Ympäristö- ja terveyslautakunta
Pöytäkirja 02.06.2026/Pykälä 21

Ympltk 02.06.2026 § 21  

2855/11.02.00/2026  

Valmistelija Jaana Jyräkoski

Asia

Päätös maa-aineslain 4 §:n mukaisesta maa-ainesten ottamislupahakemuksesta ja toiminnan aloittamislupa.

Hakija

Alatalot Oy

Rounistontie 9

39960 Sarvela

Ottamisalue

Karvian kunnan Kanttin kylässä, tiloilla Pihlajaniemi (230-401-21-1) ja Torrikonneva (230-401-21-4)

Luvan hakemisen peruste

Maa-aineslain 4 §:n 1 momentti

Lupaviranomainen

Maa-aineslain 7 §:n 1 momentin mukaan lupaviranomainen on Kankaanpään kaupungin ympäristö- ja terveyslautakunta.

Hakemuksen vireille tulo

Hakemus on tullut vireille Kankaanpään kaupungin ympäristö- ja terveyslautakunnalle 15.1.2026.

Kaavoitus ja lupatilanne

Alueella ei ole voimassa olevaa asema- tai yleiskaavaa. Satakunnan maakuntakaavassa ottamisaluetta koskee pohjavesialue merkintä (pv) sekä matkailun kehittämisvyöhyke, luontomatkailu merkintä (mv3). Ottamisalueen itäpuolella kulkeva tie on merkitty historiallisena tienä (ht), Kyrönkankaantie. Vaihemaakuntakaavoissa 1 ja 2 ei ole aluetta koskevia kaavamerkintöjä.

Alueelle ei ole voimassa olevaa maa-aineslupaa.

Nykytilanne alueella

Suunnittelualueella kasvaa tällä hetkellä sekametsää. Aluetta ympäröivät tilat ovat soranottotoiminnan piirissä, joista osalla tiloista maa-aineslupa on jo päättynyt.  

Alueen läheisyyteen ei sijoitu asuinkiinteistöjä, lähin asuinkiinteistö sijaitsee noin 700 metrin etäisyydellä suunnittelualueen kaakkoispuolella.

HAKEMUS JA OTTAMISSUUNNITELMA

Hakemuksen mukaan Soranoton suunnitelma kohdistuu tilojen 21-1 ja 21-4 alueella olevan hiekan hyödyntämiseen. Kyseessä on tilan pienialainen keskiosa. Ottamisen määrä soran ja hiekan osalta on 38 400 k-m3 (kiintokuutiometriä). Kun ottaminen kestää 10 vuotta, on vuotuinen ottomäärä keskimäärin noin 3 840 k-m3.

Ottamisalueen pinta-ala on 0,85 ha. Kaivualueen pinta-ala on 0,80 ha. Tukitoimintojen alue (0,2 ha) sijoittuu ottamisalueen koillispuolelle.

Alin ottamissyvyys on koko ottamisalueella +148,5 (N2000). Se on taso, joka soveltuu alueella edelleen käytettäväksi. Taso +148,5 on alin taso länsipuolen ottoalueella.

Tiedot alueesta ja sen ympäristöstä

Ottamisalue koostuu 2 vierekkäisistä tiloista. Tilojen alueella puusto on sekametsää ja koostuu pääosin männystä mutta myös kuusesta ja koivusta. Ottamisalueen tilojen itäreuna on puuton ja rajautuu Vanha maantiehen.

Ottamissuunnitelman mukaan ottaminen etenisi pääsuuntana lännestä kohti itää.

Ottamisaluetta lähimmät tilat ovat voimassa olevien soranottolupien alaisia alueita. Poikkeuksena eteläpuoleinen tila 21-3, jossa soranottaminen on jo päättynyt. Ottamisalueen reunat yhdistyvät pääosin olemassa oleviin soranottoalueisiin.

Tiestö ottamisalueen lähistössä on ollut pitkään samankaltainen. Alueelle pääsee Lentokentäntien tai Kaappolantien kautta. Kohteen osoite on: Vanha maantie 89.

Ottamisalue on topografialtaan tasainen mutta rintauksessa korkeuseroa on 3-6 m. Ottamisalueen maanpinnan korkein (+158 m) kohta on pohjoisosassa ja matalin kohta etelässä +153,2 m (N2000).

Ottamisalue ei sijoitu valtakunnallisesti tai maakunnallisesti arvokkaalle maisema-alueelle. Ottamisalueen itäpuolelle sijoittuu silti historiallinen tie, Kyrönkankaantie (Kyppi.fi 2025). Paikallisesti maisemakuva muodostuu sekä metsäisestä osittain sulkeutuneesta lähimaisemasta että avoimesta soranottoalueen kaukomaisemasta. Ottamiseen suunnitellulla alueella ei havaintojen mukaan ole erityisen merkittäviä maisemapiirteitä tai suojeltuja luonnonmaantieteellisiä ja geomorfologisia erityisiä muotoja. Suunnitelma kohdistuu tavanomaiseen puolukka-kanerva-(mustikka) -tyypin kangasmaastoon. Ottamisalue ei nykytilassaan edusta paikallista kaunista maisemakuvaa tai luonnon merkittäviä kauneusarvoa.

