Ympäristö- ja terveyslautakunta
Pöytäkirja 24.02.2026/Pykälä 10

Ympltk 24.02.2026 § 52  

2692/11.02.00/2025  

Valmistelija Jaana Jyräkoski

Asia

Päätös maa-aineslain 4 §:n mukaisesta maa-ainesten ottamislupahakemuksesta.

Hakija

Arvo Kalliomäki perikunta

38700 Kankaanpää

Ottamisalue

Kankaanpään kaupungin Taulunkylässä, tilalla Lehtikumpu 214- 420-1-86.

Luvan hakemisen peruste

Maa-aineslain 4 §:n 1 momentti.

Lupaviranomainen

Lupaviranomainen on Kankaanpään kaupungin ympäristö- ja terveyslautakunta.

Maa-aineslain 7 §:n 1 momentti

Hakemuksen vireille tulo

Hakemus on tullut vireille Kankaanpään kaupungin ympäristö- ja terveyslautakunnalle 28.9.2025.

Kaavoitus ja lupatilanne

Alueella ei ole voimassa olevaa asemakaavaa tai yleiskaavaa. Vahvistetussa Satakunnan maakuntakaavassa ottamisalueella on merkintä yhdyskuntien vedenhankinnan kannalta tärkeä ja siihen soveltuva pohjavesialue (pv). Lisäksi aluetta koskee merkintä maa- ja metsätalousvaltainen alue, puolustusvoimat (M1), jonka mahdollinen käyttö puolustusvoimien harjoittelualueena perustuu maanomistajan kanssa laadittavaan sopimukseen. Alueella on voimassa MRL 33 §:n mukainen rakentamisrajoitus. Ottamisalueesta länteen, noin 800 metrin etäisyydellä sijaitsee Hämeenkankaan Natura 2000 verkostoon kuuluvia alueita. Alueen läheisyydessä ei sijaitse asuinkiinteistöjä, lähin asuinrakennus sijaitsee noin 500 m etäisyydellä.

Kankaanpään kaupungin Ympäristölautakunta on myöntänyt alueelle edellisen maa-ainesten ottoluvan 18.8.2015 § 63.

Nykytilanne alueella

Suunnitelma-alue sijaitsee Kankaanpään kaupungin Taulunkylässä, Ulvaantien välittömässä läheisyydessä.

Suunnitellun ottamisalueen pohjois-itäosa on ollut ottamistoiminnan piirissä ja etelä-länsiosa on talousmetsää. Alue rajautuu pohjoisosassa vanhaan maa-ainesten ottoalueeseen, jossa ottamistoiminta on päättynyt. Muilta osin aluetta ympäröi talousmetsä.

HAKEMUS JA OTTAMISSUUNNITELMA

Alue on vanhaa ottamisaluetta, jota on hyödynnetty viimeksi v. 2015 myönnetyn maa-ainesluvan perusteella vähäisessä määrin. Aluetta on tarkoitus edelleen hyödyntää ottamissuunnitelman mukaisesti ja saattaa se maisemointitoimenpitein mahdollisimman luonnonmukaiseen kuntoon.

Ottamisalueen pinta-ala on 2 ha. Hakemuksen mukainen kokonaismäärä on 10 000 k-m3 ja ottamisajaksi esitetään 10 vuotta. Vuotuinen ottomäärä on 2 000 k-m3. Alueen kiviaines on hiekkaa.

Ottamistoimenpiteet

Ottamistoimenpiteitä jatketaan olemassa olevasta hiekkakuopasta suunnitelmakartalla esitettyjen ottamissuuntien ja vaiheistuksen mukaisesti. Pintamaat läjitetään alueen reunoille, josta ne levitetään ottoalueelle kasvualustaksi ottamisen päätyttyä. Vaiheen 1 osalta pintamaat on jo läjitetty alueen koillisrajalle. Vaiheen 2 osalta puusto poistetaan ja hakkuutähteet hyödynnetään energiahakkeeksi.

