Ympäristö- ja terveyslautakunta
Pöytäkirja 24.02.2026/Pykälä 9

Ympltk 24.02.2026 § 51  

1302/11.02.00/2023  

Valmistelija Taru Luomajärvi

Asia

Päätös maa-aineslain 4 §:n mukaisesta maa-ainesten ottamislupahakemuksesta kalliokiviaineksen ottamiseen sekä ympäristönsuojelulain 27 §:n

mukaisesta ympäristölupahakemuksesta kallionlouhintaan ja murskaukseen.

Hakija

Eumer Oy

Korpimatintie 2

29900 Merikarvia

Ottamisalue

Siikaisten kunnan Otamon kylässä kiinteistöllä Haukijärvi RN:o 484-401-9-15.

Luvan hakemisen peruste

 Maa-aineslain (MAL 555/1981) 4 §:n 1 momentti

 Ympäristönsuojelulain (YSL 527/2014) 27 §:n 1 momentti

MAL 4 a §:n ja YSL 47 a §:n mukaan maa-ainesten ottamista koskeva lupahakemus ja samaa hanketta koskeva ympäristölupahakemus on käsiteltävä yhdessä ja ratkaistava samalla päätöksellä, jollei sitä ole erityisestä syystä pidettävä tarpeettomana.

Lupaviranomainen

Maa-aineslain 7 §:n 1 momentin sekä Valtioneuvoston asetus ympäristön-

suojelusta (713/2014) 2 §:n kohdan 6 a ja 6 b sekä 12 b mukaisesti

lupaviranomainen on Kankaanpään kaupungin ympäristö- ja terveyslauta-

kunta.

Hakemuksen vireille tulo

Hakemus on tullut vireille Kankaanpään kaupungin ympäristö- ja terveys-

lautakunnalle 12.8.2025 ja sitä on täydennetty 7.10.2025 ja 5.12.2025.

Kaavoitus ja lupatilanne

Hakija on vuokrannut alueen ja heillä on maanomistajan suostumus maa-

ainesten ottamiseen alueelta. Alueella ei ole voimassa olevaa asemakaavaa. Ottamisalue sijoittuu Jäneskeitaan tuulivoimapuiston osayleiskaavassa osittain maa- ja metsätalousvaltaiselle alueelle (M-1) ja osittain maa-ainesten ottoalueelle (EO). Satakunnan maakuntakaavassa alue on merkitty kallionotonalueeksi (EO2).

Alueella on elokuussa 2025 päättyneet Siikaisten kunnanhallituksen 1.7.2015 myöntämä maa-ainestenottolupa ja Pohjois-Satakunnan peruspalveluliikelaitoskuntayhtymän ympäristö- ja terveyslautakunnan 11.6.2015

myöntämä ympäristölupa louhintaan ja murskaukseen.

Toiminnan sijaintipaikka ja sen ympäristö

Ottamisalue sijaitsee Siikaisten kunnan Otamon kylässä, Haukijärvi nimisellä kiinteistöllä. Alue sijaitsee noin 7 km Siikaisten kyläkeskuksesta lounaaseen jääden noin 3 km vt8:n (Pori-Merikarvia) itäpuolelle. Kulku alueelle tapahtuu Siikaistentieltä (tie 270) erkanevaa Haukijärventietä pitkin, alue sijaitsee noin 1,6 km päässä Siikaistentiestä. 

Ottamisalue on olemassa olevaa kallionottoaluetta, jonka ympäristö on

pääosin metsätalouskäytössä. Ottoalueella ei ole metsälain, luonnonsuojelulain tai vesilain tarkoittamia erityisen arvokkaita tai muuten suojeltavia kohteita. Lähin yksityinen luonnonsuojelualue Uusitalon luonnonsuojelualue (YSA203095) sijaitsee noin 1,4 km ja Kivinevan luonnonsuojelualue (YSA021270) noin 2,6 km etäisyydellä louhosalueelta. Lähin Natura-alue Niemijärvi-Itäjärven suojelualue (FI0200039) sijaitsee noin 4 km etäisyydellä.   

Alue ei sijaitse luokitellulla pohjavesialueella eikä alueen läheisyydessä ole

pohjavesialueita.  Lähimmät asuinrakennukset sijaitsevat noin 1,2 ja 1,3

kilometrin etäisyydellä. Keskeisellä vaikutusalueella ei ole toimitiloja, eläinsuojia, asuin- tai lomarakennuksia. Lisäksi ottoalueen raja sijoittuu lähimmillään noin 150 m päähän TuuliWatti Oy:n Jäneskeitaan tuulivoimalasta. Tilan Haukijärvi alueella on myös toinen kalliokivilouhos, joka sijoittuu pohjoisluoteeseen Lehtiladon kallioalueesta.

HAKEMUS JA OTTAMISSUUNNITELMA

Lupaa haetaan 10 vuodeksi kalliokiviaineksen ottamiseksi. Suunnitelma-alueen (myöhemmin ottamisalueen) pinta-ala on 6,92 ha, ottoalueen pinta ala on 2 ha. Otettavan aineksen kokonaismääräksi esitetään 135 000 k-m³. Arvioitu vuotuinen ottomäärä on keskimäärin 13 500 k-m³, mutta suurhankkeen aikana maksimissan 80 000 k-m³. Hakemuksen mukainen alin ottotaso on +42,38 (N2000). Ottamissyvyys tulee olemaan välillä +53 m … +42,38 m. Kalliokiviaineksesta tuotettu murske käytetään pääasiassa teiden rakentamiseen ja tienpitoon sekä osittain rakentamiseen.

Murskauksessa käytetään siirrettävää murskauslaitosta. Laitteisto koostuu

porausvaunusta, generaattorista, kaivinkoneista, esi-, väli- ja jälkimurskaimesta sekä pyöräkoneesta. Louhintaprosessi koostuu porauksesta, kiven irrotuksesta (räjäytys) ja rikotuksesta. Louhe pyritään saamaan suoraan riittävän pieneksi esimurskainta varten. Räjäytystyön suunnittelee siihen erikoistunut ammattilainen (louhintaliike) siten, että ympäristölle ei aiheudu vaaraa tärinän tai kiviheitteiden vuoksi. Kerralla louhittava kiviainesmäärä vastaa murskauslaitoksen 3-4 viikon kivilouheen tarvetta. Lohkareiden rikotus tehdään hydraulisella vasaralla.

Tiedot alueesta ja sen ympäristöstä

Ottamisalueen (Lehtiladonkallio) pinta-alasta on 5 % taimikkoa. Valtaosa (26 %) alueen puista on hakattu vuoden 2024 aikana. Itäinen osa-alue on louhosta. Maastossa ei ole erityistä virkistysmerkitystä eikä siellä ole esiintynyt polkuja. Tilan reunoilla on nuorehkoa tai varttunutta puustoa. Itäkoillisen rajalla on mäntyvaltaista sekametsää. Naapuritiloilla on pääasiassa metsätaloutta. Lehtiladon kallioalueen ottamisalue sijoittuu ympäristöön, jossa on pientä mäkisyyttä ja 5-8 metrin paikallisia korkeusvaihteluita. Lehtiladon kallioalueen ottamisalue on pintamaalajiltaan kokonaan kalliomaata ja kallion päällä esiintyy paikoin ohuelti karkeaa hiekkamoreenia.

Lehtiladon kallioalueen ottamisalueesta pohjoiseen sijaitsee lähin vakituinen asunto. Sen päärakennus ja keskeinen käyttöpiha ovat 1250 m päässä ottamisalueen lähimmästä rajasta. Muut asuintalot ovat 1300 m päässä tai kauempana. 1150 m keskeisellä vaikutusalueella ei ole toimitiloja, eläinsuojia, asuin- tai lomarakennuksia.

