paksuinen suojakerros maa-ainesta. Suunniteltua alinta ottotasoa on nostettava, mikäli tarkkailun tulokset sitä vaativat. Pohjaveden korkeustulokset ilmoitetaan valtakunnallisessa N2000 korkeusjärjestelmässä.

Pohjaveden laatu alueella tulee määrittää kerran vuodessa. Vedestä tulee analysoida lämpötila, haju, sameus, väri, pH, happi, KMnO4-luku, hiilidioksidi, sähkönjohtavuus, rauta, mangaani, sulfaatti, typpiyhdisteet, kloridi, kovuus, alkaliniteetti, polttoainehiilivedyt, mineraaliöljyt sekä koliformiset- ja E. coli - bakteerit. Näytteenotossa tulee käyttää sertifioitua ulkopuolista näytteenottajaa.

Pohjavesitarkkailun tulokset (pinnankorkeus ja laatu) tulee raportoida vuosittain helmikuun loppuun mennessä kunnan valvontaviranomaiselle ja Varsinais-Suomen ELY-keskuksen ympäristö- ja luonnonvara -vastuualueelle (kirjaamo.varsinais-suomi@ely-keskus.fi) sekä sähköisesti ympäristöhallinnon pohjavesitietojärjestelmään (Hertta).

Toiminnanharjoittajan tulee sopia sähköisestä tiedonsiirrosta vesinäytteitä analysoivan laboratorion kanssa.

Mahdollisia orsivettä pidättäviä tiiviitä välikerroksia ei saa puhkaista. Mikäli kaivun yhteydessä havaitaan tiiviitä maakerroksia tai orsivettä, on kaivu keskeytettävä välittömästi ja otettava yhteyttä Kankaanpään kaupungin valvontaviranomaiseen ja valtion valvontaviranomaiselle toimintaohjeita varten.

Maa-ainesasetuksen (926/2005) mukaisesti luvan haltijan tulee toteuttaa kaikki luvan tai sen määräysten edellyttämät jälkihoitotoimenpiteet luvan voimassaolon aikana, jollei niiden suorittamiseen anneta muuta määräaikaa.

Ottamisaluetta ympäröivät alueet tulee maisemallisista syistä säilyttää mahdollisimman metsäisinä. Puusto antaa näkösuojaa maa-ainesottoalueelle, minkä lisäksi se suojaa hiekka- ja sorakasoja tuulen vaikutuksilta ja vähentää siten pölyisyyttä. Puusto vaimentaa myös seulonnan aikaista melua.

Maisemointi toteutetaan seuraavasti: Alue siistitään, muotoillaan ja tiivistyneet alueet möyhennetään ja pehmennetään. Luiskat loivennetaan kaltevuuteen 1:3 tai loivemmiksi. Soravaltaisella alueella karkea pohjasora peitetään noin 20 - 50 cm:n paksuisella hiekkakerroksella. Hiekkaisen maan pintaosaan sekoitetaan noin 10 - 20 cm vahvuinen kerros humusta, joka voi olla joko alueelta kuorittua pintamaata tai muualta tuotua tarkoitukseen tutkitusti soveltuvaa humusta. Puustoksi istutetaan sekametsää. Alueen epäsopiva käyttö estetään.

Ottamisalueen luiskiin tai pohjalle ei saa läjittää tai haudata orgaanista ainesta sisältävää materiaalia, vaan orgaanista ainesta voidaan käyttää ainoastaan maisemoinnissa maan pintakerroksessa.

Satakuntaliitto toteaa 9.10.2025 päivätyssä kannanotossaan että alue sijaitsee Satakunnan maakuntakaavassa osoitetulla pohjavesialueella (pv). Pohjavesialuetta koskevan suunnittelumääräyksen mukaan alueen suunnittelussa on otettava huomioon pohjaveden laadun ja muodostumisen turvaaminen. Lisäksi hakemusalue sijaitsee luonnon monimuotoisuuden kannalta erityisen tärkeällä alueella (Haapakeitaan alue), jolla toimenpiteet tulee suunnitella ja toteuttaa niin, että luonnon monimuotoisuuden arvot säilyvät. Hakemusalueella on toteutettu luontoselvitys vuonna 2014. Hakemusalueen koillispuolella on arvokas geologinen muodostuma (ge1), jolla osoitetaan maiseman ja luonnonarvojen kannalta arvokkaat harjualueet.