Alueella oleva tilustie siirretään kuopan pohjalle. Muita erityisiä toimenpiteitä alueen liikenteen järjestämiseksi ei tarvita. Ottamista ei uloteta 4 metriä lähemmäs ylintä havaittua pohjaveden pintaa. Osa ottamisalueesta on jo metsittynyt luontaisesti.

Ottaminen toteutetaan yhtenä kerroksena ottamissuunnitelman mukaiselle tasolle +119,60 m. Maisemoinnin yhteydessä luiskat muotoillaan kaltevuuteen 1:2 – 1:4.

Ulvaantien reunaan jätetään 20 metrin suojavyöhyke ja naapuritilojen rajoihin 10 metriä, naapurisuostumuksien perusteella siitä voidaan kuitenkin poiketa. Niiltä osin kuin aluetta ei käytetä hiekan ottamiseen ja pintamaiden varastointiin alueen puusto säilytetään.

Keskimääräinen ottosyvyys on n. 2 m. Ottamisen mataluudesta johtuen ei erityisiä suojaustoimenpiteitä tarvita. Liikenne alueelle tapahtuu olemassa olevaa tieverkkoa käyttäen. Alueella ei suoriteta kiviaineksen murskausta.

Pohjavesiolosuhteet

Ottamissyvyyden määrittämiseksi on pohjaveden pinnan korkeus mitattu alueella olevasta pohjavesiputkesta viimeksi kesällä 2025 (+115,60m). Pohjaveden pinnan korkeustietoja on alueelta 1980 luvulta alkaen.

Veden pinnan korkeusvaihtelu on alueella ollut vähäistä. Pohjaveden virtaussuunta alueelle on kaakosta luoteeseen.

Jälkihoitotoimenpiteet

Ottamisalueen pohja tasataan ja luiskat muotoillaan jo ottamisen yhteydessä lopulliseen kaltevuuteensa. Luiskien ylä- ja alareunat muotoillaan mahdollisimman luonnonmukaiseksi. Pintamaat levitetään alueelle kasvualustaksi ja alueelle kylvetään nurmiheinää. Pääosa alueesta on jo metsittynyt luontaisesti. Niiltä osin kuin luontaista metsittymistä ei ole alkanut tapahtua alue metsitetään alueelle luonteenomaisilla puulajeilla (mänty, koivu). Osa-alueen 1 maisemointi tapahtuu lupa-aikana. Alueen 2 toteuttaminen jäänee näillä näkymin lupa-ajan ulkopuolelle. Ottotoiminnan loputtua alue palautuu metsätalouskäyttöön.

Kun maisemointityöt tehdään pääosin jo ottamisen yhteydessä, siitä ei aiheudu merkittäviä kustannuksia.

Maisemoinnin kokonaiskustannuksiksi voidaan arvioida 1 000 €.

Arvio hankkeen vaikutuksista

Ottamisalueen läheisyydessä ei ole asutusta. Ottamisalue sijaitsee yhdyskuntien vedenhankinnan kannalta tärkeällä pohjavesialueella, jota koskee vesilain tarkoittama pohjaveden muuttamis- ja pilaamiskielto.

Lähin pohjavesikaivo sijaitsee alueelta n. 300 metrin alueen pohjoispuolelle ja lähin pohjaveden ottamo n. 2 kilometrin etäisyydellä. Pohjavettä suojaavan kerroksen paksuus pidetään vähintään 4 metrinä.

Ottamisalueella ei säilytetä, eikä käsitellä nestemäisiä polttoaineita tai muita sellaisia aineita tai laitteita, joista voisi olla vaaraa pohjavedelle ja vedenottamoille. Kuormaus- ja ajoneuvokalustoa ei tankata eikä huolleta alueella.

Luiskien muotoilun ja muun maisemoinnin ansiosta ottamisen vaikutus luontoon jää mahdollisimman vähäiseksi. Vai pieni osa alueesta on kerrallaan ottamistoimenpiteiden kohteena. Alueen 2 puusto poistetaan ja kannot ja hakkuutähteet hyödynnetään energiahakkeeksi.

