Ympäristö- ja terveyslautakunta
Pöytäkirja 24.02.2026/Pykälä 8

Ympltk 24.02.2026 § 50  

2555/11.02.00/2025  

Valmistelija Jaana Jyräkoski

Asia

Päätös maa-aineslain 4 §:n mukaisesta maa-ainesten ottamislupahakemuksesta.

Hakija

Paula Salmela

29830 Sammi

Ottamisalue

Kankaanpään kaupungin Antilan kylässä, tiloilla Pieksunkangas (99-402-1-55) ja Hiekkaharju (99-402-1-57)

Luvan hakemisen peruste

Maa-aineslain 4 §:n 1 momentti

Lupaviranomainen

Lupaviranomainen on Kankaanpään kaupungin ympäristö- ja terveyslautakunta

Maa-aineslain 7 §:n 1 momentin mukaan.

Hakemuksen vireille tulo

Hakemus on tullut vireille Kankaanpään kaupungin ympäristö- ja terveyslautakunnalle 24.6.2025.

Kaavoitus ja lupatilanne

Alueella ei ole voimassa olevaa asema- tai yleiskaavaa. Vahvistetussa Satakunnan maakuntakaavassa suunnittelualueella on merkintä muu vedenhankintakäyttöön soveltuva pohjavesialue (pv). Lisäksi aluetta koskee merkinnät luonnon monimuotoisuuden kannalta erityisen tärkeä alue (luo1), matkailun kehittämisvyöhyke, luontomatkailu (mv3) sekä pistemäisenä kohteena muinaismuistoalue, Tervatie.

Honkajoen kunnanhallitus on myöntänyt alueelle edelliset maa-ainesluvat vuonna 2005 ja 2015.

Nykytilanne alueella

Alue on puustoista metsäaluetta. Edellisten maa-aineslupien aikana alueella ei ole ollut ottotoimintaa.

HAKEMUS JA OTTAMISSUUNNITELMA

Hakemuksen mukaan toiminta sijoittuu Pieksunkangas 1-55 ja 1-57 -tilojen alueelle. Kyseessä on 5,48 ha suuruinen kokonaisuus, joka on jaettu kahteen vaiheeseen. Lupa kohdistetaan vuosiksi 2025-2035 Vaihe 1:lle joka  on kooltaan 3,81 ha ja kaivualue on 3,33 ha. Vaihe 2 käsittää 1,67 ha kokoisen alueen, josta kaivualuetta on 1,36 ha.

Ottamisen määrä soran ja hiekan osalta on vaiheessa 1 yhteensä 139 000 k-m3. Kun ottaminen kestää kymmenen vuotta, on vuotuinen ottomäärä keskimäärin noin 13 900 k-m3. Vuotuinen ottomäärä voi vaihdella suuresti hiekan ja soran kysynnän mukaan. Vaiheessa 2 ottamisen määrä on 51 000 k-m3.

Vanhatervatien reunaan jää 50 metriä leveä puustoinen alue. Vaihe 2:n osalta etäisyys vesijohtolinjaan minimissään 15 m ja Rynkäistentien keskilinjaan 20 m.

Tiedot alueesta ja sen ympäristöstä

Soranottoalue sijoittuu Honkajoen keskustasta maantietä 6,8 km länteen, Rynkäistentien (väli Honkajoki-Siikainen) pohjoispuolelle.

Ottamisalueen pinta-alasta suurin osa on nykyään metsämaata. Tilan 1-55 Pieksunkangas rintaukset ovat jyrkät mutta metsittyneet luonnostaan. Alueella ei ole vielä tehty maisemointitöitä.

Ottamisalueesta länteen sijaitsee lähin asuinrakennus ja se sijoittuu ottamisalueesta yli 450 m päähän soranoton lähimmästä reunasta.

Ottamisalue ei sijoitu valtakunnallisesti, maakunnallisesti tai paikallisesti arvokkaalle maisema-alueelle. Nykyinen maisemakuva muodostuu ottamisalueen itäosassa vanhan soranoton toiminnalle tyypillisesti muokatusta lähimaisemasta. Lähimaisema alueen pohjoisosassa on metsäistä mäntykangasta. Ottamisalueelle ei sijoitu erityisiä maisemapiirteitä eikä se nykytilassaan edusta kaunista maisemakuvaa eikä luonnon merkittäviä kauneusarvoja. Ottamistoimintaa ei sijoiteta Rynkäistentien välittömään läheisyyteen.