Ottamisalue ei sijoitu valtakunnallisesti, maakunnallisesti eikä paikallisesti arvokkaalle maisema-alueelle. Nykyinen maisemakuva muodostuu louhoksen avoimesta ja kivisestä ympäristöstä, jossa jyrkänteiset reunat on rajattu tiiviisti isoilla kivillä. Alueelle ei ole sijoittunut muinaismuistoja eikä luonnonsuojelu- tai Natura-alueita. 

Lehtiladon kallioalueen ottamisalueella ei ole vedenoton kannalta tärkeitä tai pohjavesialueeksi soveltuvia LK I tai LK II pohjavesialueita. Lähimmän 1250 m sisällä ei ole porakaivoja. Lähimmät rengaskaivot sijoittuvat lähimpiin pihapiireihin reilun 1300 metrin päähän. 

Tutkimukset ja mittaukset

Alueelta on mitattu korkeustiedot kahdessa erässä, 10.5.2025 ja 9.7.2025.

Korkeustietojen (N2000) perusteella on mitattu nykytilanne ja sen pohjalta on tehty suunnitelma. Korkeustietojen perusteella on jatkossa mahdollista tehdä alueen maanpinnan ja kaivutasojen seurantaa. Tiedot on tarkistettu ja niillä on täydennetty maastotietokannan ja rajapintojen paikkatietoja.

Luontoraportti

Alueen vaikutuspiirissä ei ole suojeltuja luontoarvoja tai lajeja. Alueelle on tehty luontoselvitys, joka on ulotettu 100 m ottamisalueen ulkopuolelle saakka. Kasvilajisto vastaa alueellisesti tyypillistä CT, VT ja MT-metsäkasvillisuutta. Lajisto on paikallaisesti tavanomaista. Ottamisalueella kasvaa mäntyä ja luoteisreunassa nuorta koivikkoa. Ottamisalueen reunoilla on kuivahkoa mäntyvaltaista havupuumetsää sekä ko. kasvillisuusvyöhykkeelle tyypillistä alikasvosta ja kenttä- ja pohjakerroksen tyyppilajistoa. Reuna-alueella ei ollut kolopuita, maapökkelöitä tai kosteikkoja. Alueella ei havaittu uhanalaisia tai huomioonotettavia hyönteisiä. lintuja tai nisäkkäitä.

Ottamistoiminta

Kallion louhinta ja ottaminen sijoittuvat Lehtiladon kallioalueelle, jossa ottamisalueen pinta-ala on 6,92 ha ja louhinta-alueen pinta-ala on 2,00 ha. Tukitoimintojen alue 0,3 ha sijoittuu Lehtiladon ottoalueen pohjoispuolelle. Kallioalueen kiviainesvarastoista osa sijoittuu Haukijärventien pohjoispuolelle. Toiminta jatkuu nykytilanteesta siirtyen suunnitelman mukaiseen toimintaan. Työssä edetään louhintakenttä kerrallaan kohti lounaaseen. Kallion poraus tehdään noin 5° kulmassa. Louhoksen sisälle päin luiskatut seinämät viimeistellään pysyviksi. Kallion kielekkeelle ei jätetä räjäytysten jälkeisiä irtolohkareita. 

Ottamissyvyys tulee olemaan välillä +53 m … +42,38 m (N2000).  Ottamissyvyys on tarkoin harkittu. Pohjaveden tason arvellaan olevan metsämaastossa ottamisalueen luoteispuolella tasossa +41,5… +42,0. Tämän vuoksi alin ottamistaso on ollut 9.8.2025 saakka +42,38 (N2000) louhoksen itäosassa (2,0 ha). Louhoksen läntisen osan (n. 2,0 ha) alin taso on +42,38. Pintavedet ohjataan pois louhoksen pohjalta Lehtiladon kallioalueen pohjoisreunassa olevan selkeytysaltaan kautta. 

Toiminta-ajat

Murskauslaitos toimii Lehtiladon kallioalueella ympärivuotisesti mutta jaksollisesti (2-4 kpl) 100 pv/vuosi.

-          Porausta tehdään arkipäivisin (ma–pe) klo 07:00–21:00. 

-          Louhintaräjäytykset tehdään arkipäivisin (ma–pe) klo 8:00–18:00.

-          Kivien rikotusta tehdään arkipäivisin (ma–pe) klo 08:00–18:00. 

-          Kalliokiven murskausta tehdään arkipäivisin (ma–pe) klo 07:00–22:00. Lauantaisin (la) voidaan tehdä satunnaisesti (arvion mukaan 6 lauantaita/v.) murskausta klo 07:00–18:00. Kohde sijoittuu etäälle lähimmistä häiriintyvistä kohteista.

-          Kaivuutöitä tehdään tilan alueella kaivinkoneilla (1-2 kpl) satunnaisesta ja tarvittaessa lähinnä pintamaan ja moreenin siirtojen osalta arkisin klo 07:00 - 22:00 (ma–pe) ja lauantaisin klo 8:00 – 16:00. 

-          Kuormausta ja kuljetuksia tehdään läpi vuoden arkisin (ma–pe) klo 06:00 - 22:00 sekä satunnaisesti ja erityisistä syistä lauantaisin klo 7:00 – 18:00. 

Lauantaisin ei tehdä porausta, rikotusta eikä louhintaräjäytyksiä. Laitoksella ei ole mitään toimintaa arkipyhinä eikä sunnuntaisin.

Polttoaineiden ja muiden aineiden kulutus ja varastointi

Kevyen polttoöljyn käyttömäärä murskaimessa, työkoneissa on keskimäärin 30 m3 ja enintään 90 m3 ja muita öljyjä 100-300 L vuodessa. Tavanomaisesti käytettävässä kaivinkoneessa tai pyöräkuormaajassa on 20–30

voitelukohdetta, joista osa vaatii runsasta voitelua. Voiteluainetta koneisiin kuluu arvion mukaan tynnyrillinen 200 L kuukaudessa ja vuosittain 0,33 m3 – 0,74 m3. Vesi kasteluun otetaan selkeytysaltaaseen kertyneestä pintavedestä ja muualle louhokseen kerääntyneestä sadevedestä. Tarvittaessa alueelle voidaan tuoda puhdasta vettä säiliöauton vesitankissa. Tarvemäärä vedelle on 75-300 m3/a. Puhdas käyttövesi tuodaan alueelle pienissä 10–30 litran kanistereissa (juomavesi). Räjähdysaineina käytetään dynamiittia, emulsioräjähdysaineita tai aniittia, jotka tuodaan alueelle räjäytyshetkeä varten (ei säilytystä alueella). Määrä on 22 – 65 tn/a. Alueelle ei tuoda muualta kiviaineksia eikä maa-aineksia.

Poltto- ja voiteluaineet sekä mahdolliset kemikaalit ja vaaralliset jätteet varastoidaan lukitussa paikassa varikolla (eli poissa ottamisalueelta) ja käsitellään siten, ettei niistä aiheudu vaaraa tai haittaa terveydelle, vesistöön, maaperälle tai muulle ympäristölle. Ulkona sijaitsevat maanpäälliset polttoainesäiliöt ovat kaksoisvaippasäiliöitä. Vaihtoehtoisesti säiliöt sijoitetaan suoja-altaaseen siten, että mahdolliset vuodot eivät pääse maaperään. Polttoainesäiliöt varustetaan ylitäytön estävällä järjestelmällä ja laponestolaitteilla. Polttoainesäiliöiden laitteet ovat lukittavissa ja säiliöt pidetään hyvässä kunnossa. Polttoaineiden varastopaikan läheisyyteen varataan riittävä määrä imeytysmateriaalia mahdollisten öljyvuotojen imeyttämistä varten. 