Satakunnan maakuntakaavoissa osoitetut merkinnät eivät estä hakemuksen mukaista ottamistoimintaa alueella edellyttäen, että toiminnassa otetaan riittävällä tavalla huomioon maakuntakaavojen määräykset.

Hankkeen jatkosuunnittelussa on hyvä kiinnittää huomioita ottamismäärien ja ottamisen vaiheistuksen selkeään esittämistapaan.

Satakunnan Museo toteaa 1.9.2025 päivätyssä lausunnossaan, että suunnittelualueen itäkulmaa viistäen kulkee Tervatie, kulttuuriperintökohteeksi arvotettu vanha tielinja. Maa-ainesten ottamisella ei ole vaikutusta tielinjaan. Alueella ei sijaitse maisemallisesti tai rakennetun kulttuuriperinnön osalta arvokkaiksi osoitettuja kohteita tai alueita. Satakunnan Museo pitää maisemointia riittävänä eikä sillä ole oman toimialansa puitteissa huomauttamista hakemukseen.

Hakijan vastine

Hakija ei esittänyt vastinetta annettujen lausuntojen johdosta.

Valmistelijan esitys  Kankaanpään kaupungin ympäristö- ja terveyslautakunta päättää myöntää haetun luvan Maansiirto Mäkikantti Oy:lle maa-ainesten ottamiseksi tiloille Pieksumonttu 99-402-1-59, Pieksuharju 99-402-1-60 ja Kankaanmaa 99-402-1-61. Toimintaa on harjoitettava hakemuksessa esitetyllä tavalla, ellei lupamääräyksissä toisin määrätä.

Maa-ainesluvan voimassaoloaika ja laajuus

1. Maa-aineslupa on voimassa 10 vuotta. Lupa myönnetään 6 ha:n ottamisalueelle ja kokonaismäärälle 143 850 k-m3. Ylimmän tutkitun pohjaveden pinnan päälle tulee jättää vähintään neljän metriä paksu suojakerros.

Ottamisalueen rajaus

2. Luvanhaltijan on merkittävä ottamisalueen rajat riittävän selvästi maastoon, siten että merkit pysyvät paikoillaan koko ottamistoiminnan ajan ja ovat havaittavissa myös talviaikoina.

3. Alueen korkotaso sekä alin ottotaso tulee merkitä näkyvästi maastoon paikkaan, jossa se säilyy pysyvästi koko ottamistoiminnan ajan.

4. Ennen ottamistoiminnan aloittamista on luvanhaltijan pyydettävä valvontaviranomaista suorittamaan aloituskatselmus, jossa lupamääräykset 2 ja 3 todetaan asianmukaisesti järjestetyksi.

Pohjaveden suojelu

5. Pohjaveden pinnan tasoa tulee mitata neljä kertaa vuodessa (helmi-, touko-, elo- ja marraskuussa) ottoalueella olevasta pohjavesiputkesta. Alinta ottotasoa on nostettava, mikäli pohjavesitarkkailun tulokset sitä edellyttävät.

6. Kaivutaso on tarkastettava vuosittain ja tulokset raportoidaan Kankaanpään kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. Mikäli pohjavettä havaitaan ennalta arvioitua korkeammalla, kaivu on keskeytettävä ja ottotasoa nostettava siten, että vähintään neljän metrin suojakerros säilyy. Liian syvälle kaivettuja kohtia on täytettävä samalta alueelta otettavalla hiekalla eikä maa-ainesta ei saa tuoda muualta.

7. Pohjaveden laatua tulee seurata vuosittain. Vedestä tulee analysoida lämpötila, haju, sameus, väri, pH, happi, KMnO4-luku, hiilidioksidi, sähkönjohtavuus, rauta, mangaani, sulfaatti, typpiyhdisteet, kloridi, kovuus, alkaliniteetti, polttoainehiilivedyt, mineraaliöljyt sekä koliformiset- ja E.coli- bakteerit. Näytteenotossa tulee käyttää sertifioitua näytteenottajaa.

8. Pohjavesialueella ei tule säilyttää öljytuotteita eikä huoltaa tai tankata koneita tai laitteita. Koneiden säilytyspaikkojen maarakenteet tulee tiivistää siten, että polttoaineiden ja muiden ympäristölle haitallisen aineiden pääsy maaperään ja pohjaveteen estyy. Mahdollisiin öljyvahinkoihin tulee varautua ennakolta. Alueella tulee olla käytettävissä riittävästi imeytysmateriaalia öljyvuotojen varalta. Työkoneissa tulee olla ajoneuvokohtainen öljyntorjuntakalusto.