Hankkeesta ei aiheudu maa-aineslain 3 §:ssä tai luonnonsuojelulaissa tarkoitettuja seuraamuksia.

Kaivannaisjätteen jätehuoltosuunnitelma

Hakemukseen liitetyn kaivannaisjätteen jätehuoltosuunnitelman mukaan alueella muodostuu pintamaita 2 000 m-k3 jotka käytetään maisemointiin. Kantoja ja hakkuutähteitä muodostuu 500 k-m3 ja ne toimitetaan energiahakkeeksi.

Asian käsittely

Lupahakemuksesta tiedottaminen

Hakemuksesta on kuulutettu Kankaanpään kaupungin ilmoitustaululla 20.10 – 26.11.2025 välisenä aikana. Hakija on suorittanut naapurikuulemiset (hakemuksen liitteenä).

Muistutukset ja mielipiteet

Hakemuksen takia ei ole annettu muistutuksia tai mielipiteitä.

Lausunnot

Hakemuksesta on pyydetty lausunnot Varsinais-Suomen ELY-keskuksen ympäristö ja luonnonvarat vastuu alueelta sekä Satakuntaliitolta.

Varsinais-Suomen ELY-keskus katsoo 10.12.2025 päivätyssä lausunnossaan, että maa-ainesten ottaminen hakemuksen tarkoittamalta alueelta on mahdollista pohjavesien suojelun sekä maiseman- ja luonnonsuojelun kannalta edellyttäen, että erityisesti pohjaveden suojelun näkökohdat huomioidaan lupaharkinnassa.

Lupaharkinnassa tulee huomioida ainakin seuraavaa:

Pohjavesialueella ei tule säilyttää öljytuotteita eikä huoltaa tai tankata koneita tai laitteita. Koneiden ja laitteiden säilytyspaikat on suojattava asianmukaisesti.

Ylimmän tutkitun pohjaveden pinnan yläpuolelle on jätettävä vähintään 4 m paksu suojakerros. Kaivutaso on tarkistettava vuosittain ja tulokset raportoitava valvontaviranomaiselle. Mikäli pohjavettä havaitaan ennalta arvoitua korkeammalla, kaivu on keskeytettävä ja ottotasoa nostettava siten, että vähintään neljän metrin suojakerros säilyy. Jos ottamisalueella on liian syvälle kaivettuja kohtia, ne on täytettävä samalta alueelta otettavalla hiekalla. Ottamisalueelle ei saa tuoda maa-ainesta muualta.

Pohjaveden pinnan taso ottamisalueella on mitattava kolmen kuukauden välein (helmi-, touko-, elo- ja marraskuussa). Tarkkailun avulla on varmistuttava siitä, että pohjaveden pinnan päälle jää riittävän paksuinen suojakerros maa-ainesta. Suunniteltua alinta ottotasoa on nostettava, mikäli tarkkailun tulokset sitä vaativat. Pohjaveden korkeustulokset ilmoitetaan valtakunnallisessa N2000 korkeusjärjestelmässä.

Pohjaveden laatu alueella tulee määrittää kerran vuodessa. Vedestä tulee analysoida lämpötila, haju, sameus, väri, pH, happi, KMnO4-luku, hiilidioksidi, sähkönjohtavuus, rauta, mangaani, sulfaatti, typpiyhdisteet, kloridi, kovuus, alkaliniteetti, polttoainehiilivedyt, mineraaliöljyt sekä koliformiset- ja E. coli - bakteerit. Näytteenotossa tulee käyttää sertifioitua ulkopuolista näytteenottajaa.

Pohjavesitarkkailun tulokset (pinnankorkeus ja laatu) tulee raportoida vuosittain helmikuun loppuun mennessä kunnan valvontaviranomaiselle ja Varsinais-Suomen ELY-keskuksen ympäristö- ja luonnonvarat -vastuualueelle (kirjaamo.varsinais-suomi@ely-keskus.fi) sekä sähköisesti ympäristöhallinnon pohjavesitietojärjestelmään. Toiminnanharjoittajan tulee sopia sähköisestä tiedonsiirrosta vesinäytteitä analysoivan laboratorion kanssa.