Päästöt ilmaan

Alueella käytettävien laitteiden, koneiden ja ajoneuvojen perusteella ilmaan johtuvat päästöt on laskelmoitu seuraavasti: Hiukkaset (sis. pöly) 0,9 t/a, typen oksidit (NOx) 1,0 t/a, rikkidioksidi (SO2) 0,1 t/a ja hiilidioksidi (CO2) 420 t/a. Päästöjen puhdistaminen tapahtuu polttomoottoreiden katalysaattoreiden/suodattimien toimesta ja lähinnä liikenteellisestä näkökulmasta.

Murskauslaitoksen aiheuttama pölyhaitat minimoidaan, jotta ympäristön asutukselle, luonnolle tai liikenteelle ei aiheudu haittaa. Pölyn leviämiseen vaikutetaan murskauslaitoksen sekä murskeiden varastokasojen sijoittelulla. Pölyämistä vähennetään porauksen aikana koteloidulla porausjärjestelmällä ja murskauslaitoksessa pölylähteiden kattein, peittein ja koteloinnein sekä suihkuttamalla kesäaikana tarvittaessa murskausprosessiin vettä. Pölyn leviäminen rajoittuu senkin vuoksi, että murskausta tehdään Lehtiladon ottamisalueen tasolla +44,0.

Melu ja tärinä

Melua aiheuttaa pääosin kallion poraus, lohkareiden rikotus ja louheen murskaus. Louheen ja erikokoisten kiviainesten kuormaamisesta aiheutuu melua, samoin kuin pyöräkuormaajan moottorista ja kauhan tyhjentämisestä. Pyöräkuormaajan peruutuksen varoitusääni aiheuttaa lisä-äänen (turvallisuusvelvoite). Kun siirrettävä murskauslaitos on paikalla ja toiminnassa, melua aiheutuu louhesyötteestä, murskauksesta ja seulomisesta. Vähäistä melua aiheuttavat vielä kiviainesten vieminen kasoihin, kuormaaminen kuorma-auton lavalle ja kuljettaminen. 

Murskauslaitoksen aiheuttama melu- ja tärinähaitat minimoidaan, jotta niistä ei aiheudu haittaa ympäristön asutukselle, luonnolle tai liikenteelle. Melun leviämiseen vaikutetaan murskauslaitoksen sekä murskeiden varastokasojen sijoittelulla. Melua vähennetään kaluston säännöllisellä ylläpidolla ja huollolla. Melun leviäminen rajoittuu senkin vuoksi, että murskausta tehdään Lehtiladon ottamisalueen tasolla +44,0.

Räjäytykset suunnitellaan kenttäkohtaisesti panostajan toimesta. Työssä huomioidaan mahdollisesti häiriintyvien lähikohteiden etäisyydet sekä havainnot kallion ja maaperän tärinän siirtyvyydestä rakennusten rakenteisiin. Räjähdyksen aiheuttama tärinä ei siten aiheuta vaurioita lähimmissä rakennetuissa kohteissa vrt. tuulivoima.

Alueella tapahtuvasta tuotannosta johtuvat riskit on minimoitu murskaustyön osalta. Se perustuu luvanhakijan kokemukseen oman murskainlaitoksen kokonaisuudesta sekä ympäristön (asutus, luonto ja maaperä) järjestelmälliseen huomioimiseen. Tuotannosta ei aiheudu ympäristöön tai naapuritiloille pysyvää haittaa tai vahinkoa.

Maaperän, pohjaveden ja pintavesien suojelutoimet

Maaperän ja pintavesien suojelemiseksi esim. öljyvuodon riskiä vastaan on päätetty, että alueella polttoaineet, voiteluaineet ja muut öljyt ja kemikaalit säilytetään suojatusti. Ne tuodaan alueelle laitteistoa ja niiden aikaista käyttöä varten ja poistetaan alueelta varikolle, kun niitä ei toiminta-alueella enää tarvita. Jos murskauksen aikana alueella tarvitaan tankkauspistettä, voidaan alueella pitää kaksoisvaipallista siirrettävää polttoainesäiliötä.

Murskausasemassa on kiinteä polttoainesäiliö, joka täyttää työkoneille asetetut vaatimukset. Tulipalojen varalta alueelle varataan alkusammutuskalusto ja polttonesteiden vuodon varalta imeytysaineita riittävästi. Häiriötilanteissa tehdään ilmoitus ympäristöviranomaiselle ja tarvittaessa hätäkeskukselle. 

Alueella muodostuvien pintavesien hidastettu valunta selkeyttää alueelta poistuvan veden hyvin. Alueella vesi virtaa pohjoiseen eikä toiminnasta synny tilannearvion mukaan päästöjä pohja- tai pintavesiin.

Jätteet ja jätehuolto

Toiminnassa syntyvät jätteet

Toiminnassa syntyvien vaarallistenjätteiden määrästä, laadusta, lajista ja

alkuperästä sekä niiden edelleen toimittamisen toimituspäivämääristä ja –

paikoista pidetään kirjaa.

Toiminnan etenemisen mukaan kuorittavat pintamaat sekä toiminnasta

syntyvä jätekivi, kivituhka, selkeytysaltaiden liete ja pölynerotuksessa

talteen otettu pöly käytetään toiminta-alueen maisemointiin.

Liikenne ja liikennejärjestelyt

Raskas liikenne muodostuu kalliokiviainesten kuljetuksista sekä lavetilla tapahtuvista kaivinkoneiden, murskaimien ja pyöräkuormaajien siirroista. Kiviaineskuljetuksien määrät riippuvat rakentamisen määrästä alueellisesti ja ajallisesti. Voimakkaan rakentamisen aikana kuljetuksia on keskimääräistä enemmän ja vähäisen rakentamisen aikana keskimääräistä vähemmän. Alueelle johtava Haukijärventie on murskepintainen ja kuljetukset toteutuvat Tuorilantien (seututie nro 270) kautta, joka on kestopäällysteinen.

Tukitoimintojen alue

Tukitoiminta-alue (0,3 ha) sijoittuu Lehtiladon kallioalueen ottamisalueen pohjoisosaan. Tukitoiminta-alueeseen kuuluvat mm. siirrettävät parakit ja työkalutarvikkeet. Toiminnan aikana työkoneita ja tarvikkeita sijoitetaan aina tukitoimintojen alueelle. Työjaksojen päätyttyä työkoneet (pyöräkuormaaja) tuodaan tukitoimintojen alueelle taukojen ja viikonloppujen ajaksi. Pysäköinti tapahtuu tukitoimintojen alueella.   

Kaivannaisjätteen jätehuoltosuunnitelma

Hakemukseen liitetyn kaivannaisjätteen jätehuoltosuunnitelman mukaisesti

pintamaat (yht. n. 2 410 m3-ktr) käytetään ottamisalueen maisemointiin. Kivipöly käytetään kivilajikkeisiin ja isot seulontakivet ja lohkareet suojauksiin. Kannot ja hakkuutähteet toimitetaan energiakäyttöön. Kaivannaisjätteet sijoitetaan kaivualueen reunoihin, painotuksena ovat länsi- ja luoteisreunat.

Paras käyttökelpoinen tekniikka (BAT)

Kiviainestoiminta on suunniteltu siten, että se soveltaa julkaisussa Paras käyttökelpoinen tekniikka (BAT) – Ympäristöasioiden hallinta kiviainestuotannossa (SY 25/2010) esitettyjä kiviainestuotannon parhaita käyttökelpoisia tekniikoita ja ympäristön kannalta parhaita käytäntöjä. Toiminnassa huomio kiinnitetään mm. nykyaikaisen kaluston käyttöön, ympäristökuormituksen vähentämiseen, jätteiden lajittelemiseen, vaikutusten ennakoimiseen, riskien ja vaarojen ennalta ehkäisemiseen, B-luokan murskaimien kotelointeihin ja suojauksiin sekä hyödynnetään pölyn ja melun hallintaan

maastonmuotoja, varastokasoja, puustoa ja murskauslaitoksen suuntausta.  Parasta käyttökelpoista tekniikkaa sovelletaan paitsi liikuteltavan murskauslaitteiston, lohkareiden rikottamisen ja murskaustyön yleisen toiminnan lisäksi myös siihen, että poraus- ja panostusurakoitsijat keskittyvät velvoitteisiinsa ja tekevät työnsä tavalla, joka ei aiheuta haittaa maanomistajan tai naapuritilojen puustolle, maaperälle tai teille. 