”Pieksunkangas-Hiekkaharjun luontoselvitys” laadittiin maaliskuun puolivälissä 2015. Sen tarkoituksena oli selvittää soranottoalueeseen kuuluvan alueen ympäristö- ja luontoarvot. Selvityksessä alue todettiin puustoltaan ja kasvillisuudeltaan tavanomaiseksi. Alueella kasvaa Pieksunkankaan harjualueelle tyypillistä puustoa, kenttä- ja pohjakerroksen tyyppilajistoa. Alueella ei ole löytynyt vuosina 2015…2025 uhanalaisia harjualueiden tai paisterinteiden kasvi- tai eläinlajeja. Pieksunkangas-Hiekkaharjun luontoselvitys on liitetty hakemusasiakirjoihin.

Pohjavesi

Alueella on vedenoton kannalta soveltuvaksi pohjavesialueeksi arvioitu Pieksunkankaan pohjavesialue (029908), 2 lk: muu vedenhankintaan soveltuva pohjavesialue.

Ottamisalueen itäreunalle oli aiemmin sijoittunut yksi pohjaveden havaintoputki. Ainoa havaintotieto on 10 vuoden takaa 28.11.2004, jolloin pohjaveden korkeus oli tasossa +97,02. Sittemmin putki oli jo poistettu. Vuonna 2015 pohjaveden korkeus havaittiin alueella olevasta koekuopasta, jossa oleva vesi oli tasossa +96,90 (14.3.2015). Havainto tarkistettiin +97,17 keväällä 2025.

Ottamistoiminta

Ottamistoiminta on suunniteltu niin, ettei se aiheuta Pieksunkankaan 2.lk pohjavesialueen veden laadun tai antoisuuden vaarantamista. Ottaminen sijoittuu aiemman soranottoalueen jatkeeksi siten, ettei sillä ole merkittävää vahingollista vaikutusta luontoon, maisemaan tai harjualueeseen.

Suunnitelman laadinnan lähtökohtana on, että soran ottamisesta ei aiheudu haittaa ympäristölle tai asutukselle. Kun ottaminen toteutetaan suunnitelman mukaisesti, ottamistoiminnasta ei aiheudu maa-aineslain 3 §:ssä tarkoitettuja seuraamuksia.

Ottosyvyyden tasoksi määritettiin pohjavesiputken vuoden 2025 havaintotason mukaan: pohjaveden taso +97,17 + 0,03 + 4,00 m = +101,20 mukaisesti.

Naapuritilojen rajoille jätetään vähintään 5 m puustoinen suojavyöhyke. Samoin on myös itäinen naapuritila, joka yhtyy ottamisalueeseen ottamisen tason suhteen. Kyseiseltä tilalta on tieyhteys soranottoalueelle ja tilan raja on osittain puuton. Vanhatervatien reunaan jää 50 metriä leveä puustoinen alue.

Nykytilanteen tarkastelun aikana huomattiin, että reunaluiskat ovat pysyneet luonnostaan noin 1:1,5 kaltevuudessa tai jopa jyrkempänä (1:1,3). Kun maisemointitoimenpiteet voivat alkaa, luiskataan ensimmäiseksi ottamisalueen pohjoista reunaa 1:3-kaltevuuteen.

Alueen suojaaminen ottamistoiminnan aikana

Öljyjen, polttoaineiden ja voiteluaineiden hallintaan kiinnitetään varovaisuutta, jotta niitä ei pääse kulkeutumaan maaperään. Alueelle ei varastoida öljytuotteita tai voiteluaineita. Kulkuneuvot ja laitteet tankataan ja huolletaan varikolla/korjaamolla. Roskat kuljetetaan alueelta pois ja alue pidetään siistinä.

Koneet ja laitteet

Ottamisalueella on käytössä pääasiassa kauhakuormaaja sekä (tarvittaessa) toiminnan eri vaiheiden mukaiset työkoneet ja -laitteet kuten esim. seulontayksikkö, välppä tai kaivinkone. Hiekka ja soratuotteet kuljetetaan alueelta kuorma-autolla.

Tarkkailu

Valvovalla viranomaisella on alueelle esteetön pääsy. Ympäristöhaittoja tarkkaillaan viranomaisten asettamien vaatimusten mukaisesti. Tarvittaessa alueella voidaan ryhtyä nopeasti toimiin, jotta alueella mahdollisesti tapahtuneet ympäristöhaitat voidaan tutkia, pienentää ja poistaa.