Maa-ainesasetuksen (926/2005) mukaisesti luvan haltijan tulee toteuttaa kaikki luvan tai sen määräysten edellyttämät jälkihoitotoimenpiteet, myös ottamisvaiheen 2 osalta, luvan voimassaolon aikana, jollei niiden suorittamiselle erikseen anneta muuta määräaikaa.

Maa-aineslain mukaisen vakuuden tulee olla voimassa siihen saakka, kunnes kaikki luvan tai sen määräysten edellyttämien toimenpiteiden toteutus on lopputarkastuksessa hyväksytty.

Ottamisalueen ympäristö tulisi säilyttää mahdollisimman metsäisenä. Puusto tarjoaa näkösuojaa maa-ainesottoalueelle, vähentää tuulen vaikutusta hiekka- ja sorakasoihin ja siten pölyämistä sekä vaimentaa melua.

Maisemointi toteutetaan seuraavasti: Alue siistitään, muotoillaan ja tiivistyneet alueet möyhennetään ja pehmennetään. Luiskat loivennetaan kaltevuuteen 1:3 tai loivemmiksi. Soravaltaisella alueella karkea pohjasora peitetään noin 20 - 50 cm:n paksuisella hiekkakerroksella. Hiekkaisen maan pintaosaan sekoitetaan noin 10 - 20 cm vahvuinen kerros humusta, joka voi olla joko alueelta kuorittua pintamaata tai muualta tuotua tarkoitukseen tutkitusti soveltuvaa humusta. Puustoksi istutetaan sekametsää. Alueen epäsopiva käyttö estetään. Ottamisalueen luiskiin tai pohjalle ei saa läjittää tai haudata orgaanista ainesta sisältävää materiaalia, vaan orgaanista ainesta voidaan käyttää ainoastaan maisemoinnissa maan pintakerroksessa.

Maa-ainesluvan haltijan on maa-aineslain 23 a §:n mukaisesti tehtävä vuosittain ilmoitus otetun maa-aineksen määrästä ja laadusta. Ilmoitus tulee toimittaa viimeistään tammikuun loppuun mennessä ensisijaisesti sähköisellä ilmoituslomakkeella, jonka tiedot siirtyvät valtakunnalliseen NOTTO-järjestelmään.

Satakuntaliitto katsoo 3.12.2025 antamassaan kannanotossaan, että hakemuksen tarkoittama alue sijaitsee kokonaisuudessaan Satakunnan maakuntakaavassa osoitetulla pohjavesialueella (pv) Hämeenkangas – Niinisalo. Pohjavesialue on vedenhankinnan kannalta tärkeä ja pintavesi- tai maaekosysteemi on suoraan riippuvainen sen pohjavedestä. Pohjavesialuetta koskevan suunnittelumääräyksen mukaan alueen suunnittelussa on otettava huomioon pohjaveden laadun ja muodostumisen turvaaminen. Varsinais-Suomen ELY-keskus antanee omassa asiantuntijalausunnoissaan tarkemmat ohjeet pohjaveden suojeluun liittyvistä näkökohdista.

Hankkeen suunnittelussa ja luvituksessa on hyvä huomioida, että Pohjavesien suojelun ja kiviaineshuollon yhteensovittaminen -projektin loppuraportissa (POSKI-projekti 2003) Hämeenkangas – Niinisalo pohjavesialue on luokiteltu maa-ainesten ottoon soveltumattomaksi alueeksi.

Hankealue sijaitsee lisäksi vireillä olevan Satakunnan maakuntakaavan 2050 tausta-aineistoksi laaditussa Satakunnan viherrakenneselvityksessä tunnistetun luonnon monimuotoisuuden ydinalueen ja viherkäytävän alueella. Viherkäytävä yhdistää Pohjankankaan ja Hämeenkankaan luonnon monimuotoisuuden ydinalueet toisiinsa ja toimii samalla ylimaakunnallisena yhteytenä Pirkanmaalle.