Pohjavesi

Ottamisalue sijoittuu luokitellulle Kantinkankaan (1E) 0223004 pohjavesialueelle. Alueesta pohjoiseen on Lakeuden Vesi Oy:n kaivo PK3 (vedenottamon kaivo), joka sijoittuu 330 m pohjoiseen ottamisalueen pohjoisimmasta kohdasta. Hakemukseen on liitetty tiedot suunnittelualueen läheisyydessä sijaitsevien pohjaveden seurantaputkien korkeustiedoista. Seurantatietojen mukaan pohjeveden ylin korkeus on ollut +144,96 (vuonna 2016) pohjavesiputkessa (PE12), joka sijaitsee noin 400 m etäisyydellä ottamisalueesta luoteeseen. Pohjavesiputki (PE10) sijaitsee noin 40 m etäisyydellä ottamisalueen luoteispuolella ja hakemuksen mukaan pohjaveden ylin korkeus on ollut +144,62 (vuonna 2014).

Korkeustiedot

Korkeustiedot ottamisalueelta on tarkistettu 2.5.2025. Korkeustietojen N2000 perusteella tehtiin ottamisalueen suunnitelma, joka on mahdollista toteuttaa alueella. Työhön on liittynyt paikkatiedot ETRS-TM35FIN -järjestelmän mukaisena. Kyseiselle ottamisalueelle ei ole vielä asennettu korkeuspistettä tai -kolmioita. Korkeudet alueelle voidaan mitata toiminnan alkaessa Alatalot Oy:n toimesta. Korkeustiedot ovat pituus- ja poikkileikkauskuvissa, jotka ovat hakemuksen liitteenä.

Luontokatselmus

Ottamissuunnitelman mukaisille tiloille tehdyn maastokäynnin 2.5.2025 aikana selvitettiin luonnon yleis- ja erityispiirteitä mm. kasvilajit, luontotyypit, linnut, lepakot, viitasammakot ja liito-oravat. Samalla tehtiin luontotyyppitarkistus EU:n luontodirektiivin, vesilain, luonnonsuojelulain ja metsälain mukaisista luontotyypeistä, eläimistä, kasveista sekä luontodirektiivin liitteen I mukaisten lajien sekä lintudirektiivin liitteen I mukaisten lajien esiintymisistä.

Selvitysalueella ei ole vesilain, metsälain eikä luonnonsuojelulain tai -asetuksen mukaisia luontokohteita. Alueen luontotyypit eivät täyttäneet vesilain mukaisia vesiluonnon tyyppejä, metsälain erityisen tärkeitä elinympäristöjä, luonnonsuojelulain mukaisia luontotyyppejä eikä Luontodirektiivin mukaisia luontotyyppejä. Selvitysalueella ei havaittu Lintudirektiivin liitteen I mukaisten lintulajien pesintäpaikkoja eikä Luontodirektiivin liitteen IVa mukaisten eläinlajien pesintää tai ruokailualueita. Selvitysalueen keskeisellä osa-alueella eli Pihlajaniemen tilan läntisimmässä palstassa ei ollut havaintoihin pohjautuen ekologiselta tai luonnon monimuotoisuuden kannalta erityisiä arvokkaita piirteitä. Pihlajaniemen luontokatselmus on liitetty hakemusasiakirjoihin.

Satakunnan Museon lausunto

Kiinteistöjen omistaja on pyytänyt Satakunnan Museon ennakkolausunnon koskien maa-aineksien ottamista. Aikaisemmissa maa-ainesluvissa on ko. tilojen kohdalla määritelty tien ja ottamisalueen välille 50 m levyinen suojakausta. Satakunnan Museo on antanut 11.9.2025 asiasta lausunnon.

Satakunnan Museo toteaa kannanottonaan, että nk. Kiviharjun soranottoalueella on harjoitettu maa-ainesten ottamistoimintaa jo yli 20 vuoden ajan. Laajoja ottoalueita on Kyrönkankaantien kummallakin puolella. Paikoin maa-aineksen otto on ulottunut aivan tien reunaan asti ja tehokas maankäyttö, Lakeuden Vesi Oy:n runkovesijohtolinja sekä tienparannustoimet ovat hävittäneet tien historiallista luonnetta erityisesti Kaappolantien ja kansallispuiston rajan välisellä alueella. Historiallisen tien linjaus on kuitenkin edelleen säilynyt.