9. Mahdollisia orsivettä pidättäviä tiiviitä kerroksia ei saa puhkaista. Mikäli ottamisalueella havaitaan tiiviitä maakerroksia tai orsivettä, on kaivu keskeytettävä välittömästi ja otettava yhteyttä kunnan valvontaviranomaiseen ja valtion valvontaviranomaiseen toimintaohjeita varten.

10. Pintamaat tulee poistaa mahdollisimman vähän kerrallaan ja ainoastaan siltä osalta, jossa kaivu kulloinkin on käynnissä.

Jälkihoitotoimet

11. Alueen jälkihoito ja maisemointi on toteutettava välittömästi ottamistoiminnan päätyttyä luvan voimassaoloaikana.

Alue siistitään, muotoillaan ja luiskat loivennetaan hakemuksessa esitetyn mukaisesti. Tiivistyneet alueet, kuten toiminnassa käytetyt liikennöinti- ja varastoalueet möyhennetään ja pehmennetään. Karkea pohjasora peitetään noin 20-50 cm:n paksuisella hiekkakerroksella. Pintaosaan sekoitetaan alueelta kuoritut pintamaat tai muualta tuotua tarkoitukseen soveltuvaa humusta noin 10 -20 cm:n paksuinen kerros. Puustoksi istutetaan sekametsää.

Alueelle ei saa haudata orgaanista ainesta sisältävää materiaalia.

Ottotoiminnan loputtua vakuuden voimassaoloaikana on alueella pidettävä loppukatselmus, jossa todetaan alueen jälkihoidon ja maisemointitöiden riittävyys.

Raportointi

12. Pohjaveden korkeus ja laatu raportoidaan vuosittain helmikuun loppuun mennessä kunnan valvontaviranomaiselle ja valtion valvonta- ja lupaviranomaiselle sekä sähköisesti ympäristöhallinnon pohjavesitietojärjestelmään (Hertta). Korkeustiedot ilmoitetaan valtakunnallisessa N2000 korkeusjärjestelmässä. Kaivutaso ottamisalueella tulee ilmoittaa vuosittain Kankaanpään kaupungin valvontaviranomaiselle pohjavesiraportin yhteydessä.

13. Vuotuisesta ottomäärästä tulee tehdä maa-aineslain 23 a §:n mukainen otetun aineksen määrää ja laatua koskeva ilmoitus viimeistään tammikuun loppuun mennessä. Ilmoitus tulee tehdä ensisijaisesti sähköisesti valtakunnalliseen NOTTO-tietokantaan tai kirjallisella ilmoituksella lupaviranomaiselle.

Päätöksen perustelu

Maa-aineslain (555/1981) 6 §:n mukaan lupa ainesten ottamiseen on myönnettävä, jos asianmukainen ottamissuunnitelma on esitetty eikä ottaminen tai sen järjestely ole ristiriidassa maa-aineslain 3 §:ssä säädettyjen rajoitusten kanssa. Asiaa harkittaessa on otettava huomioon myös lupa-määräysten vaikutus.

Maa-aineslain 3 §:ssä säädetään ainesten ottamisen rajoituksista. Maa-aineksia ei saa ottaa niin, että siitä aiheutuu 1) kauniin maisemakuvan turmeltumista, 2) luonnon merkittävien kauneusarvojen tai erikoisten luonnonesiintymien tuhoutumista, 3) huomattavia tai laajalle ulottuvia vahingollisia muutoksia luonnonolosuhteissa tai 4) tärkeän tai muun vedenhankintaan soveltuvan pohjavesialueen vedenlaadun tai antoisuuden vaarantuminen, jollei siihen ole saatu vesilain mukaista lupaa. Asemakaavan tai oikeusvaikutteisen yleiskaavan alueella on lisäksi katsottava, ettei ottaminen vaikeuta alueen käyttämistä kaavassa varattuun tarkoitukseen eikä turmele kaupunki- tai maisemakuvaa. (MAL 3.2 §)

Lisäksi maa-aineslain 3 §:n 4 momentin mukaan ottamispaikat on sijoitettava ja ainesten ottaminen järjestettävä niin, että ottamisen vahingollinen vaikutus luontoon ja maisemakuvaan jää mahdollisimman vähäiseksi ja että maa-ainesesiintymää hyödynnetään säästeliäästi ja taloudellisesti eikä toiminnasta aiheudu asukkaille tai ympäristölle vaaraa tai kohtuullisin kustannuksin vältettävissä olevaa haittaa.