Ydinalueet yhdistävä kannas on kapeahko Kankaanpään Niinisalon varuskunta-alueen ja Taulunkylän välinen Valkiajärven ja harjunreunan alue. Käytävälinja ja luonnon monimuotoisuuden ydinalue muodostuvat pääosin puustoisesta harjumetsästä, jonka reunoilla on lähteisiä soistumia kuten Satakunnan maakuntakaavassa osoitettu suunnitelma-alueen lähellä sijaitseva suojelualue. Käytävälinja ja luonnon monimuotoisuuden ydinalue ovat myös useiden uhanalaisten harjulajien esiintymäaluetta. Hankealueen sijainti Satakunnan viherrakenneselvityksessä tunnistetulla luonnonarvoalueella tulee ottaa huomioon hankkeen jatkosuunnittelussa, luvituksessa ja jälkihoidossa.

Ottamissuunnitelman mukaan hankealueella ei ole havaittu merkittäviä luontoarvoja, mutta suunnitelmasta ei ilmene mihin tämä perustuu. Ottamissuunnitelman vaihe II sijoittuu alueelle, jossa ottamistoimintaa ei aiemmin ole ollut. Ottamissuunnitelmaa tulee täydentää tiedolla siitä, kuinka alueen luontoarvot on tutkittu tai tarvittaessa selvittää luontoarvot, mikäli sitä ei ole tehty. Alueen jälkihoidon osalta ottamissuunnitelmassa on mainittu alueelle kylvettäväksi nurmiheinää. Alueen tulisi antaa kasvittua luontaisesti pintamaiden päälle ja mahdollisesti

istutettavien puuntaimien lomaan.

Satakunnan maakuntakaavaoissa osoitetut merkinnät eivät estä hakemuksen mukaista ottamistoimintaa

alueella edellyttäen, että toiminnassa otetaan riittävällä tavalla huomioon maakuntakaavojen määräykset.

Hakijan vastine

Hakijalle varattiin mahdollisuus antaa vastine annetuista lausunnoista. Hakija ilmoitti, ettei näe tarvetta vastineen antamiseksi.

Valmistelijan esitys  Kankaanpään ympäristö- ja terveyslautakunta päättää myöntää haetun luvan Arvo Kalliomäen perikunnalle maa-ainesten ottamiseksi tilalla Lehtikumpu 214-420-1-86 Kankaanpään kaupungin Taulunkylässä. Toimintaa on harjoitettava hakemuksessa esitetyllä tavalla, ellei lupamääräyksissä toisin määrätä.

 Maa-ainesluvan voimassaoloaika ja laajuus

1. Lupa on voimassa kymmenen (10) vuotta. Lupa myönnetään hakemuksen mukaisesti 10 000 k-m3 kokonaismäärälle, ottamisalueen pinta-alan ollessa 2,0 ha. Ylimmän pohjavedenpinnan ja ottamistason väliin on jätettävä vähintään neljän (4) metrin koskematon suojakerros.

Ottamisalueen rajaus

2. Luvanhaltijan on merkittävä ottamisalueen rajat riittävän selvästi maastoon, siten että merkit pysyvät paikoillaan koko ottamistoiminnan ajan ja ovat havaittavissa myös talviaikoina.

3. Alueen korkotaso sekä alin ottotaso tulee merkitä näkyvästi maastoon paikkaan, jossa se säilyy pysyvästi koko ottamistoiminnan ajan. Ottamistason merkintää on muutettava, jos havainnot pohjaveden pinnan korkeudesta sitä edellyttävät.

4. Ennen ottotoiminnan aloittamista on luvanhaltijan pyydettävä valvontaviranomaista suorittamaan aloituskatselmus, jossa lupamääräykset 1, 2 ja 3 todetaan asianmukaisesti järjestetyksi.