Arvio toiminnan vaikutuksista ympäristöön

Hakijan mukaan toiminnasta ei aiheudu pinta- eikä pohjavesien pilaantumista eikä muitakaan merkittäviä ympäristövaikutuksia. Toiminnasta ei aiheudu vaaraa, terveyshaittaa taikka kohtuutonta rasitusta naapurustolle eikä se aiheuta yleisen viihtyvyyden vähentymistä.

Ottaminen suunnataan piirustuksissa ja suunnitelmaselostuksessa esitetyille alueille. Maa-aineksen käsittelystä (esim. rikotus, murskaus, seulonta ja kuormaus) syntyvä melu ja pöly vähenevät ympäröiviin kallioalueen reunoihin, maisemointivalliin sekä varastokasoihin. Metsien suojaava vaikutus voi olla muuttuvaa ja siten harvennusten tai metsittymisen myötä meluisuus voi muuttua. Maisemallisesti alue ei kuitenkaan näy ympäristöön tai naapurustoon. Alue sijoittuu tuulipuiston alueelle. Ottamisalueen kolmella reunalla puusto on varttunutta ja näkymiä peittävää länsi-, etelä- ja itäreunalla. Toiminnalla ei ole vaikutusta ihmisten viihtyvyyteen tai terveyteen, koska louhos ei merkittävästi näy maisemassa ja melun äänitasot pysyvät lainsäädännön mukaisesti alle 55 dBA päiväsaikaan lähimmissä asunnoissa (yli 1250 m päässä).

Selvityksen mukaan pintavesiin ei aiheudu merkittävää haittaa, sillä kiintoaines laskeutuu ottamisalueella selkeytysaltaaseen. Toteamus pohjautuu luonnonarvoista ja ympäristön olosuhteista tehtyihin selvityksiin mm. selvitys pintavesien virtaussuunnista. Ojaston koko pituus ottamisalueelta vesistöön (joki) on n. 4,5 kilometriä pitkä. 

Ympäristöhaittojen vähentäminen sekä alueen turvallisuus

Ottamisalueen lähiympäristöä seurataan säännöllisesti. Laajalle ulottuvia vahingollisia muutoksia luonnonolosuhteissa tai maisemassa ei näin pääse tapahtumaan. Vedenhankintaan käytetyille rengaskaivoille etäällä ei aiheudu vaikutuksia louhinnan johdosta. 

Lähivaikutusalueella (< 500 m) ei ole kaivoja, poravesikaivoja, lampia tai lähteitä, joihin voi selvitysten mukaan kohdistua ympäristövaikutuksia. Vaikutusta maaperä- ja kallioperätarkastelun pohjalta tavanomaiseen pohjaveteen ei pidetä merkittävänä, koska louhos sijoittuu etäälle Haukijärventiestä ja yli 150 m päähän naapuritiloista. Alin louhintataso on alueella +42,38 m. Louhinta tai ottamistoiminta eivät vaikuta vesistöihin eikä vaikeuta niiden käyttöä millään tavalla. 

Toiminnan tarkkailu

Tarkkailu muodostuu toiminta-aika seurannasta, tuotantomäärien tarkkailusta ja raportoinnista sekä ulkopuolisten urakoitsijoiden (poraus- ja panostusurakointi) tekemien omien mittaus- ja tarkkailuvelvoitteiden puolesta. Ottamisalueen korkeustiedot (N2000) on mitattu 2024 ja 2025. Korkeustietoja voidaan siirtää kiintopisteestä haluttuihin paikkoihin, jotta ottaminen suuntautuu syvyyden ja laajuuden suhteen oikein. Valvontaviranomainen voi esteettä seurata louhintaa, murskaamista ja niiden suunnitelmallista toteutumista valvontakäynnillä. 

Toiminnanharjoittaja tarkkailee itse mm. suunnitelma- ja ottoalueella tapahtuvia muutoksia käytön aikana ja arvioi tilannetta myös ilmaan ja vesistöön kohdistuvien päästöjen kannalta. Asiaan kiinnitetään erityistä huomiota metsäluonnon palautumista ajatellen. Ottaminen keskeytetään tarvittaessa, jotta alueelle voidaan kutsua Kankaanpään ympäristöpalveluiden valvova ympäristöviranomainen arvioimaan tilannetta.

Tarkkailuohjelman ehdotus: Päästö- ja vaikutustarkkailua voidaan tehdä tarvittaessa selkeytysaltaan purkuvedestä (pH, sähkönjohtavuus, sameus, kemiallinen hapenkulutus, fosfori, nitraatti-, nitriitti ja kokonaistyppi sekä arseeni), kun veden purku on aloitettu. Tärinää voidaan mitata louhinnan aikana esim. lähimmän tuulivoimalan kivijalkaan asennettavalla tärinämittarilla.

Louhinnasta ja kiviainesten otosta pidetään käyttöpäiväkirjaa, mistä ilmenee louhintajaksot, otetun kiviaineksen määrät ja laadut, havainnot kallion ruhjeisuudesta louhoksessa ja tehtyjen tutkimusten ajankohdat. Poistuvan veden laatua tarkkaillaan silmämääräisesti viikoittain. Poikkeukselliset havainnot kirjataan koko toiminnasta.

Maisemointi ja jälkihoito

Ottamisalueen reuna-alueet sopeutetaan ympäröivään maisemaan luiskaamalla reunat. Toiminnan etenemisen aikana kuorittuja pintamaita käytetään puiden kasvualustana. Maisemointitoimenpiteitä aloitetaan louhoksen normaalin toiminnan (2025-2035) aikana, työn teknisten edellytysten ja yleisjärjestelyjen puitteissa. Lopputilanteen mukaista muotoilua varten tarvittavaa pintamaata ei täysin saada alueelta. Sen vuoksi tarkoituksena on hyödyntää louhetta, kiviä ja hiekkamoreenia, joista saadaan tehtyä

alueelle suunnitelman mukaiset maisemoinnit. Tarvittaessa voidaan louhokseen jättää hieman louhetta, joka tukevoittaa luiskien pohjarakenteen. Tavoite ja suunnitelma tarkistetaan aina uuden pintamaiden kuorintajakson alussa/päättyessä. Maisemoinnin tekee Eumer Oy.

ASIAN KÄSITTELY

Lupahakemuksesta tiedottaminen

Lupahakemuksesta on kuulutettu Siikaisten kunnan ja Kankaanpään kaupungin sähköisellä ilmoitustaululla 15.12.2025. Asianosaisille on

ilmoitettu hakemuksesta 15.12.2025 päivätyllä kirjeellä.

Lausunnot

Terveydensuojeluviranomainen on tutustunut hakemukseen eikä sillä ole

huomautettavaa hakemuksesta.

 Varsinais-Suomen ELY –keskus (Lupa- ja valvontavirasto) 30.12.2025

Lupaa haetaan kalliokiviaineksen ottamiseen ja murskaamiseen olemassa olevalla ottamisalueella. Aikaisempi lupa on päättynyt elokuussa 2025. Uutta lupaa haetaan ottamistoiminnan jatkamiseen ja ottamisalueen laajentamiseen. Hakemuksen mukaan ottamisalueen pinta-ala on 2,06 ha. Hakemuksen mukainen suunnitelma-alue kokonaisuudessaan on kuitenkin merkittävästi suurempi, mutta suunnitelma-alueen kokonaispinta-alaa ei ole hakemuksessa ilmoitettu. Kalliokiviaineksen kokonaisottomäärä on noin 135 000 k-m3.