Koska hankealueen lähiympäristössä on jo toteutettu mittavaa maa-ainesten ottoa ja ympäristö on ratkaisevasti muuttunut, Satakunnan Museo näkee maa-aineksen oton tiloilla 230-401-21-1 Torikonneva ja 230-401-21-4 Pihlajaniemi mahdolliseksi. Hankkeen maisemallisten vaikutusten minimoimiseksi museo katsoo, että em. tilojen kohdalla suojakaistan leveys tien ja ottamisalueen voi olla vaihteleva, mutta sen kuitenkin tulisi olla vähintään 20 metriä. Kaappolantiestä etelään Kyrönkankaantien lähiympäristö on säilynyt paremmin ja täällä mahdollisissa tulevissa maankäyttöhankkeissa suojavyöhykkeen leveys tulee edelleen olla 50 metriä.

Ottamistoiminta

Ottamistoiminta aloitetaan alueella luvan saamisen jälkeen pintamaan kuorimisella olemassa olevan rintauksen takaa. Kaivuu aloitetaan länsireunasta ja edetään kohti itää. Toiminta on jaksottaista mutta kuitenkin säännöllistä. Alueelle ei jätetä polttoaineita, laitteita tai muuta tarpeetonta tavaraa säilytettäväksi vaan ne säilytetään Alatalot Oy:n omalla varikolla (mm. Kiviharjunsuo). Ottamisalueella pintamaata kuoritaan ja sijoitetaan ottamisalueen itäreunalle ja myöhemmin myös suoraan luiskattaviin osiin eli mieluiten ilman pitkäaikaista (yli 3 v.) läjitystä. Toimintatapa vähentää ottamisalueen sisäisiä kuormaus- ja kuljetuskustannuksia.

Kaivaminen ottamisalueella tapahtuu yhtä rintausta käyttäen. Suunnitelman mukaan reunojen luiskaaminen ja viimeisteleminen etenisi luontevimmin aloittaen eteläisestä ottamisalueen osasta ja edeten vähitellen kohti pohjoista, josta ajo alueelle tapahtuu. Kaivun edettyä ottamisalueen keskiosaan, voidaan maisemointia lisätä pohjan alueelle.

Alueen suojaaminen ottamistoiminnan aikana

Öljyjen, polttoaineiden ja voiteluaineiden hallintaan kiinnitetään erityistä varovaisuutta, jotta niitä ei pääse kulkeutumaan maaperään. Toiminnanharjoittaja ei varastoi öljytuotteita tai voiteluaineita soranottoalueella, vaan kulkuneuvot ja muut laitteet tankataan ja huolletaan Alatalot Oy:n omalla varikolla. Käytännössä Pihlajaniemen alue yhdistyy Kiviharju 2:n alueeseen, joten toiminnassa käytetään Kiviharju 2:n sora-alueen tukitoimintojen aluetta ja seulonta-aluetta.

Kaikkien aineiden varastointi muualla kuin ottamisalueella vähentää oleellisesti ilkivallan mahdollisuutta ja onnettomuusriskiä. Mahdollisista ongelmatilanteista ilmoitetaan valvontaviranomaiselle ja toimitetaan onnettomuuden tai virheen myötä likaantunut maa-aines tai muu haitta puhdistettavaksi. Roskat kuljetetaan alueelta pois ja alue pidetään siistinä. Rintausten suojausaitaa käytetään alueilla, joissa voi olla putoamisvaara. Rintaus voi olla hetkellisesti 6 m korkuinen ennen kuin se luiskataan 1:3.

Koneet ja laitteet

Ottamisalueella on käytössä kauhakuormaaja, kaivinkone, kuorma-auto sekä eri vaiheiden aikana tarvittavat muut työkoneet ja -laitteet. Soraa saadaan otetuksi mahdollisesti myös suoraan rintauksesta ja seulontayksikköä käytetään siis tarvittaessa. Alueella käytettävät laitteet ja kuljetuskalusto ovat toiminnanharjoittajan omia.

Kun alueella ei kuormata, ei ottamisalueella säilytetä kauhakuormaajaa tai muita laitteita (tarpeettomasti). Arvion mukaan hiekan seulontaan, kaivinkonetöihin ja lajiteltujen sorakasojen tekemiseen käytetään vuosittain enintään 80 työpäivää (á 8 h). Hiekka- ja soratuotteet kuljetetaan alueelta omilla kuorma-autoilla kohdealueille. Laskelmien mukaan sora-alueelta hyödynnetään keskimäärin 1-2 kuormaa, á 20 t/pv.

Tarkkailu

Valvovalla viranomaisella on alueelle esteetön pääsy. Ympäristöhaittoja tarkkaillaan maa-aineslupapäätöksen lupaehtojen mukaisesti. Alueella voidaan tarvittaessa ryhtyä nopeasti toimiin, jotta alueella mahdollisesti tapahtuneet ympäristöhaitat voidaan tutkia, pienentää ja poistaa.

Toiminnanharjoittaja siirtää itse korkeuksia tarvittaessa korkeuskolmioon tms. Ottamisalueen reunat merkitään ennen kaivun aloittamista.

Toiminnanharjoittaja tarkkailee hiekkaesiintymässä ja ottamisalueella tapahtuvia muutoksia. Vettä läpäisemättömiä maakerroksia ei puhkaista. Alueella tarkkaillaan myös pohjaveden esiintymistä. Ottamisen aikana alueelle voidaan kutsua valvova viranomainen mahdollista uutta tilannetta arvioimaan.