Vastaus annettuihin lausuntoihin ja muistutukseen

Lausunnoissa esiin tulleet asiat on otettu huomioon lupamääräyksistä ja määräysten perusteluista ilmenevällä tavalla. Varsinais-Suomen ELY-keskuksen Liikennevastuualueen muistutuksessa mainitut asiat ovat yleisen tie- ja liikennesuunnittelun alaan kuuluvia, eivätkä ne kuulu maa-aineslupa-asian yhteydessä käsiteltäviin asioihin.

Määräysten perustelu

Maa-aineslain 10 §:n mukaan lupa ottamistoimintaan myönnetään määräajaksi, kuitenkin enintään 10 vuodeksi. Lupa on myönnetty 10 vuodeksi, hakemuksen mukaiselle ajalle ja kokonaisottomäärälle sekä ottoalalle ja ottotasolle. (lupamääräys 1)

Alueen merkitsemisestä on annettu ottamissuunnitelmaa täydentäviä määräyksiä. Riittävät alueen rajojen merkinnät sekä ottotason selkeä merkintä ovat tarpeen, jotta toimintaa voidaan valvoa maa-aineslain ja maa-ainesasetuksen edellyttämällä tavalla. (lupamääräykset 2-3)

Alkutarkastuksella tarkistetaan, että lupamääräysten edellyttämät, ennen toiminnan aloittamisista vaadittavat toimet on tehty. (lupamääräys 4)

Pohjaveden pintaa tulee tarkkailla, jotta saadaan selville pohjaveden pinnantason vaihteluväli ja maa-ainestenoton mahdollinen vaikutus pohjaveteen. Pohjaveden pinnan tasoa tulee seurata neljä kertaa vuodessa, sillä pohjaveden pinnan taso saattaa vaihdella voimakkaasti vuoden aikana. (lupamääräys 5)

Kaivutason tarkastamista koskeva määräys on tarpeen, jotta voidaan varmistua lupavelvoitteiden noudattamisesta sekä riittävän suojakerroksen säilymisestä koko ottamistoiminnan ajan. Täyttöihin käytettävää materiaalia koskevalla määräyksellä pyritään varmistamaan, ettei alueelle tuoda aineksia, jotka saattaisivat sisältää pohjavedelle haitallisia aineita.  (lupamääräys 6) 

Maaperän sekä pinta- ja pohjavesien likaantumisriskiä aiheuttavat etenkin maa-ainesten ottamisalueiden työkoneissa käytetyt polttoaineet ja niiden varastointi ja käsittely. Määräyksillä varmistetaan, etteivät polttoaineet aiheuta maaperän tai pinta- ja pohjavesien likaantumista. (lupamääräykset 7-10)

Ottamissuunnitelmassa esitettyjä jälkihoitotoimenpiteitä on täydennetty. Alueen jälkihoitoa koskevan määräyksen tavoitteena on sopeuttaa ottamisalue ympäröivään luontoon ja maisemaan. (lupamääräys 11)

Määräykset selventävät maa-ainesten oton valvontaan liittyviä järjestelyjä ja maa-ainesten ottajan velvollisuuksia. (lupamääräys 12-13)

Päätöksen täytäntöönpano

Tämä päätös on lainvoimainen valitusajan jälkeen, jos päätökseen ei haeta muutosta.

Päätöksen noudattaminen muutoksenhausta huolimatta

Kankaanpään kaupungin ympäristö- ja terveyslautakunta myöntää hakijalle luvan toiminnan aloittamiseen mahdollisesta muutoksenhausta huolimatta. Valitusviranomainen voi kieltää päätöksen täytäntöönpanon.

Toiminta voidaan aloittaa päätöksen antamisen jälkeen tätä lupapäätöstä noudattaen, jos hakija asettaa hyväksyttävän 3 150 euron suuruisen vakuuden niiden haittojen, vahinkojen ja kustannusten korvaamisesta, jotka päätöksen kumoaminen tai luvan muuttaminen voi aiheuttaa. (Maa-aineslaki 21 §).

Perustelu

Lupaviranomainen on voinut maa-aineslain 21.2 §:n mukaisesti hyväksyä hakijan esittämien perustelujen vuoksi toiminnan aloittamisen muutoksenhausta huolimatta. Asetettava vakuus on katsottu riittäväksi ympäristön saattamiseksi päästöjen osalta ennalleen, mikäli lupa evätään tai sen lupamääräyksiä muutetaan. Täytäntöönpano ei tee muutoksenhakua hyödyttömäksi, sillä kyseessä on olemassa oleva soranottoalue eikä siten toiminnan jatkaminen aiheuta sellaista pysyvää vahinkoa tai haittaa, joka estäisi toiminnan aloittamisen ennen päätöksen lainvoimaisuutta.