Toiminnasta vastaava tarkkailee itse mm. soraesiintymässä ja ottoalueella tapahtuvia muutoksia. Vettä läpäisemättömiä maakerroksia ei poisteta tai katkaista. Ottaminen keskeytetään tarvittaessa, jotta valvontaviranomainen voidaan kutsua alueelle tilannetta arvioimaan.

Kaivannaisjätteen jätehuoltosuunnitelma

Toiminnassa syntyviä kaivannaisjätteitä ovat pintamaat, kannot ja hakkuutähteet sekä seulontakivet ja lohkareet. Pintamaat, seulontakivet ja lohkareet varastoidaan ja käytetään maisemointiin. Kannot ja hakkuujäte ja/tai tukeiksi. Hakemukseen liitetty kaivannaisjätteiden jätehuoltosuunnitelma on päivätty 24.6.2025.

Maisemointi ja jälkihoito

Ottamisalueen reuna-alueet sopeutetaan ympäröivään maisemaan luiskaamalla reunat 1:3 kaltevuuteen. Toiminnan etenemisen aikana kuorittuja pintamaita käytetään ensi tilassa luiskien viimeistelyyn. Maisemointitoimenpiteitä tehdään mahdollisimman paljon jo ottotoiminnan aikana, työn teknisten edellytysten ja yleisjärjestelyjen puitteissa.

Lopputilanteessa ottamisalueen pohja, varastokasojen pohja ja ylimääräiset ajourat pehmennetään ennen pintamaiden ja humuskerroksen levittämistä. Luiskaamisen yhteydessä huolehditaan siitä, että luiskien pintaan ei jää kiviä vaan noin 20 cm hiekkaa. Karkea pohjasora peitetään hienolla hiekalla ja pintaan laitetaan yli 10 cm paksuudelta esim. alueen pintamaita. Ottamisalueen luiskiin ei sijoiteta orgaanista ainesta. Kun reuna-alueilla on metsää nykyisessä laajuudessa, alue metsittyy myös luontaisesti. Tarpeen mukaan sora-alueelle istutetaan 2 metrin välein havu- ja lehtipuita (taimia).

Maisemoinnin ja jälkihoitotöiden kustannuksiksi omana työn tehtynä arvioidaan 5 700 € vaiheen 1 osalta.

Ympäristövaikutukset

Soran ja hiekan ottaminen vaatii puuston poistoa ja pintamaan siirtämistä. Ne aiheuttavat siten kasvillisuuden ja puuston määrän vähenemistä sekä vaikuttavat alueella havaittujen lintujen pesintätilanteen muuttumiseen. Sen vuoksi puustoa ja kasvillisuutta tulisi poistaa vain tarpeen mukaisesti talvisin ja toimia vastuullisesti.

Ympäristön jatkuvalla seurannalla on kuitenkin tärkeä rooli, kun seurataan ottamistason korkeuksia suhteessa pohjaveteen. Ottaminen suunnataan piirustuksissa esitetyille alueille ja maa-aineksen käsittelystä (esim. kuormaus ja seulonta) syntyvä melu ja pöly vaimentuvat ympäröiviin rintauksiin ja varastokasoihin. Vaikka ottamisalue ei suoraan näy ympäristöön tai Rynkäistentielle, on aluetta suojaavan puuston merkitys Rynkäistentien varrella maisemallisesti tärkeä. Vaikutusten vähentämiseksi Vaihe 1 on sijoitettu tilojen pohjoisreunalle. Maisemoinnin nopea toteuttaminen vähentää haittoja.

Laajalle ulottuvia vahingollisia muutoksia luonnonolosuhteissa ei näin pääse tapahtumaan. Pieksunkankaan pohjavesialueen veden laatu ja antoisuus eivät vaarannu. Suunnitelman mukaisesta ottamistoiminnasta ei aiheudu merkittäviä ympäristöhaittoja pohjavesialueelle, muinaismuistoille (Vaihe 1) eikä ympäristön kasvi- ja eläinlajeille.