Kaivannaisjätteen jätehuoltosuunnitelma

Toiminnassa syntyviä kaivannaisjätteitä ovat pintamaat, kannot ja hakkuutähteet, savi ja siltti sekä seulontakivet ja lohkareet. Pintamaat sekä savi ja siltti käytetään maisemointiin. Kannot ja hakkuujäte pääosin haketetaan myyntiin ja seulontakivet käytetään maisemointiin tai suojauksiin. Hakemukseen liitetty kaivannaisjätteiden jätehuoltosuunnitelma on päivätty 13.1.2026.

Maisemointi ja jälkihoito

Ottamisalueen itäinen reuna-alue sopeutetaan ympäröivään maisemaan luiskaamalla reunat suunnitelman mukaiseen maisemoituun 1:3 -kaltevuuteen. Toiminnan etenemisen aikana pintamaita on välivarastoitu ottamisalueen reunan sisäpuolelle (ja siirretty suoraan luiskaan). Pintamaita käytetään luiskien ja pohjan pintaukseen.

Maisemoinnin keskeisiä asioita ovat ottamisen sovittaminen paikalliseen maisemaan ja tärkeän pohjavesiesiintymän suojelu. Maisemoinnin viimeistelyä tehdään silloin, kun pintamaata voidaan siirtää ko. maisemoitavaan, valmiiksi luiskattuun kohtaan. Lyhyellä pintamaan läjitysajalla voidaan parantaa pintamaan sisältämien kasvien juurien elpymistä ja nopeuttaa kasvien juurtumista. Menetelmä vähentää alueen istutus-, kuormaus- ja kuljetuskustannuksia.

Maisemoinnin toimenpiteitä tehdään niille alueille, joille se on kulloinkin mahdollista tehdä. Maisemointia voidaan tehdä tilan vapautuessa myös alueen pohjalle. Huolellinen maisemointi nopeuttaa kasvien ja puiden juurtumista.

Lopputilanteessa kaivualueen ja varastokasojen pohjat ja ajourat pehmennetään pintamaiden ja kangasmaakerroksen levittämistä ennen. Luiskaamisen yhteydessä huolehditaan siitä, että luiskien hiekkaiseen pintaan sekoitetaan multavaa kangasmaata.

Kun ottamisalueen reunoilla ja ympäristössä on metsää nykyisessä laajuudessa ja multava pintamaannos on aiempaa otollisempi (pehmennetty ja ravinteikkaampi), alue metsittyy luontaisesti. Todennäköisesti ottamisen seurauksena syntyneisiin luiskiin on silti syytä kiinnittää huomiota ja tarvittaessa istuttaa alueelle luontaista mäntytaimikkoa. Tilan sisääntulotie toimii koko ottamistoiminnan ajan.

Maisemoinnin ja jälkihoitotöiden kustannukset ovat omana työnä tehtynä arviolta 2 900 € (alv 25,5 %).

Ympäristövaikutukset

Tärkeän 1E -pohjaveden muodostukseen tai antoisuuteen ei ennalta arvioituna aiheudu haitallisia ympäristövaikutuksia.

Ottamista tehdään suunnitelmallisesti ja luiskissa hyödynnetään ottamisen edetessä esille tulleita materiaaleja. Alueella voidaan tehdä kasvillisuuden siirtoa myös mättäinä (esim. luiskiin).

Paikallisesti metsätalouden harjoittaminen estyy osalla tiloja hankkeen ajan, mutta pääsee vauhtiin myöhemmin, kun maisemointi pohja-alueella ja luiskissa etenee.

Vaikutuksia maa- ja kallioperään voidaan tarkastella lähinnä pohjaveden pilaantumisriskin kannalta. Vaikutus ottamisalueella on paikallista eikä vaikutuksia siirry alueen ulkopuolelle. Vaikutus ottamisalueella on paikallista eikä vaikutuksia siirry alueen ulkopuolelle. Siten toiminnasta ei ole haittavaikutuksia naapuritilojen luonnontilaan, alueen lintu- tai nisäkäslajeihin tai Kantinkankaan pohjavesivarantoon.

Ottamistoiminta ei kohdistu liioin arvokkaille geologisille harjuille tai suojelualueen viereen. Ottamisalueella ei ole negatiivisia vaikutuksia maatalouteen, jotka sijoittuvat etäälle ottamisalueesta. Soranotolla ei ole vaikutuksia tuulivoimaan, aurinkoenergiaan eikä turvetuotantoon.