Ottamisalue ei sijaitse luokitellulla pohjavesialueella tai sellaisen läheisyydessä. Suunniteltu alin ottamistaso on +53 m … +42,38 m. Alueen pohjaveden tason arvioidaan olevan noin tasolla +41,5…+42,0. Pintavedet ohjataan pois louhoksen pohjalta pohjoisreunassa olevan selkeytysaltaan kautta.

Ottamisalue sijoittuu Jäneskeitaan tuulivoimapuiston osayleiskaavassa osittain maa- ja metsätalousvaltaiselle alueelle (M-1) ja osittain maa-ainesten ottoalueelle (EO). Ottamisalueen länsireunasta pieni alue ulottuu tuulivoimaloiden alueelle (tv). Satakunnan maakuntakaavassa alue on merkitty maa-ainesten ottoalueeksi (E02, kalliokiven louhinta). Toiminnan päätyttyä alue jää metsätalouskäyttöön.

Lausunto

Varsinais-Suomen ELY-keskuksen Ympäristö- ja luonnonvarat -vastuualue katsoo, että luvan myöntämiselle ei ole estettä vesien-, luonnon- ja maisemansuojelun kannalta. Lupakäsittelyn yhteydessä tulee kuitenkin huomioida ainakin seuraavaa:

- Lupa-alueeseen ja sitä koskevien velvoitteiden piiriin tulee sisällyttää kaikki toimintaan liittyvät alueet. Maa-ainesten ottamisalueeseen kuuluvat kaikki alueet, joilla maa-ainesten ottaminen ja ottamiseen liittyvät muut toiminnat, kuten murskaus, kiviainesten varastointi, koneiden säilytys ja huolto sekä pintamaiden ja sivukivien käsittely tapahtuvat. Kaikki toimintaan kuuluvat varasto-, kaivannaisjäte- ja tukitoiminta-alueet tulee rajata luvan mukaiseen ottamisalueeseen kuuluvaksi ja sitä koskevien jälkihoito- ja maisemointimääräysten piiriin. 

- Ottamisalueen kuivatusjärjestelyistä ei saa aiheutua kuivatusveden virtausreitin varrella oleville maanomistajille maiden vettymistä tai muuta vahinkoa. Laskeutusaltaaseen kertyvä kiintoaines tulee poistaa tarpeen mukaan altaan toiminnan varmistamiseksi. 

- Toiminnan yhteydessä tulee huolehtia, ettei maa- ja kallioperään tai pinta- ja pohjavesiin pääse polttoaineita tai muita ympäristön pilaantumisen vaaraa aiheuttavia aineita. Mahdollisista vahingoista on ilmoitettava välittömästi valvontaviranomaiselle.

- Jyrkistä seinämistä ei saa aiheutua sortumavaaraa tai muuta riskiä ihmisille tai eläimille. Kaivualueen jyrkät ottorintaukset tulee merkitä ja tarvittaessa suojata aidalla jo ottamistoiminnan aikana. Yli 1,5 m korkeat rintaukset merkitään maastoon joko suoja-aidalla tai lippuvaijerilla ja yli 3 m korkeat ottorintaukset suojataan kiinteällä aidalla. 

- Muualta tuotavia pintamaita tulee käyttää vain maisemointiin tarvittava määrä. Maisemointiin käytettävät pintamaat tulee tuoda alueelle vasta, kun niitä ollaan käyttämässä, sillä pintamaiden pitkäaikainen varastointi heikentää niiden käyttökelpoisuutta maisemointiin.

- Vieraslajien torjunnasta on huolehdittava. Toiminnanharjoittajalla tulee huolehtia, ettei ottamisalueelle leviä toiminnan seurauksena haitallisia vieraslajeja. 

- Lisäksi ELY-keskus suosittelee, että maisemoinnissa pyritään huomioimaan luonnon monimuotoisuus esim. kasvivalintojen suhteen sekä suunnittelemalla tai toteuttamalla alueelle erilaisia elinympäristöjä.

Muistutukset ja mielipiteet

Hakemuksen johdosta ei jätetty muistutuksia tai mielipiteitä. 

Vastine

Hakija ei jättänyt vastinetta esitetystä lausunnosta.

Valmistelijan esitys  Kankaanpään kaupungin ympäristö- ja terveyslautakunta päättää myöntää haetun maa-aineslain 4 §:n mukaisen luvan maa-ainesten ottamiseen ja

 ympäristönsuojelulain 27 §:n 1 momentin mukaisen ympäristöluvan kallion-

 louhintaan ja –murskaukseen Eumer Oy:lle Siikaisten kunnan Otamon kylään tilalle Haukijärvi 747-406-9-15 edellyttäen, että toimintaa on harjoitettava hakemuksessa ja ottamissuunnitelmassa esitetyllä tavalla, ellei lupamääräyksissä toisin määrätä.

Maa-aines- ja ympäristöluvan voimassaoloaika ja laajuus

1. Lupa on voimassa kymmenen (10) vuotta. Lupa myönnetään hakemuksen mukaisesti 135 000 k-m³ kokonaismäärälle, ottamisalueen pinta-alan ollessa 6,92 ha, ottoalueen 2 ha. Alin ottotaso on +42,38 m (N2000).

Ottamisalueen rajaus

2. Luvanhaltijan on merkittävä ottamisalueen rajat riittävän selvästi maastoon siten, että merkit pysyvät paikoillaan koko ottamistoiminnan ajan ja ovat havaittavissa myös talviaikoina.

3. Alueen korkotaso sekä alin ottotaso tulee merkitä näkyvästi maastoon paikkaan, jossa se säilyy pysyvästi koko ottamistoiminnan ajan.
    
4. Ennen ottotoiminnan aloittamista on luvanhaltijan pyydettävä valvontaviranomaista suorittamaan aloituskatselmus, jossa lupamääräykset 2 ja 3 todetaan asianmukaisesti järjestetyksi.

 Toiminta-ajat ja käsiteltävät raaka-aineet

5. Toiminta-ajat

- murskaus jaksollisesti (2-4 kpl) max. 100 pv/vuosi ma-pe klo 7.00 - 22.00 välisenä aikana ja enintään 6 pv/vuosi la klo 7.00-18-00

- poraus ma-pe klo 7.00 - 21.00 välisenä aikana

- rikotus ma-pe klo 8.00 - 18.00 välisenä aikana

- räjäytys ma-pe klo 8.00 - 18.00

- kaivuu ma-pe klo 7.00-22.00, la klo 8.00-16.00

- kuormaaminen ja kuljetus ma-pe klo 6.00 - 22.00, satunnaisesti, erityisestä syystä la klo 7.00-18.00

6. Ottoalueella saa louhia ja murskata alueella tuotettua kalliokiveä enintään 80 000 k-m³ vuodessa.

 Melu- ja tärinä

7. Toiminnan aikana syntyvä melu ei saa ylittää lähimpien asuinrakennusten pihamaa-alueella melun A-painotetun ekvivalenttitason (LAeq) päiväohjearvoa (klo 7-22) 55 dB. Loma-asumiseen käytettävillä alueilla melu ei saa ylittää melun A-painotetun ekvivalenttitason (LAeq) päiväohjearvoa (klo 7-22) 45 dB. Tarvittaessa ympäristönsuojeluviranomainen voi vaatia toiminnanharjoittajaa teettämään melumittaukset erikseen sovittavalla tavalla, mikäli on syytä epäillä melutasojen ylittyvän.
   
8. Louheen käsittely ja murskaus tulee tehdä alimmalla ottamistasolla meluvaikutusten leviämisen estämiseksi heti, kun se on teknisesti mahdol-lista. Murskattavat kiviainekset ja valmiit tuotekasat on sijoitettava siten, että ne estävät melun leviämisen melulle alttiiden kohteiden suuntaan. 