Ympäristöön kohdistuvat vaikutukset minimoidaan huolellisella maisemoinnilla. Loivat korkeuden muutokset vaikuttavat metsittymisen nopeuteen ja luontaisenomaiset pinnanmuodot vähentävät maiseman turmeltumisen vaaraa. Maisemoinnin tulee seurata ottamisen edistymistä, jolloin kerrallaan avoimena oleva maa-ainesalue pysyisi mahdollisimman pienenä.

Alue jää metsätalouskäyttöön ottamistoiminnan päätyttyä.

ASIAN KÄSITTELY

Lupahakemuksesta tiedottaminen

Hakemuksesta on kuulutettu Kankaanpään kaupungin ilmoitustaululla 21.10 – 27.11.2025 välisenä aikana. Naapurikuulemiset (8 kpl) on lähetetty viranomaisen puolesta kiinteistön rajanaapureille 22.10.2025.

Muistutukset ja mielipiteet

Hakemuksen takia ei jätetty muistutuksia tai mielipiteitä.

Lausunnot

Hakemuksesta on pyydetty lausunnot Varsinais-Suomen ELY-keskuksen ympäristö ja luonnonvarat vastuualueelta, Satakuntaliitolta, Satakunnan Museolta ja Kankaanpään kaupungilta.

Varsinais-Suomen ELY-keskus on antanut asiasta 18.12.2025 päivätyn lausunnon, jossa ELY-keskus katsoo, että luvan myöntämiselle ottamistoiminnan 1-vaiheeseen ei ole estettä vesien-, luonnon- ja maisemansuojelun kannalta. Soranotto pohjavesialueella aiheuttaa kuitenkin aina riskin pohjaveden laadulle ja määrälle, mikä on huomioitava lupaharkinnan ja ottamistoiminnan toteutuksen yhteydessä. Ottamistoiminnan vaikutuksia pohjaveteen on tarkkailtava.

Alueelle tehdyn luontoselvityksen perusteella alueella ei todettu erityisiä luontoarvoja. ELY-keskus huomauttaa kuitenkin, että lähtökohtaisesti yli kymmenen vuotta vanha luontoselvitys on varsin vanha ja se olisi suositeltavaa päivittää.

Lupaharkinnan yhteydessä tulee huomioida ainakin seuraavaa:

Luvan saajan tulee tarkkailla ottamisalueen pohjaveden korkeutta ja laatua. Tarkkailua varten ottamisalueelle tai sen välittömään läheisyyteen tulee asentaa pohjaveden havaintoputki ennen ottamistoiminnan aloittamista.

Alueen pohjaveden pinnantasoa on seurattava kolmen kuukauden välein (helmi-, touko-, elo- ja marraskuussa). Tarkkailun avulla on varmistuttava siitä, että pohjaveden pinnan päälle jää vähintään neljän metrin paksuinen suojakerros maa-ainesta. Alinta ottotasoa +101,2 on nostettava, mikäli tarkkailun tulokset sitä vaativat.

Pohjaveden laatu alueella tulee määrittää kerran vuodessa. Vedestä tulee analysoida lämpötila, haju, sameus, väri, pH, happi, KMnO4-luku, hiilidioksidi, sähkönjohtavuus, rauta, mangaani, sulfaatti, typpiyhdisteet, kloridi, kovuus, alkaliniteetti, polttoainehiilivedyt, mineraaliöljyt sekä koliformiset- ja E. coli -bakteerit.

Näytteenotossa tulee käyttää sertifioitua ulkopuolista näytteenottajaa.

Seurantaraportti vesientarkkailutuloksista on toimitettava Kankaanpään kaupungin valvontaviranomaiselle ja Lupa- ja valvontavirastolle (kirjaamo@lvv.fi) vuosittain sekä sähköisesti ympäristöhallinnon pohjavesitietojärjestelmään. Toiminnanharjoittajan tulee sopia sähköisestä tiedonsiirrosta vesinäytteitä analysoivan laboratorion kanssa.

Ensimmäisellä kerralla tarkkailutuloksien mukaan tulee toimittaa alueelle asennetun pohjavesiputken putkikortti, josta näkyy koordinaattien lisäksi myös putken siivilän pituus ja asennuspäivä.

Toiminnan yhteydessä on varmistuttava siitä, ettei edes vahinkotilanteessa maaperään tai pohjaveteen pääse haitallisia aineita. Ottamisalueella ei tule säilyttää öljytuotteita eikä huoltaa tai tankata koneita tai säilyttää koneita tai laitteita ilman asianmukaisia suojausrakenteita. Mahdollisista öljyvahingoista on ilmoitettava välittömästi viranomaisille.