Pohjaveden suojelu

5. Pohjaveden pinnantasoa tulee mitata neljä kertaa vuodessa (helmi-, touko-, elo- ja marraskuussa) ottoalueella tai sen välittömässä läheisyydessä olevasta pohjavesiputkesta. Alinta ottotasoa on nostettava, mikäli pohjavesitarkkailun tulokset sitä edellyttävät.

6. Pohjaveden laatua tulee seurata vuosittain. Vedestä tulee analysoida lämpötila, haju, sameus, väri, pH, happi, KMnO4-luku, hiilidioksidi, sähkönjohtavuus, rauta, mangaani, sulfaatti, typpiyhdisteet, kloridi, kovuus, alkali-niteetti, polttoainehiilivedyt, mineraaliyhdisteet sekä koliformiset- ja E.coli- bakteerit. Näytteenotossa tulee käyttää sertifioitua ulkopuolista näytteenottajaa.

7. Ottamisen yhteydessä on huolehdittava siitä, ettei maa- tai kallioperään tai pohjaveteen pääse öljytuotteita tai muita ympäristölle haitallisia aineita. Öljyjä ja polttoaineita ei saa varastoida alueella. Koneita ja laitteita ei saa tankata tai huoltaa alueella. Työkoneissa tulee olla ajoneuvokohtainen öljyntorjuntakalusto.

8. Kaivutaso on tarkistettava vuosittain ja tulokset raportoitava valvontaviranomaiselle. Mikäli pohjavettä havaitaan ennakolta arvioitua korkeammalla, kaivu on keskeytettävä ja ottotasoa nostettava siten, että neljän metrin suojakerros säilyy. Jos ottamisalueella on liian syvälle kaivettuja kohtia, ne on täytettävä samalta alueelta otettavalla hiekalla. Ottamisalueelle ei saa tuoda maa-aineksia muualta.

Jälkihoitotoimet

9. Alueen jälkihoito ja maisemointityöt tulee olla suoritettuna välittömästi ottamistoiminnan päätyttyä luvan voimassaoloaikana. Alue muotoillaan ja luiskat loivennetaan kaltevuuteen 1:3 tai loivemmaksi. Tiivistyneet alueet, kuten toiminnassa käytetyt liikennöinti- ja varastoalueet möyhennetään ja pehmennetään pohjaveden muodostumisolosuhteiden ja kasvillisuuden kasvuolosuhteiden parantamiseksi. Soravaltaisella alueella karkea pohjasora peitetään noin 20 – 50 cm:n paksuisella hiekkakerroksella. Hiekkaisen maan pintaosaan sekoitetaan noin 10 -20 cm vahvuinen kerros humusta, joka voi olla joko alueelta kuorittua pintamaata tai muualta tuotua tarkoitukseen tutkitusti soveltuvaa humusta (esim. maatunut turve). Luiskiin ja pohjalle ei saa haudata orgaanista ainesta sisältävää materiaalia. Puustoksi istutetaan sekametsää. Alueen epäsopiva käyttö estetään.

Ottotoiminnan loputtua vakuuden voimassaoloaikana on alueella pidettävä loppukatselmus, jossa todetaan alueen jälkihoidon ja maisemointitöiden riittävyys.

Raportointi

10. Pohjaveden korkeus ja laatu raportoidaan vuosittain helmikuun loppuun mennessä Kankaanpään kaupungin ympärisönsuojeluviranomaiselle ja Lupa- ja valvontavirastolle (kirjaamo@lvv.fi) sekä sähköisesti ympäristöhallinnon pohjavesitietojärjestelmään. Toiminnanharjoittajan tulee sopia sähköisestä tiedonsiirrosta vesinäytteitä analysoivan laboratorion kanssa. Korkeustiedot ilmoitetaan valtakunnallisessa N2000 korkeusjärjestelmässä.