Vaikutuksia pintavesiin ei muodostu, koska ottamisalueelle tulevat sade- ja sulamisvedet imeytyvät alueen maaperään ja pintavaluntaa ei alueella ilmene. Epäsuorana vaikutuksena voi olla työkoneen poltto- ja voiteluaineiden käytön aikaisen vuotoriskin myötä tapahtuva päästö. Kyseessä on kuitenkin pieni riski ja se voi aiheutua lähtökohtaisesti työnteon aikana onnettomuudesta tai vahingosta. Työnaikaiset vahingot ja riskit minimoidaan varaamalla ajoneuvoihin ja työkoneisiin imeytysaineet. Lisäksi keskeiset polttoaineita tarvitsevat koneet pidetään joko tukitoimintojen alueella tai tarkoitusta varten rakennettujen suojausrakenteiden päällä. Koneet huolletaan säännöllisesti.

Luontoon kohdistuvien vaikutusten osalta voidaan verrata muutoksia uhanalaisten tai huomionarvoisten lajien ja luontotyyppien osalta. Koska em. lajeja tai luontotyyppejä ei ole vaikutusalueella, päätellään, että luontoon kohdistuvaa vaikutusta ei esiinny.

Sora-alueelle tai sen lähelle ei sijoitu merkittäviä ristiriitatilanteita ottamisen ja lajien tai alueiden suojelun kannalta. Ottamisalueen luontotyyppi palautuu luontaisenkaltaiseksi vähitellen, kun ottaminen on päättynyt ja luiskat on rakennettu valmiiksi.

Laajalle ulottuvia vahingollisia muutoksia ympäristössä ei arvioinnin mukaan pääse tapahtumaan. Suunnitelman mukaisesta hiekan ja soran ottamisesta ei aiheudu ympäristöhaittoja maa- tai kallioperään, luonnonympäristöön, pinta- tai pohjavesiin, maisemansuojelulle, kulttuurisuojelukohteille, muinaismuistoille tai asutukselle.

Maa-aineksen käsittelystä (seulonta ja kuormaus) syntyvä ajoittainen melu vaimentuu pääosin ympäröiviin rintauksiin ja metsiin. Pölyäminen on alueella vähäistä (tuotanto ja kuormaus) eikä siitä aiheudu erityisiä ympäristövaikutuksia.

Ympäristöön kohdistuvat vaikutukset minimoidaan huolellisella maisemoinnilla. Loivennetut luiskat nopeuttavat metsittymistä ja loivat pinnanmuodot vähentävät maiseman muuttumisen laajuutta ja määrää. Nisäkkäiden kulku helpottuu oleellisesti, kun luiskat loivennetaan esim. 1:3:een maisemoinnin yhteydessä. Alue jää metsätalouskäyttöön ottamistoiminnan päätyttyä.

ASIAN KÄSITTELY

Lupahakemuksesta tiedottaminen

Hakemuksesta on kuulutettu Karvian kunnan sekä Kankaanpään kaupungin ilmoitustaululla 23.1 – 2.3.2026 välisenä aikana. Naapurikuulemiset (5 kpl) on lähetetty viranomaisen puolesta kiinteistön rajanaapureille 23.1.2026.

Muistutukset ja mielipiteet

Hakemuksen johdosta ei jätetty muistutuksia tai esitetty mielipiteitä.

Lausunnot

Hakemuksesta on pyydetty lausunnot Lupa- ja valvontavirastolta, Satakuntaliitolta, Karvian kunnalta ja Lakeuden Vesi Oy:ltä.

Lupa- ja valvontavirasto on antanut 11.3.2026 päivätyn lausunnon. Lupa- ja valvontaviraston näkemyksen mukaan maa-ainesten ottaminen voidaan luonnon-, maiseman- ja vesiensuojelun kannalta toteuttaa niin, että siitä ei aiheudu maa-aineslain 3 §:n mukaisia haittoja. Lupaharkinnan yhteydessä tulee huomioida seuraavat asiat:

Alin ottotaso on määritettävä niin, että vähintään neljän (4) metrin suojakerros pohjaveden ylimpään havaittuun luonnolliseen pinnankorkeuteen toteutuu. Pohjaveden pinnankorkeutta ottamisalueella tai sen välittömässä läheisyydessä tulee seurata säännöllisesti kolmen kuukauden välein koko luvan voimassaoloajan. Mikäli pohjaveden pinnan tarkkailutulokset sitä edellyttävät, tulee alinta ottotasoa nostaa.

Paikalle on asennettava kiinteät korkomerkit, joista voidaan helposti valvoa ottamistoiminnan edistymistä ja suojamaakerroksen riittävyyttä. Korkomerkit tulee olla havaittavissa koko ottamisajan.

Mahdollisia orsivettä pidättäviä tiiviitä välikerroksia ei saa puhkaista. Mikäli ottamisalueella havaitaan tiiviitä maakerroksia tai orsivettä, on kaivu keskeytettävä välittömästi ja otettava yhteyttä kunnan valvontaviranomaiseen ja Lupa- ja valvontavirastoon toimintaohjeita varten.