Alueen maisemointia tulee tehdä toiminnan edetessä. Koko ottamisalueen tulee olla maisemoitu lupakauden aikana.

Ottamisalueen luiskiin tai pohjalle ei saa haudata orgaanista ainesta sisältävää materiaalia. Vieraslajien torjunnasta on huolehdittava. Toiminnanharjoittajalla tulee huolehtia, ettei ottamisalueelle leviä toiminnan seurauksena haitallisia vieraslajeja. Tarvittaessa vieraslajien torjuntatoimenpiteet tulee tehdä mekaanisesti, torjunnassa ei tule käyttää torjunta-aineita.

ELY-keskus suosittelee, että maisemoinnissa pyritään huomioimaan luonnon monimuotoisuus esim. kasvivalintojen suhteen sekä suunnittelemalla tai toteuttamalla alueelle erilaisia elinympäristöjä, kuten paahderinteitä.

Satakuntaliito on antanut asiasta 4.12.2025 päivätyn lausunnon, jossa todetaan että, hakemuksen tarkoittama alue sijaitsee Satakunnan maakuntakaavassa osoitetulla pohjavesialueella (pv). Pohjavesialuetta koskevan suunnittelumääräyksen mukaan alueen suunnittelussa on otettava huomioon pohjaveden laadun ja muodostumisen turvaaminen. Lisäksi hakemusalue sijaitsee luonnon monimuotoisuuden kannalta erityisen tärkeällä alueella (Haapakeitaan alue), jolla toimenpiteet tulee suunnitella ja toteuttaa niin, että luonnon monimuotoisuuden arvot säilyvät. Hakemusalueella on toteutettu luontoselvitys maaliskuussa 2015. Hakemusalueen läpi kulkee Tervatie, joka on osoitettu (sm).

Satakunnan maakuntakaavaoissa osoitetut merkinnät eivät estä hakemuksen mukaista vaiheen I ottamistoimintaa alueella edellyttäen, että toiminnassa otetaan riittävällä tavalla huomioon maakuntakaavojen määräykset. Varsinais-Suomen ELY-keskus antanee omassa asiantuntijalausunnossaan tarkemmat ohjeet pohjaveden suojeluun ja Satakunnan Museo Tervetiehen liittyvistä näkökohdista.

Muuta:

- Suunnitelmaselostuksen liitteessä 3a maininta Satakunnan vaihemaakuntakaavan 2 hankealueeseen kohdistuvasta merkinnästä Aurinkoenergian tuotannon kehittämisen kohdealue (au) on virheellinen.

Satakunnan Museo on antanut asiasta 29.10.2025 päivätyn kannanoton, jossa todetaan, että perimätiedon mukaan Tervatie on vanha kulkureitti Hämeen- ja Pohjankankaan kautta kohti Kristiinankaupunkia. Tervatietä ei kuitenkaan ole merkitty alueen isojako- tai pitäjänkarttaan. Tie näkyy polkumaisena vasta 1970-luvun peruskartalla. Tervatie ei ole muinaismuistolain (295/1963) rauhoittama kiinteä muinaisjäännös, mutta se on arvotettu kulttuuriperintökohteeksi (kts. tiedot https://www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.99010009). Tien linjaus ei ole selvä, sillä maastossa näkyy monia kulku-uria. Hiekkakuoppien kohdalla tietä ei enää ole havaittavissa. Satakunnan Museolla ei ole huomauttamista maa-aineksen ottosuunnitelmaan.

Hakijan vastine

Hakija ei antanut vastinetta annettuihin lausuntoihin. 

Valmistelijan esitys Kankaanpään kaupungin ympäristö- ja terveyslautakunta päättää myöntää haetun luvan Paula Salmelalle maa-ainesten ottamiseksi tiloille Pieksunkangas (1:55) ja Hiekkaharju (1:57) Kankaanpään kaupungin Antilan kylässä. Toimintaa on harjoitettava hakemuksessa esitetyllä tavalla, ellei lupamääräyksissä toisin määrätä.

 Maa-ainesluvan voimassaoloaika ja laajuus

1. Maa-aineslupa on voimassa kymmenen (10) vuotta. Lupa myönnetään 3,81 ha ottamisalueelle ja kokonaismäärälle 139 000 k-m3. Ylimmän pohjavedenpinnan ja ottamistason väliin on jätettävä vähintään neljän (4) metrin koskematon suojakerros. Nykyisten tarkkailutietojen perusteella ottotaso on +101,2 (N2000).