 Ilmaan joutuvien päästöjen ja niiden leviämisen rajoittaminen

9. Toiminnasta aiheutuvia pölyhaittoja on ehkäistävä kastelulla tai koteloimalla päästölähteet. Murskaamon pölynpoistojärjestelmät on pidettävä hyvässä kunnossa ja niiden kunto on tarkistettava toiminta-aikoina päivittäin. Pölynpoistojärjestelmän rikkoutuessa tai jonkin muun päästöjä aiheuttava toiminta keskeytettävä, kunnes järjestelmä on korjattu tai häiriö poistettu. Lisäksi on huolehdittava, että jätettä tai pölyä ei levitetä toiminta-alueen ulkopuolelle.

 Maaperä ja pohjaveden suojelu

10. Ottamistoiminnan yhteydessä on huolehdittava siitä, ettei maa- tai kallioperään tai pohjaveteen pääse öljytuotteita tai muita ympäristölle haitallisia aineita. Mikäli alueella varastoidaan polttoaineita, on ne varastoitava joko kaksoisvaippasäiliössä tai kiinteästi valuma-altaallisessa säiliössä, jossa on ylitäytön estävä sulkuventtiili. Tankkauslaitteistot on varustettava lukittavalla sulkuventtiilillä. Koneiden säilytyspaikkojen ja tankkauspaikan maarakenteet tulee tiivistää siten, että polttoaineiden ja muiden ympäristölle haitallisen aineiden pääsy maaperään ja pohjaveteen estyy. Mahdollisiin öljyvahinkoihin tulee varautua ennakolta. Alueella tulee olla käytettävissä riittävästi imeytysmateriaalia öljyvuotojen varalta.
     
11. Toiminnanharjoittajan on huolehdittava, että alueen selkeytysallas ja ojarakenteet pysyvät toimintakuntoisina eikä vesien johtamisesta aiheudu virtausreitin varrella olevien maiden vettymistä.

 Jätehuolto

12. Alueen jätehuolto on järjestettävä siten, ettei siitä aiheudu ympäristön roskaantumista, maaperän pilaantumista eikä haittaa terveydelle eikä ympäristölle. Hyötykäyttöön soveltuva jäte on toimitettava niille tarkoitettuihin keräyspaikkoihin, muut jätteet kaatopaikalle. Vaaralliset jätteet on kerättävä talteen ja pidettävä toisistaan erillään sekä varastoitava katetussa tai muutoin vesitiiviissä tilassa nesteitä läpäisemättömällä alustalla ja ne on toimitettava asianmukaiseen käsittelyyn vähintään kerran vuodessa. Vaarallista jätettä luovutettaessa on jätteiden siirrosta laadittava siirtoasiakirja, josta ilmenee valtioneuvoston asetus jätteistä (179/2012) mukaiset tiedot vaarallisista jätteistä.

 Alueen hoito

13. Luvan saajan on huolehdittava alueen siisteydestä. Alueesta ei saa muodostua sinne kelpaamattomien tai sinne kuulumattomien jätteiden varastoaluetta.
     
14. Ulkopuolisten asiaton pääsy toiminta-alueelle tulee estää lukittavalla puomilla tai muulla vastaavalla järjestelyllä. Jyrkistä seinämistä ei saa aiheutua sortumavaaraa tai muuta riskiä ihmisille tai eläimille. Kaivualueen jyrkät ottorintaukset tulee merkitä ja tarvittaessa suojata jo ottamistoiminnan aikana. Yli 1,5 m korkeat rintaukset merkitään maastoon joko suoja-aidalla tai lippuvaijerilla ja yli 3 m korkeat ottorintaukset suojataan kiinteällä aidalla. Aidan voi vaihtoehtoisesti toteuttaa tiiviisti asetelluilla lohkareilla (väh. 1 000 kg).

 Kaivannaisjätteen jätehuoltosuunnitelma

15. Toiminnassa on noudatettava valtioneuvoston asetus kaivannaisjätteistä (190/2013) annettuja säädöksiä.  

 Vieraslajit

16. Luvan haltija on huolehdittava, että hänen tuottamassaan, varastoi-massaan tai kuljettamassaan tuotteessa tai aineistossa ei ole merkityksellisiä haitallisia vieraslajeja. Alueella mahdollisesti esiintyvät haitalliset vieraslajit tulee hävittää ja niiden leviäminen ympäristöön tulee estää.

 Jälkihoitotoimet

17. Alueen jälkihoito ja maisemointi tulee toteuttaa ottamissuunnitelmassa esitetyn mukaisesti. Lopulliset jälkihoito- ja maisemointitoimenpiteet on toteutettava välittömästi ottamistoiminnan päätyttyä luvan voimassaoloaikana. Tarvittaessa jälkihoitosuunnitelmaa tulee päivittää ottamistoiminnan loppuvaiheessa, mikäli esim. maankäytön suunnitteluun tulee oleellisia muutoksia.
     

  Ottotoiminnan loputtua vakuuden voimassaoloaikana on alueella pidettävä loppukatselmus, jossa todetaan alueen jälkihoidon ja maisemointi-

töiden riittävyys.

 Tarkkailu ja raportointi

18. Toiminnasta muodostuvia suoto- ja valumavesiä tulee tarkkailla lasketusaltaista lähtevästä vedestä. Vesinäyte tulee ottaa vuosittain. Vesi-näytteestä tulee määrittää pH, kiintoaine, sähkönjohtokyky, kemiallinen hapenkulutus (CODMn), nitraatti (NO3), nitriitti (NO2), ammoniumtyppi (NH4-N), kokonaistyppi, kokonaisfosfori, arseeni ja öljyhiilivedyt (C10 - C40). Tulokset tulee toimittaa Kankaanpään kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle niiden valmistututtua. Tarvittaessa ympäristönsuojeluviranomainen voi muuttaa pintavesien tarkkailua, mikäli tulokset sitä edellyttävät.
     
19. Vuotuisesta ottomäärästä tulee tehdä maa-aineslain 23 a §:n mukainen otetun aineksen määrää ja laatua koskeva ilmoitus. Ilmoitus tulee ensisijaisesti tehdä sähköisesti valtakunnalliseen NOTTO-tietokantaan tai toissijaisesti kirjallisella ilmoituksella Kankaanpään kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle.
     
20. Toiminnanharjoittajan on pidettävä kirjaa laitoksen toiminnasta. Vuosi-yhteenveto laitoksen toiminnasta on toimitettava kalenterivuosittain helmikuun loppuun mennessä Kankaanpään kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle ja sen tulee sisältää ainakin seuraavat asiat:

- louhitun ja murskatun kiviaineksen määrä ja toiminta-aika

- alueella käytetyn polttoaineen laatu ja vuosikulutus

- syntyneiden jätteiden määrä jätejakeittain

- toimintahäiriöt, jotka ovat aiheuttaneet päästöjä ympäristöön

 Vastuuhenkilö

21. Luvanhaltijan on nimettävä laitokselle murskaustoiminnasta ja läjitysalueen vastaava hoitaja, jolla on riittävä asiantuntemus. Vastaavan hoitajan nimi ja yhteystiedot on ilmoitettava Kankaanpään kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle.

 Häiriö- ja poikkeustilanteet

22. Vahinko- ja onnettomuustilanteiden varalle on alueella oltava saatavilla riittävästi imeytysmateriaalia. Vuotoina ympäristöön päässeet polttoaineet ja muut aineet on kerättävä välittömästi talteen. Mahdollisista poikkeuksellisista päästöistä, häiriöistä tai onnettomuuksista on ilmoitettava viipymättä ympäristönsuojeluviranomaiselle ja tarvittaessa pelastusviranomaiselle.