11. Vuotuisesta ottomäärästä tulee tehdä maa-aineslain 23 a §:n mukainen otetun aineksen määrää ja laatua koskeva ilmoitus. Ilmoitus voidaan tehdä joko sähköisesti valtakunnalliseen NOTTO-tietokantaan tai kirjallisella ilmoituksella lupaviranomaiselle.

Päätöksen perustelu

Maa-aineslain (555/1981) 6 §:n mukaan lupa ainesten ottamiseen on myönnettävä, jos asianmukainen ottamissuunnitelma on esitetty eikä ottaminen tai sen järjestely ole ristiriidassa maa-aineslain 3 §:ssä säädettyjen rajoitusten kanssa. Asiaa harkittaessa on otettava huomioon myös lupamääräysten vaikutus.

Maa-aineslain 3 §:ssä säädetään ainesten ottamisen rajoituksista. Maa-aineksia ei saa ottaa niin, että siitä aiheutuu 1) kauniin maisemakuvan turmeltumista, 2) luonnon merkittävien kauneusarvojen tai erikoisten luon-nonesiintymien tuhoutumista, 3) huomattavia tai laajalle ulottuvia vahingollisia muutoksia luonnonolosuhteissa tai 4) tärkeän tai muun vedenhankintaan soveltuvan pohjavesialueen vedenlaadun tai antoisuuden vaarantuminen, jollei siihen ole saatu vesilain mukaista lupaa. Asemakaavan tai oikeusvaikutteisen yleiskaavan alueella on lisäksi katsottava, ettei ottaminen vaikeuta alueen käyttämistä kaavassa varattuun tarkoitukseen eikä turmele kaupunki- tai maisemakuvaa. (MAL 3.2 §)

Lisäksi maa-aineslain 3 §:n 4 momentin mukaan ottamispaikat on sijoitettava ja ainesten ottaminen järjestettävä niin, että ottamisen vahingollinen vaikutus luontoon ja maisemakuvaan jää mahdollisimman vähäiseksi ja että maa-ainesesiintymää hyödynnetään säästeliäästi ja taloudellisesti eikä toiminnasta aiheudu asukkaille tai ympäristölle vaaraa tai kohtuullisin kustannuksin vältettävissä olevaa haittaa.

Vastaus annettuihin lausuntoihin

Lausunnoissa esitetyt seikat on otettu huomioon soveltuvin osin lupamääräyksistä ilmenevällä tavalla.

Määräysten perustelu

Maa-aineslain 10 §:n mukaan lupa ottamistoimintaan myönnetään määräajaksi, kuitenkin enintään 10 vuodeksi, ellei ole erityisiä syitä pidemmälle toiminta-ajalle. Lupa on myönnetty hakemuksen mukaiselle ajalle sekä kokonaisottomäärälle ja ottoalalle. Veden hankintaa varten tärkeillä pohjavesialueilla vaadittu suojakerros on vähintään neljä metriä, mitä tässäkin tapauksessa on sovellettu. (lupamääräys 1)

Alueen merkitsemisestä on annettu ottamissuunnitelmaa täydentäviä määräyksiä. Riittävät alueen rajojen merkinnät sekä ottotason selkeä merkintä ovat tarpeen, jotta toimintaa voidaan valvoa maa-aineslain ja maa-ainesasetuksen edellyttämällä tavalla. (lupamääräykset 2-3)

Alkutarkastuksella tarkistetaan, että lupamääräysten edellyttämät ennen toiminnan aloittamisista vaadittavat toimet on tehty. (lupamääräys 4)

Pohjaveden pintaa tulee tarkkailla, jotta saadaan selville pohjaveden pinnantason vaihteluväli ja maa-ainestenoton mahdollinen vaikutus pohjaveteen. Pohjaveden pinnantasoa tulee seurata neljä kertaa vuodessa, sillä pohjaveden pinnantaso saattaa vaihdella voimakkaasti vuoden aikana. (lupamääräys 5)