 Ottamisalueen rajaus

2. Luvanhaltijan on merkittävä ottamisalueen rajat riittävän selvästi maastoon, siten että merkit pysyvät paikoillaan koko ottamistoiminnan ajan ja ovat havaittavissa myös talviaikoina.
3. Alueen korkotaso sekä alin ottotaso tulee merkitä näkyvästi maastoon paikkaan, jossa se säilyy pysyvästi koko ottamistoiminnan ajan. Ottamistason merkintää on muutettava, jos havainnot pohjaveden pinnan korkeudesta sitä edellyttävät.
4. Ennen ottamistoiminnan aloittamista on luvanhaltijan pyydettävä valvontaviranomaista suorittamaan aloituskatselmus, jossa lupamääräykset 2 ja 3 todetaan asianmukaisesti järjestetyksi.

 Pohjaveden suojelu

5. Alueelle tai sen välittömään läheisyyteen on asennettava pohjaveden havaintoputki ennen ottamistoiminnan aloittamista.
6. Pohjaveden pinnantasoa tulee mitata neljä kertaa vuodessa (helmi-, touko-, elo- ja marraskuussa). Alinta ottotasoa on nostettava, mikäli pohjavesitarkkailun tulokset sitä edellyttävät.
7. Pohjaveden laatua tulee seurata vuosittain. Vedestä tulee analysoida lämpötila, haju, sameus, väri, pH, happi, KMnO4-luku, hiilidioksidi, sähkönjohtavuus, rauta, mangaani, sulfaatti, typpiyhdisteet, kloridi, kovuus, alkaliniteetti, polttoainehiilivedyt, mineraaliöljyt sekä koliformiset- ja E.coli- bakteerit. Näytteenotossa tulee käyttää sertifioitua näytteenottajaa.
8. Pohjavesialueella ei tule säilyttää öljytuotteita eikä huoltaa tai tankata koneita tai laitteita. Koneiden säilytyspaikkojen maarakenteet tulee tiivistää siten, että polttoaineiden ja muiden ympäristölle haitallisen aineiden pääsy maaperään ja pohjaveteen estyy. Mahdollisiin öljyvahinkoihin tulee varautua ennakolta. Alueella tulee olla käytettävissä riittävästi imeytysmateriaalia öljyvuotojen varalta. Työkoneissa tulee olla ajoneuvokohtainen öljyntorjuntakalusto.
9. Pintamaat tulee poistaa mahdollisimman vähän kerrallaan ja ainoastaan siltä osalta, jossa kaivu kulloinkin on käynnissä.

 Jälkihoitotoimet

10. Alueen jälkihoito ja maisemointi tulee tehdä vaiheittain ottamisen edistymisen mukaan niiden alueiden osalta, joilta aineksia ei enää oteta. Lopulliset jälkihoito- ja maisemointitoimenpiteet on toteutettava välittömästi ottamistoiminnan päätyttyä luvan voimassaoloaikana. Maisemointitoimenpiteet tehdään hakemuksessa esitetyn mukaisesti. 

 Vieraslajien torjunnasta on huolehdittava. Toiminnanharjoittajan tulee huolehtia, ettei ottamisalueelle leviä toiminnan seurauksena haitallisia vieraslajeja. Tarvittaessa vieraslajien torjuntatoimenpiteet tulee tehdä mekaanisesti, torjunta-aineiden käyttö on kielletty.

Ottotoiminnan loputtua vakuuden voimassaoloaikana on alueella pidettävä loppukatselmus, jossa todetaan alueen jälkihoidon ja maisemointitöiden riittävyys.

 Raportointi

11. Pohjaveden korkeus ja laatu raportoidaan vuosittain helmikuun loppuun mennessä Kankaanpään kaupungin ympärisönsuojeluviranomaiselle, Lupa- ja valvontavirastolle (kirjaamo@lvv.fi) sekä sähköisesti ympäristöhallinnon pohjavesitietojärjestelmään. Toiminnanharjoittajan tulee sopia sähköisestä tiedonsiirrosta vesinäytteitä analysoivan laboratorion kanssa. Ensimmäsellä kerralla tarkkailutuloksien mukana tulee toimittaa alueelle asennetun pohjavesiputken putkikortti, josta näkyy koordinaattien lisäksi myös putken siivilän pituus ja asennuspäivä.
12. Vuotuisesta ottomäärästä tulee tehdä maa-aineslain 23 a §:n mukainen otetun aineksen määrää ja laatua koskeva ilmoitus viimeistään tammikuun loppuun mennessä. Ilmoitus tehdään sähköisesti valtakunnalliseen NOTTO-tietokantaan tai kirjallisella ilmoituksella lupaviranomaiselle.