 Paras käyttökelpoinen tekniikka (BAT)

23. Toiminnanharjoittajan tulee olla selvillä toimialansa parhaan käytettävissä olevan tekniikan (BAT) kehittymisestä ja varauduttava sen käyttöönottoon.

 Toiminnan muuttaminen ja lopettaminen

24. Toiminnan kannalta olennaisista muutoksista, pysyvästä tai pitkäaikaisesta keskeyttämisestä tai toiminnanharjoittajan vaihtumisesta tulee tehdä hyvissä ajoin ilmoitus Kankaanpään kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. Toiminnanharjoittajan on hyvissä ajoin, viimeistään kolme kuukautta ennen toiminnan lopettamista, esitettävä suunnitelma toiminnan lopettamiseen liittyvistä toimista.

 Päätöksen perustelu

 Maa-aineslain (555/1981) 6 §:n mukaan lupa ainesten ottamiseen on

myönnettävä, jos asianmukainen ottamissuunnitelma on esitetty eikä ottamisen tai sen järjestely ole ristiriidassa maa-aineslain 3 §:ssä säädettyjen

rajoitusten kanssa. Asiaa harkittaessa on otettava huomioon myös lupa-

määräysten vaikutus.

Maa-aineslain 3 §:ssä säädetään ainesten ottamisen rajoituksista. Maa-

aineksia ei saa ottaa niin, että siitä aiheutuu 1) kauniin maisemakuvan turmeltumista, 2) luonnon merkittävien kauneusarvojen tai erikoisten luonnonesiintymien tuhoutumista, 3) huomattavia tai laajalle ulottuvia vahingollisia muutoksia luonnonolosuhteissa tai 4) tärkeän tai muun vedenhankintaan soveltuvan pohjavesialueen vedenlaadun tai antoisuuden vaarantuminen, jollei siihen ole saatu vesilain mukaista lupaa. Asemakaavan tai oikeusvaikutteisen yleiskaavan alueella on lisäksi katsottava, ettei ottaminen

vaikeuta alueen käyttämistä kaavassa varattuun tarkoitukseen eikä turmele

kaupunki- tai maisemakuvaa. (MAL 3.2 §)

Lisäksi maa-aineslain 3 §:n 4 momentin mukaan ottamispaikat on sijoitettava ja ainesten ottaminen järjestettävä niin, että ottamisen vahingollinen

vaikutus luontoon ja maisemakuvaan jää mahdollisimman vähäiseksi ja

että maa-ainesesiintymää hyödynnetään säästeliäästi ja taloudellisesti eikä

toiminnasta aiheudu asukkaille tai ympäristölle vaaraa tai kohtuullisin kustannuksin vältettävissä olevaa haittaa.

Kun toimintaa harjoitetaan päätöksessä esitetyllä tavalla sekä noudatetaan

annettuja määräyksiä, toiminta täyttää ympäristönsuojelulain ja jätelain

sekä niiden nojalla annettujen asetusten vaatimukset. Toiminta ei ole ristiriidassa asemakaavan tai sen määräysten kanssa. Toiminnasta ei normaalitilanteessa aiheudu terveyshaittaa, merkittävää muuta ympäristön pilaan-

tumista tai sen vaaraa, maaperän tai pohjaveden pilaantumista tai erityistä

luonnon olosuhteiden huonontumista tai vedenhankinnan tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantamista toimintojen vaikutusalueella eikä eräistä naapuruussuhteista annetun lain tarkoittamaa kohtuutonta rasitusta. Päätöksessä on annettu tarvittavat määräykset toimin-

noista aiheutuvien päästöjen rajoittamiseksi ja ympäristön pilaantumisen

estämiseksi.

Määräysten perustelu

Maa-aineslain 10 §:n mukaan lupa ottamistoimintaan myönnetään määrä-

ajaksi, kuitenkin enintään 10 vuodeksi, ellei ole erityisiä syitä pidemmälle

toiminta-ajalle. Lupa on myönnetty 10 vuodeksi, hakemuksen mukaiselle ajalle ja kokonaisottomäärälle sekä ottoalalle ja ottotasolle. (lupamääräys 1)

Alueen merkitsemisestä ja alkutarkastuksesta on annettu ottamissuunnitelmaa täydentäviä määräyksiä. Riittävät alueen rajojen merkinnät sekä otto-

tason selkeä merkintä ovat tarpeen, jotta toimintaa voidaan valvoa maa-

aineslain ja maa-ainesasetuksen edellyttämällä tavalla. (lupamääräykset 2-4) 

Kun otetaan huomioon, että murskaamo sijaitseen yli 1,2 km etäisyydellä lähimpiin häiriölle alttiisiin kohteisiin ja verrataan valtioneuvoston asetuksessa (800/2010) kivenlouhimojen, muun kivenlouhinnan ja kivenmurskaamojen ympäristönsuojelusta annettuihin vaatimuksiin, on katsottu, että

murskaustoimintaa voidaan lupamääräyksen mukaisin toiminta-ajoin harjoittaa ympäri vuoden. Määräys perustuu haettuihin toiminta-aikoihin. (lupamääräys 5) 

Louhinnalle ja murskaukselle on asetettu rajat, joilla varmistetaan, että toiminta pysyy suunnitelman mukaisena. Tuotantoa on rajoitettu hakijan esittämien määrien mukaisesti. (lupamääräys 6)

Laitoksen toiminnasta aiheutuva päiväaikainen melutaso on rajoitettu valtioneuvoston päätös (993/1992) melutason ohjearvoista mukaisesti. Toiminnanharjoittajaa koskee selvilläolovelvollisuus toimintansa ympäristövaikutuksista, joten tarvittaessa melua on mitattava. Määräys louheen käsittelystä ja murskaimen sijoittelusta on annettu ympäristöhaittojen, mm. melun

minimoimiseksi. (lupamääräykset 7-8)

Määräys pölyhaittojen ehkäisystä on annettu terveys- ja ympäristöhaittojen

ehkäisemiseksi ja rajoittamiseksi. (lupamääräys 9)

Maaperän sekä pinta- ja pohjavesien likaantumisriskiä aiheuttavat etenkin

maa-ainesten ottamisalueiden työkoneissa käytetyt polttoaineet ja niiden

varastointi ja käsittely. Määräyksellä varmistetaan, etteivät polttoaineet aiheuta maaperän tai pinta- ja pohjavesien likaantumista. (lupamääräys 10)

Jätevettä johtava on osaltaan velvollinen huolehtimaan jäteveden johtamiseen käytetyn ojan tai noron kunnossapidosta. (lupamääräys 11)

Jätelain mukaan ympäristöluvanvaraisen jätteen käsittelytoiminnan harjoittajan on esitettävä lupaviranomaiselle suunnitelma jätteen käsittelyn seurannan ja tarkkailun järjestämisestä. (lupamääräys 12)

Alueen hoitoa koskevat määräykset on annettu terveys- ja ympäristöhaittojen ehkäisemiseksi. (lupamääräykset 13–14)

Kaivannaisjätteen jätehuoltosuunnitelmaa koskeva määräys on annettu

kaivannaisjätteiden asianmukaisen säilyttämisen varmistamiseksi. (lupa-

määräys 15)

Vieraslajien torjunnasta on huolehdittava. Toiminnanharjoittajalla tulee huolehtia, ettei ottamisalueelle leviä toiminnan seurauksena haitallisia vieraslajeja. (lupamääräys 16)

Alueen jälkihoitoa koskevan määräyksen tavoitteena on sopeuttaa ottamisalue ympäröivään luontoon ja maisemaan ja edistää jälkikäytön turvallisuutta. (lupamääräys 17)