MAKSUT JA VAKUUDET

Tarkastus ja valvontamaksu

Lupahakemuksen tarkastusmaksu on maa-ainestaksan 2.1 §:n mukaisesti 1 878,50 € (suunnitelmaa kohden 200 €, lisäksi otettavaksi esitetyn maa-ainesmäärän tilavuuden mukaan 0,01 €/m3). Maa-ainesluvan valmisteluun liittyen lupaviranomaisen toimesta on kuultu yhteensä 8 naapurikiinteistöä. Kuulemisesta syntyvät kustannukset ovat 240 euroa (naapurien tai asiaosaisten kuuleminen on taksan mukaisesti 30 €/kuultava).

Ottamistoiminnan valvonnasta luvanhaltijan on suoritettava vuosittain luvan voimassaoloaikana jälkihoitotöiden hyväksymiseen saakka maa-aines-taksan mukainen valvontamaksu. Vuosittainen valvontamaksu on 360 € (vuotuisen maa-ainesten määrän mukaan 0,02 €/m3 ja pinta-alan mukaan 40 €/ha).

Vakuus

Hakijan on asetettava 21 000 euron suuruinen vakuus lupamääräysten noudattamiseksi. Vakuus on asetettu Kankaanpään kaupungin maa-ainestaksan mukaisesti. Hakija vastaa siitä, että em. vakuus on voimassa niin kauan, kunnes lupamääräysten ja jälkihoitosuunnitelman mukaiset toimenpiteet on loppuun saatettu. (MAL 12 §).

Sovelletut oikeusohjeet

Maa-aineslaki (555/1981) 1, 3-7, 10-16, 19-20, 21, 23, 23 a §

Valtioneuvoston asetus maa-ainesten ottamisesta (926/2005) 1-4 ja 6-9 §

Valtioneuvoston asetus kaivannaisjätteistä (190/2013) 1-4 §

Kankaanpään kaupunki, Maa-ainesten ottamissuunnitelman tarkastamisesta ja valvonnasta suoritettavat maksut, 30.5.2023 § 19

 LUPAPÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN

 Päätös    Hakija

 Jäjennös päätöksestä  Varsinais Suomen ELY-keskus

 Ilmoitus päätöksestä   Päätöksestä ilmoitetaan niille, joille on ilmoitettu hakemuksen vireille tuosta.

 Ilmoittamien yleisessä tietoverkossa  Kankaanpään kaupungin ympäristö- ja terveyslautakunta tiedottaa päätöksen antamisesta julkaisemalla kuulutuksen ja päätöksen Kankaanpään kaupungin verkkosivuilla (www.kankaanpaa.fi)

Muutoksenhaku

Tähän päätökseen tyytymätön saa hakea muutosta valittamalla Turun hallinto-oikeuteen. Valitusoikeus tähän päätökseen on:

-        asianosaisella

-        kunnan jäsenellä

-        rekisteröidyllä yhdistyksellä tai säätiöllä, jonka tarkoituksena on

-        ympäristön-, terveyden- tai luonnonsuojelun taikka asuinympäristön viihtyisyyden edistäminen ja toiminta-alueella kysymyksessä olevat ympäristövaikutukset ilmenevät

-        toiminnan sijaintikunnalla ja muulla kunnalla, jonka alueella toiminnan ympäristövaikutukset ilmenevät

-        elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksella sekä toiminnan vaikutusalueen kunnan ympäristönsuojeluviranomaisella

-        muulla asiassa yleistä etua valvovalla viranomaisella

Esittelijä Terveysvalvonnan johtaja Laura Juhantalo

Päätösehdotus Kankaanpään kaupungin ympäristö- ja terveyslautakunta myöntää Maansiirto Mäki-Kantti Oy:lle maa-aineslain 4 §:n mukaisen luvan maa-ainesten ottamiseen tiloilla Pieksumonttu 99-402-1-59, Pieksuharju 99-402-1-60 ja Kankaanmaa 99-402-1-61 Kankaanpään kaupungin Antilan kylässä valmistelijan esityksen mukaisesti.

Päätös  

Lisätietoja antaa Ympäristötarkastaja Jaana Jyräkoski puh. 044 577 3334, etunimi.sukunimi@kankaanpaa.fi