 Päätöksen perustelu

Maa-aineslain (555/1981) 6 §:n mukaan lupa ainesten ottamiseen on myönnettävä, jos asianmukainen ottamissuunnitelma on esitetty eikä ottaminen tai sen järjestely ole ristiriidassa maa-aineslain 3 §:ssä säädettyjen rajoitusten kanssa. Asiaa harkittaessa on otettava huomioon myös lupamääräysten vaikutus.

Maa-aineslain 3 §:ssä säädetään ainesten ottamisen rajoituksista. Maa-aineksia ei saa ottaa niin, että siitä aiheutuu 1) kauniin maisemakuvan turmeltumista, 2) luonnon merkittävien kauneusarvojen tai erikoisten luonnonesiintymien tuhoutumista, 3) huomattavia tai laajalle ulottuvia vahingollisia muutoksia luonnonolosuhteissa tai 4) tärkeän tai muun vedenhankintaan soveltuvan pohjavesialueen vedenlaadun tai antoisuuden vaarantuminen, jollei siihen ole saatu vesilain mukaista lupaa. Asemakaavan tai oikeusvaikutteisen yleiskaavan alueella on lisäksi katsottava, ettei ottaminen vaikeuta alueen käyttämistä kaavassa varattuun tarkoitukseen eikä turmele kaupunki- tai maisemakuvaa. (MAL 3.2 §)

Lisäksi maa-aineslain 3 §:n 4 momentin mukaan ottamispaikat on sijoitettava ja ainesten ottaminen järjestettävä niin, että ottamisen vahingollinen vaikutus luontoon ja maisemakuvaan jää mahdollisimman vähäiseksi ja että maa-ainesesiintymää hyödynnetään säästeliäästi ja taloudellisesti eikä toiminnasta aiheudu asukkaille tai ympäristölle vaaraa tai kohtuullisin kustannuksin vältettävissä olevaa haittaa.

 Vastaus annettuihin lausuntoihin

Lausunnoissa esitetyt seikat on otettu soveltuvin osin huomioon annetuissa lupamääräyksistä ja määräysten perusteluista ilmenevällä tavalla.

 Määräysten perustelu

Maa-aineslain 10 §:n mukaan lupa ottamistoimintaan myönnetään määräajaksi.  Lupa on myönnetty hakemuksen mukaisesti kymmeneksi (10) vuodeksi. Veden hankintaa varten tärkeillä pohjavesialueilla vaadittu suojakerros on vähintään neljä metriä ylimmän havaitun pohjavedenpinnan päällä, mitä tässäkin tapauksessa on sovellettu. (lupamääräys 1)

Alueen merkitsemisestä on annettu ottamissuunnitelmaa täydentäviä määräyksiä. Riittävät alueen rajojen merkinnät sekä ottotason selkeä merkintä ovat tarpeen, jotta toimintaa voidaan valvoa maa-aineslain ja maa-ainesasetuksen edellyttämällä tavalla. (lupamääräykset 2-3)

Alkutarkastuksella tarkistetaan, että lupamääräysten edellyttämät ennen toiminnan aloittamisista vaadittavat toimet on tehty. (lupamääräys 4)

Alueella ei ole pohjaveden tarkkailuun vaadittavaa havaintoputkea, jotta tarkkailua voidaan tehdä se tulee asentaa alueelle ennen ottamistoiminnan aloittamista. (lupamääräys 5)

Pohjaveden pintaa tulee tarkkailla, jotta saadaan selville pohjaveden pinnantason vaihteluväli ja maa-ainestenoton mahdollinen vaikutus pohjaveteen. Pohjaveden pinnantasoa tulee seurata neljä kertaa vuodessa, sillä pohjaveden pinnantaso saattaa vaihdella voimakkaasti vuoden aikana. (lupamääräys 6)