Toiminnanharjoittajan on oltava selvillä toimintansa ympäristövaikutuksista. Ympäristönsuojelulain 62 §:n perusteella luvassa on annettava tarpeelliset määräykset toiminnan vaikutusten tarkkailusta. Pintavesinäytteiden avulla saadaan selville toiminnan vaikutukset pintavesiin. Valvontaviranomaisella on mahdollisuus muuttaa tarkkailua, mikäli esimerkiksi tarkkailu tai jokin mitattavista parametreista osoittautuu turhaksi. (lupamääräys 18)

Määräykset raportoinnista selventää maa-ainestenoton valvontaan liittyviä

järjestelyjä ja maa-ainestenottajan velvollisuuksia. Tarkkailua, raportointia

ja kirjanpitoa koskevat määräykset on annettu valvontaviranomaisen tiedonsaannin ja valvonnan järjestämiseksi. (lupamääräykset 19-20)

Vastuuhenkilön ajan tasalla olevat yhteystiedot ovat tarpeen nopean

tiedonkulun varmistamiseksi laitoksen ja valvontaviranomaisen välillä erityisesti poikkeustilanteissa. (lupamääräys 21)

Vahinko- ja onnettomuustilanteista tiedottaminen on tarpeen valvonnan toteuttamiseksi ja häiriötilanteista mahdollisesti aiheutuvien haittojen minimoimiseksi. Ympäristönsuojelulaki velvoittaa ennaltaehkäisemään ja minimoimaan haitat. (lupamääräys 22)

Ympäristönsuojelulaki velvoittaa käyttämään parasta käyttökelpoista tekniikkaa ja noudattamaan ympäristön kannalta parhaita työmenetelmiä. Toiminnanharjoittajan on oltava riittävästi selvillä aiheuttamansa haitallisten vaikutusten vähentämismahdollisuuksista ja siitä syystä seurattava parhaan käyttökelpoisen tekniikan kehittymistä. (lupamääräys 23)

Ympäristöluvan haltija on ympäristönsuojelulain mukaan viipymättä ilmoitettava valvontaviranomaiselle toiminnan pysyvästä tai pitkäaikaisesta keskeyttämisestä sekä toiminnan valvonnan kannalta olennaisista muutoksista. Ympäristöluvassa on annettava ympäristönsuojelulain mukaan tarpeelliset määräykset toiminnan lopettamisen jälkeisistä toimista. (lupamääräys 24)

Luvan voimassaolo

Lupapäätös on voimassa 10 vuotta.

Lupaa ankaramman asetuksen noudattaminen

Jos asetuksella annetaan ympäristönsuojelulain tai jätelain nojalla myönnetyn luvan määräystä ankarampia säännöksiä tai luvasta poikkeavia

säännöksiä luvan voimassaolosta tai tarkistamisesta, on asetusta luvan

estämättä noudatettava.

Päätöksen täytäntöönpano

Tämä päätös on lainvoimainen valitusajan jälkeen, jos päätökseen ei haeta

muutosta.

Maksut ja vakuudet

Tarkastusmaksu

Maa-aineslupahakemuksen tarkastusmaksu on 1 730 €

Ympäristölupahakemuksen tarkastusmaksu on 1 150 € 

Maa-ainestaksan 2.1 §: mukaisesti maksu on suunnitelmaa kohden 200 €,

lisäksi otettavaksi esitetyn maa-ainesmäärän tilavuuden mukaan 0,01 €/m³. Maa-ainesluvan valmisteluun liittyen lupaviranomaisen toimesta on kuultu 6 asianosaista. Kuulemisesta syntyvät kustannukset ovat 180 € (Maa-ainestaksan 4.1 §:n mukaisesti naapurin tai asianosaisen kuulemisesta peritään 30 €/kuultava.)

Maa-ainestaksan 2.4 § mukaisesti maa-aineslupahakemuksen ja ympäristölupahakemuksen yhteiskäsittelyssä myönnettävästä ympäristönsuojelu-

lain mukaisesta ympäristöluvasta peritään ympäristönsuojeluviranomaisen

taksan mukaisesta maksusta 50 % (kivenlouhinta 1 150 € ja murskaamo

1 150 € yht. 2 300 € - 50 %).

Valvontamaksu

Ottamistoiminnan valvonnasta luvanhaltijan on suoritettava vuosittain luvan

voimassaoloaikana jälkihoitotöiden hyväksymiseen saakka maa-aines-

taksan mukainen valvontamaksu. Vuosittainen valvontamaksu on 546,80 €

(vuotuisen maa-ainesten määrän mukaan 0,02 €/m³ ja pinta-alan mukaan

40 €/ha). Ympäristöluvan tarkastusmaksu peritään valvontaohjelman mu-

kaisesti.

Vakuus

Luvan saajan on ennen luvanmukaisen toiminnan aloittamista asetettava

  38 060 euron suuruinen hyväksyttävä vakuus Kankaanpään kaupungin

ympäristönsuojeluviranomaiselle. Hakija vastaa siitä, että em. vakuus on

voimassa niin kauan, kunnes lupamääräysten ja jälkihoitosuunnitelman

mukaiset toimenpiteet ovat loppuun saatettu. (MAL 12 §) 

Vakuus on asetettu Kankaanpään kaupungin maa-ainestaksan mukaisesti.

Sovelletut oikeusohjeet 

Maa-aineslaki (555/1981) 1, 3 – 7, 10 – 16, 19 -20, 21, 23, 23 a §

Valtioneuvoston asetus maa-ainesten ottamisesta (926/2005) 1 – 4, 6 - 9 §

Ympäristönsuojelulaki (527/2014) 6-8, 11, 16, 17, 20, 27, 34, 48, 49, 52,

58, 59, 62, 83–85, 87, 114, 123, 170, 190, 191, 198, 199 ja 205 § 

Valtioneuvoston asetus ympäristönsuojelusta (713/2014) 2 ja 11–15 §

Laki eräistä naapuruussuhteista (26/1920) 17 §

Jätelaki (646/2011) 8, 12, 15, 28, 29, 72, 73 ja 118–122 § 

Valtioneuvoston asetus jätteistä (179/2012) 7, 8 ja 24 §

Valtioneuvoston asetus kaivannaisjätteistä (190/2013)

Valtioneuvoston asetus kivenlouhimoiden, muun kivenlouhinnan ja kiven-

murskaamojen ympäristönsuojelusta (800/2010)

Valtioneuvoston päätös melutason ohjearvoista (993/1992)

Laki vieraslajeista aiheutuvien riskien hallinnasta (1709/2015) 4 §

Kankaanpään kaupungin ympäristönsuojelumääräykset 30.5.5023 § 17

Kankaanpään kaupunki, Maa-ainesten ottamissuunnitelman tarkastami-

sesta ja valvonnasta suoritettavat maksut, 30.5.2023 § 19

Kankaanpään kaupungin ympäristönsuojeluviranomaisen taksa 30.5.2023

§ 18

Lupapäätöksestä tiedottaminen

Muutoksenhaku

Tähän päätökseen tyytymätön saa hakea muutosta valittamalla Vaasan

hallinto-oikeuteen.

Valitusoikeus tähän päätökseen on:

- asianosaisella

- rekisteröidyllä yhdistyksellä tai säätiöllä, jonka tarkoituksena on ympäristön-, terveyden- tai luonnonsuojelun taikka asuinympäristön viihtyisyyden edistäminen ja toiminta-alueella kysymyksessä olevat ympäristövaikutukset ilmenevät

- toiminnan sijaintikunnalla ja muulla kunnalla, jonka alueella toiminnan ympäristövaikutukset ilmenevät

- Lupa- ja valvontavirastolla sekä toiminnan vaikutusalueen kunnan ympäristönsuojeluviranomaisella

- muulla asiassa yleistä etua valvovalla viranomaisella

Esittelijä Terveysvalvonnan johtaja Laura Juhantalo

Päätösehdotus 

Päätös

Lisätietoja antaa Ympäristötarkastaja Taru Luomajärvi puh. 044 577 3332, etunimi.sukunimi@kankaanpaa.fi