Yhdestä ottamisalueella tai sen välittömässä läheisyydessä olevasta pohjaveden havaintoputkesta tulee ottaa tarkkailunäyte vuosittain, tarkkailu voidaan sovittaa yhteen naapuritilan laadun tarkkailun kanssa. Lupa- ja valvontaviraston tiedon mukaan läheisessä Lakeuden Veden havaintoputkessa PE10 on automaattinen pinnankorkeuden mittauslaite, joten sen soveltuvuudesta näytteenottoon tulee sopia vesilaitoksen kanssa. Näytteestä tulee analysoida haju, sameus, väri, pH, happi, permanganaattiluku/TOC, sähkönjohtavuus, rauta, mangaani, sulfaatti, nitraatti, kloridi, kokonaiskovuus, alkaliniteetti, mineraaliöljyt ja polttoaineöljyhiilivedyt (öljyjakeet (C10-40) määritysraja 50 μg/l). Tarkkailuun käytettävät havaintoputket tulee kirjata lupaan. Uudesta havaintoputkesta tulee toimittaa putkikortti sijaintitiedon kanssa Lupa- ja valvontavirastoon.

Vedenlaatunäytteet tulee olla asiantuntevan näytteenottajan ottamia ja näytteenoton tulee vastata laboratorion laatukriteerejä (sertifioitu/akkreditoitu). Pohjaveden tarkkailutulokset (pinnankorkeus ja laatu) tulee raportoida vuosittain kunnan valvontaviranomaisen lisäksi Lupa- ja valvontavirastolle sekä sähköisesti ympäristöhallinnon pohjavesitietojärjestelmään (POVET/PISARA). Toiminnanharjoittajan tulee sopia sähköisestä tiedonsiirrosta vesinäytteitä analysoivan laboratorion kanssa. Pohjaveden tarkkailutulosten toimittamisesta Lupa- ja valvontavirastolle ohjeistetaan liitteenä olevassa ohjeessa.

Kiviharju 2 -maa-aineslupa on voimassa vain 2.3.2031 asti, mikä tulee huomioida tukitoimintojen sijoittamisessa siten, että ottamisalueet saadaan maisemoitua kokonaisuudessaan lupien voimassa olon aikana. Luvan voimassaolo tulisi sovittaa yhteen naapuritilan Kiviharju 2 maa-ainesluvan kanssa.

Maisemointityöt on hoidettava luvan voimassaolon aikana. Jälkihoidossa suositellaan huomioimaan törmäpääsky ja paahdelajisto (liite 2).

Jälkihoidon ja pohjaveden tilan seurantaa tulee jatkaa vähintään 3 vuotta ottamisen päätyttyä.

Luvan haltijan on tehtävä ilmoitus lupaviranomaiselle otetusta aineksen määrästä ja laadusta vuosittain viimeistään tammikuun 31. päivänä (MAL 23 a §, MAA 9 §). Ilmoitus tehdään ensisijaisesti maa-ainestenotto -ilmoituslomakkeella, joka löytyy Internet– osoitteesta: https://sahkoinenasiointi.ahtp.fi/fi/uusi/ely_permit_decision_soil

Satakuntaliitto on antanut 19.2.2026 päivätyn lausunnon. Hakemuksen tarkoittama alue sijaitsee Satakunnan maakuntakaavassa osoitetulla pohjavesialueella ja alueen ympäristössä on Satakunnan maakuntakaavassa osoitettuja luonnonsuojelualueita, joiden ekosysteemit ovat riippuvaisia pohjavesialueen pohjavedestä. Pohjaveden laadun ja muodostumisen turvaaminen tulee ottaa huomioon hankkeen suunnittelussa ja toteutuksessa. Lupa- ja valvontavirasto antanee omassa asiantuntijalausunnossaan tarkemmat ohjeet pohjaveden suojeluun liittyvistä näkökohdista.

Satakunnan maakuntakaavassa osoitettu historiallinen tie (Kyrönkankaantie) tulee huomioida suunnittelumääräyksen mukaisesti Satakunnan Museon ohjeita noudattaen.

Hakemukseen liittyvän suunnitelmaselostuksen liitteenä on esitetty suunnitelma-aluetta koskevat Satakunnan maakuntakaavojen merkinnät ja niihin liittyvät määräykset. Liitteessä esitettyjen merkintöjen lisäksi suunnitelma-aluetta koskevat koko maakuntakaava-aluetta koskevat yleiset suunnittelumääräykset sekä matkailun kehittämisvyöhyke, joka tulee huomioida hankkeen suunnittelussa ja toteutuksessa. Alueella on merkitystä matkailun ja virkistyksen näkökulmasta, mikä tulee ottaa huomioon alueen jälkihoidossa ja pyrkiä toteuttamaan maisemointia mahdollisuuksien mukaan jo ottamisen aikana. Maisemoinnin osalta toteutus jää aineiston perusteella epäselväksi. Suunnitelmaselostuksen mukaan maisemointi aloitetaan eteläisen alueen luiskista. Kaivannaisjätteen jätehuoltosuunnitelmassa kuitenkin mainitaan maisemointi aloitettavaksi koillisen ja läntisen puolen reunoista alkaen. Kaivannaisjätteen jätehuoltosuunnitelmassa mainitaan lisäksi ”maisemointi v. 2023”, mikä tulisi lisäksi korjata.