Maaperän sekä pinta- ja pohjavesien likaantumisriskiä aiheuttavat etenkin maa-ainesten ottamisalueiden työkoneissa käytetyt polttoaineet ja niiden varastointi ja käsittely. Määräyksillä varmistetaan, etteivät polttoaineet aiheuta maaperän tai pinta- ja pohjavesien likaantumista. (lupamääräykset 7–9)

Alueen jälkihoitoa koskevan määräyksen tavoitteena on sopeuttaa ottamisalue ympäröivään luontoon ja maisemaan. Määräys vieraslajien torjunnasta on annettu vieraslajeista aiheutuvien riskien hallinnasta annetun lain 4 §:n huolehtimisvelvollisuuden täyttämiseksi. (lupamääräys 10)

Määräykset selventävät maa-ainestenoton valvontaan liittyviä järjestelyjä ja maa-ainestenottajan velvollisuuksia. (lupamääräys 11–12)

 Päätöksen täytäntöönpano

Tämä päätös on lainvoimainen valitusajan jälkeen, jos päätökseen ei haeta muutosta.

MAKSUT JA VAKUUDET

Tarkastus ja valvontamaksu

Lupahakemuksen tarkastusmaksu on maa-ainestaksan 2.1 §:n mukaisesti 1 830 € (suunnitelmaa kohden 200 €, lisäksi otettavaksi esitetyn maa-ainesmäärän tilavuuden mukaan 0,01 €/m3). Maa-ainesluvan valmisteluun liittyen lupaviranomaisen toimesta on kuultu 8 asianosaista. Kuulemisesta syntyvät kustannukset ovat 240 € (naapurien tai asianosaisten kuuleminen on taksan mukaisesti 30 €/kuultava).

Ottamistoiminnan valvonnasta luvanhaltijan on suoritettava vuosittain luvan voimassaoloaikana jälkihoitotöiden hyväksymiseen saakka maa-ainestaksan mukainen valvontamaksu. Vuosittainen valvontamaksu on 430,40 € (vuotuisen maa-ainesten määrän mukaan 0,02 €/m3 ja pinta-alan mukaan 40 €/ha).

Vakuus

Luvan saajan on ennen luvanmukaisen toiminnan aloittamista asetettava Kankaanpään kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle 13 335 euron suuruinen vakuus lupamääräysten noudattamiseksi. Vakuus on asetettu Kankaanpään kaupungin maa-ainestaksan mukaisesti.

Hakija vastaa siitä, että em. vakuus on voimassa niin kauan, kunnes lupamääräysten ja jälkihoitosuunnitelman mukaiset toimenpiteet on loppuun saatettu. (MAL 12 §).

Sovelletut oikeusohjeet

Maa-aineslaki (555/1981) 1, 3 – 7, 10 – 16, 19 -20, 21, 23, 23 a §

Valtioneuvoston asetus maa-ainesten ottamisesta (926/2005) 1 – 4, 6 - 9 §

Valtioneuvoston asetus kaivannaisjätteistä (190/2013) 1–4 §

Laki vieraslajeista aiheutuvien riskien hallinnasta (1709/2015) 4 §

Kankaanpään kaupunki, Maa-ainesten ottamissuunnitelman tarkastamisesta ja valvonnasta suoritettavat maksut, 30.5.2023 § 19

Lupapäätöksestä tiedottaminen

 Muutoksenhaku

Tähän päätökseen tyytymätön saa hakea muutosta valittamalla Turun hallinto-oikeuteen.

Valitusoikeus tähän päätökseen on:

        asianosaisella

        kunnan jäsenellä

        rekisteröidyllä yhdistyksellä tai säätiöllä, jonka tarkoituksena on ympäristön-, terveyden- tai luonnonsuojelun taikka asuinympäristönviihtyisyyden edistäminen ja toiminta-alueella kysymyksessä olevat ympäristövaikutukset ilmenevät

        toiminnan sijaintikunnalla ja muulla kunnalla, jonka alueella toiminnan ympäristövaikutukset ilmenevät

        elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksella sekä toiminnan vaikutusalueen kunnan ympäristönsuojeluviranomaisella

        muulla asiassa yleistä etua valvovalla viranomaisella

Esittelijä Terveysvalvonnan johtaja Laura Juhantalo

Päätösehdotus 

Päätös

Lisätietoja antaa Ympäristötarkastaja Jaana Jyräkoski puh. 044 577 3334, etunimi.sukunimi@kankaanpaa.fi