Maaperän sekä pinta- ja pohjavesien likaantumisriskiä aiheuttavat etenkin maa-ainesten ottamisalueiden työkoneissa käytetyt polttoaineet ja niiden varastointi ja käsittely. Määräyksillä varmistetaan, etteivät polttoaineet aiheuta maaperän tai pinta- ja pohjavesien likaantumista. (lupamääräykset 6-8)

Ottamissuunnitelmassa esitettyjä jälkihoitotoimenpiteitä on täydennetty. Alueen jälkihoitoa koskevan määräyksen tavoitteena on sopeuttaa ottamisalue ympäröivään luontoon ja maisemaan ja edistää jälkikäytön turvallisuutta. (lupamääräys 9)

Määräykset selventävät maa-ainestenoton valvontaan liittyviä järjestelyjä ja maa-ainestenottajan velvollisuuksia. (lupamääräys 10-11)

Ottamistoiminnan aloittaminen

Maa-aineslain 21 §:n 1 momentin mukaan ainesten ottaminen voidaan aloittaa lupapäätöksen tultua lainvoimaiseksi.

Maksut ja vakuudet

Tarkastus- ja valvontamaksu

Lupahakemuksen tarkastusmaksu on maa-ainestaksan 2.1 §:n mukaisesti 300 € (suunnitelmaa kohden 200 €, lisäksi otettavaksi esitetyn maa-aines-määrän tilavuuden mukaan 0,01 €/m3).

Ottamistoiminnan valvonnasta luvanhaltijan on suoritettava vuosittain luvan voimassaoloaikana jälkihoitotöiden hyväksymiseen saakka maa-aines-taksan mukainen valvontamaksu. Vuosittainen valvontamaksu on 120 € (vuotuisen maa-ainesten määrän mukaan 0,02 €/m3 ja pinta-alan mukaan 40 €/ha).

Vakuus

Ennen maa-ainesten ottamiseen ryhtymistä hakijan on asetettava Kankaanpään kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle 7 000 € suuruinen hyväksyttävä vakuus. Vakuus on asetettu Kankaanpään kaupungin maa-ainestaksan mukaisesti. Hakija vastaa siitä, että em. vakuus on voimassa niin kauan, kunnes lupamääräysten ja jälkihoitosuunnitelman mukaiset toimenpiteet on loppuun saatettu. (MAL 12 §).

Sovelletut oikeusohjeet

Maa-aineslaki (555/1981) 1, 3 – 7, 10 – 16, 19 -20, 21, 23, 23 a §

Valtioneuvoston asetus maa-ainesten ottamisesta (926/2005) 1 – 4, 6 - 9 §

Valtioneuvoston asetus kaivannaisjätteistä (190/2013) 1 – 4 §

Kankaanpään kaupunki, Maa-ainesten ottamissuunnitelman tarkastamisesta ja valvonnasta suoritettavat maksut, 30.5.2023 § 19

Lupapäätöksestä tiedottaminen

Muutoksenhaku

Tähän päätökseen tyytymätön saa hakea muutosta valittamalla Turun hallinto-oikeuteen.

Valitusoikeus tähän päätökseen on:

        Asianosaisella

        kunnan jäsenellä

        rekisteröidyllä yhdistyksellä tai säätiöllä, jonka tarkoituksena on ympäristön-, terveyden- tai luonnonsuojelun taikka asuinympäristön viihtyisyyden edistäminen ja toiminta-alueella kysymyksessä olevat ympäristövaikutukset ilmenevät

        toiminnan sijaintikunnalla ja muulla kunnalla, jonka alueella toiminnan ympäristövaikutukset ilmenevät

        elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksella sekä toiminnan vaikutusalueen kunnan ympäristönsuojeluviranomaisella

        muulla asiassa yleistä etua valvovalla viranomaisella

Esittelijä Terveysvalvonnan johtaja Laura Juhantalo

Päätösehdotus 

Päätös

Lisätietoja antaa Ympäristötarkastaja Jaana Jyräkoski puh. 044 577 3334, etunimi.suku-nimi@kankaanpaa.fi