Satakunnan maakuntakaavaoissa osoitetut merkinnät eivät estä hakemuksen mukaista ottamistoimintaa alueella edellyttäen, että toiminnassa otetaan riittävällä tavalla huomioon maakuntakaavojen määräykset.

Karvian kunta ja Lakeuden Vesi Oy eivät antaneet lausuntoa hakemuksesta.

Hakijan vastine

Hakija ei antanut vastinetta annettuihin lausuntoihin. 

Valmistelijan esitys  Kankaanpään kaupungin ympäristö- ja terveyslautakunta päättää myöntää haetun luvan Alatalot Oy:lle maa-ainesten ottamiseksi tiloille Pihlajaniemi (230-401-21-1) ja Torrikonneva (230-401-21-4) Karvian kunnan Kirkonkylässa. Toimintaa on harjoitettava hakemuksessa esitetyllä tavalla, ellei lupamääräyksissä toisin määrätä.

  Maa-ainesluvan voimassaoloaika ja laajuus

  Ottamisalueen rajaus

 Pohjaveden suojelu

 Jälkihoitotoimet

 Raportointi

 Päätöksen perustelu

Maa-aineslain (555/1981) 6 §:n mukaan lupa ainesten ottamiseen on myönnettävä, jos asianmukainen ottamissuunnitelma on esitetty eikä ottaminen tai sen järjestely ole ristiriidassa maa-aineslain 3 §:ssä säädettyjen rajoitusten kanssa. Asiaa harkittaessa on otettava huomioon myös lupamääräysten vaikutus.

Maa-aineslain 3 §:ssä säädetään ainesten ottamisen rajoituksista. Maa-aineksia ei saa ottaa niin, että siitä aiheutuu 1) kauniin maisemakuvan turmeltumista, 2) luonnon merkittävien kauneusarvojen tai erikoisten luonnonesiintymien tuhoutumista, 3) huomattavia tai laajalle ulottuvia vahingollisia muutoksia luonnonolosuhteissa tai 4) tärkeän tai muun vedenhankintaan soveltuvan pohjavesialueen vedenlaadun tai antoisuuden vaarantuminen, jollei siihen ole saatu vesilain mukaista lupaa. Asemakaavan tai oikeusvaikutteisen yleiskaavan alueella on lisäksi katsottava, ettei ottaminen vaikeuta alueen käyttämistä kaavassa varattuun tarkoitukseen eikä turmele kaupunki- tai maisemakuvaa. (MAL 3.2 §)

Lisäksi maa-aineslain 3 §:n 4 momentin mukaan ottamispaikat on sijoitettava ja ainesten ottaminen järjestettävä niin, että ottamisen vahingollinen vaikutus luontoon ja maisemakuvaan jää mahdollisimman vähäiseksi ja että maa-ainesesiintymää hyödynnetään säästeliäästi ja taloudellisesti eikä toiminnasta aiheudu asukkaille tai ympäristölle vaaraa tai kohtuullisin kustannuksin vältettävissä olevaa haittaa.

Vastaus annettuihin lausuntoihin

Lausunnoissa esitetyt seikat on otettu soveltuvin osin huomioon annetuissa lupamääräyksistä ja määräysten perusteluista ilmenevällä tavalla.

Määräysten perustelu

Maa-aineslain 10 §:n mukaan lupa ottamistoimintaan myönnetään määräajaksi.  Lupa on myönnetty hakemuksen mukaisesti kymmeneksi (10) vuodeksi. Veden hankintaa varten tärkeillä pohjavesialueilla vaadittu suojakerros on vähintään neljä metriä ylimmän havaitun pohjavedenpinnan päällä, mitä tässäkin tapauksessa on sovellettu. (lupamääräys 1)

Alueen merkitsemisestä on annettu ottamissuunnitelmaa täydentäviä määräyksiä. Riittävät alueen rajojen merkinnät sekä ottotason selkeä merkintä ovat tarpeen, jotta toimintaa voidaan valvoa maa-aineslain ja maa-ainesasetuksen edellyttämällä tavalla. (lupamääräykset 2-3)

Alkutarkastuksella tarkistetaan, että lupamääräysten edellyttämät ennen toiminnan aloittamisista vaadittavat toimet on tehty. (lupamääräys 4)

Pohjaveden pintaa tulee tarkkailla, jotta saadaan selville pohjaveden pinnantason vaihteluväli ja maa-ainestenoton mahdollinen vaikutus pohjaveteen. Pohjaveden pinnantasoa tulee seurata neljä kertaa vuodessa, sillä pohjaveden pinnantaso saattaa vaihdella voimakkaasti vuoden aikana. (lupamääräys 5)

Kaivutason tarkistamista koskeva määräys on tarpeen, jotta voidaan varmistua lupavelvoitteiden noudattamisesta sekä riittävän suojakerroksen säilymisestä koko ottamistoiminnan ajan. Täyttöihin käytettävää materiaalia koskevalla määräyksellä pyritään varmistamaan, ettei alueelle tuoda aineksia, jotka saattaisivat sisältää pohjavedelle haitallisia aineita. (lupamääräys 6)

Maaperän sekä pinta- ja pohjavesien likaantumisriskiä aiheuttavat etenkin maa-ainesten ottamisalueiden työkoneissa käytetyt polttoaineet ja niiden varastointi ja käsittely. Määräyksillä varmistetaan, etteivät polttoaineet aiheuta maaperän tai pinta- ja pohjavesien likaantumista. (lupamääräykset 7- 10)

Ottamissuunnitelmassa esitettyjä jälkihoitotoimenpiteitä on täydennetty. Alueen jälkihoitoa koskevan määräyksen tavoitteena on sopeuttaa ottamisalue ympäröivään luontoon ja maisemaan sekä huomioida alueen sijainti geologisesti arvokkaan harjualueen läheisyydessä. (lupamääräys 11)

Määräykset selventävät maa-ainestenoton valvontaan liittyviä järjestelyjä ja maa-ainestenottajan velvollisuuksia. (lupamääräys 12-13)

 Päätöksen täytäntöönpano 

Tämä päätös on lainvoimainen valitusajan jälkeen, jos päätökseen ei haeta muutosta.

MAKSUT JA VAKUUDET

Tarkastus ja valvontamaksu

Lupahakemuksen tarkastusmaksu on maa-ainestaksan 2.1 §:n mukaisesti 734 eur (suunnitelmaa kohden 200 €, lisäksi otettavaksi esitetyn maa-ainesmäärän tilavuuden mukaan 0,01 €/m3). Maa-ainesluvan valmisteluun liittyen lupaviranomaisen toimesta on kuultu 5 asianosaista. Kuulemisesta syntyvät kustannukset ovat 150 eur (naapurien tai asianosaisten kuuleminen on taksan mukaisesti 30 €/kuultava).

Ottamistoiminnan valvonnasta luvanhaltijan on suoritettava vuosittain luvan voimassaoloaikana jälkihoitotöiden hyväksymiseen saakka maa-ainestaksan mukainen valvontamaksu. Vuosittainen valvontamaksu on 110,80 eur (vuotuisen maa-ainesten määrän mukaan 0,02 €/m3 ja pinta-alan mukaan 40 €/ha).

Vakuus

Luvan saajan on ennen luvanmukaisen toiminnan aloittamista asetettava 2 975 euron suuruinen vakuus lupamääräysten noudattamiseksi. Vakuus on asetettu Kankaanpään kaupungin maa-ainestaksan mukaisesti.

Hakija vastaa siitä, että em. vakuus on voimassa niin kauan, kunnes lupamääräysten ja jälkihoitosuunnitelman mukaiset toimenpiteet on loppuun saatettu. (MAL 12 §)

Sovelletut oikeusohjeet

Maa-aineslaki (555/1981) 1, 3 – 7, 10 – 16, 19 -20, 21, 23, 23 a §

Valtioneuvoston asetus maa-ainesten ottamisesta (926/2005) 1 – 4, 6 - 9 §

Valtioneuvoston asetus kaivannaisjätteistä (190/2013) 1 – 4 §

Kankaanpään kaupunki, Maa-ainesten ottamissuunnitelman tarkastamisesta ja valvonnasta suoritettavat maksut, 30.5.2023 § 19

Lupapäätöksestä tiedottaminen

Muutoksenhaku

Tähän päätökseen tyytymätön saa hakea muutosta valittamalla Turun hallinto-oikeuteen.

Valitusoikeus tähän päätökseen on:

        asianosaisella

        kunnan jäsenellä

        rekisteröidyllä yhdistyksellä tai säätiöllä, jonka tarkoituksena on ympäristön-, terveyden- tai luonnonsuojelun taikka asuinympäristönviihtyisyyden edistäminen ja toiminta-alueella kysymyksessä olevat ympäristövaikutukset ilmenevät

        toiminnan sijaintikunnalla ja muulla kunnalla, jonka alueella toiminnan ympäristövaikutukset ilmenevät

        elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksella sekä toiminnan vaikutusalueen kunnan ympäristönsuojeluviranomaisella

        muulla asiassa yleistä etua valvovalla viranomaisella

Esittelijä Terveysvalvonnan johtaja Laura Juhantalo

Päätösehdotus Kankaanpään kaupungin ympäristö- ja terveyslautakunta myöntää Alatalot Oy:lle maa-ainesluvan hiekan ja soran ottamiseen Karvian kunnan Kirkonkylää tiloille Pihlajaniemi (230-401-21-1) ja Torrikkoneva (230-401-21-4) valmistelijan esityksen mukaisesti.

Päätös 

Lisätietoja antaa Ympäristötarkastaja Jaana Jyräkoski puh. 044 577 3334, etunimi.sukunimi@kankaanpaa.fi