Ympäristö- ja terveyslautakunta
Pöytäkirja 02.06.2026/Pykälä 23

Ympltk 02.06.2026 § 23  

1901/11.02.00/2024  

Valmistelija Jaana Jyräkoski

Asia

Päätös maa-aineslain 4 §:n mukaisesta maa-ainesten ottamislupahakemuksesta.

Hakija

Siikajoen Betonitukku

Kauppatie 8

92320 Siikajoki

Ottamisalue

Karvian kunnan Kanttin kylässä, tilalla Kanttin kangas (230-401-9-261)

Luvan hakemisen peruste

Maa-aineslain 4 §:n 1 momentti

Lupaviranomainen

Maa-aineslain 7 §:n 1 momentin mukaan lupaviranomainen on Kankaanpään kaupungin ympäristö- ja terveyslautakunta.

Hakemuksen vireille tulo

Hakemus on tullut vireille Kankaanpään kaupungin ympäristö- ja terveyslautakunnalle 17.11.2025 ja sitä on täydennetty 12.1.2026, 31.3.2026, 4.5.2026 ja 11.5.2026.

Kaavoitus ja lupatilanne

Alueella ei ole voimassa olevaa asema- tai yleiskaavaa. Satakunnan maakuntakaavassa ottamisaluetta koskee pohjavesialue merkintä (pv) sekä arvokkaan geologisen harjumuodostuman merkintä (ge1). Ottamisalueen itäpuolella kulkeva tie on merkitty tärkeänä historiallisena tienä (ht). Vaihemaakuntakaavoissa 1 ja 2 ei ole aluetta koskevia kaavamerkintöjä.

Karvian kunnanhallitus on myöntänyt alueelle edellisen maa-ainesluvan 22.10.2015, jonka voimassaolo on päättynyt 28.11.2025.

Nykytilanne alueella

Suunnittelualueella on puusto pääosin poistettu ja koko alue on ollut ottotoiminnan piirissä, lukuun ottamatta pienialaista aluetta alueen etelä- sekä kaakkoisosassa. Alueen pohjoispuolella sijaitsee vanha soranottoalue, muilta osin suunnitelma-alue rajautuu talousmetsään.

Alueen läheisyyteen ei sijoitu asuinkiinteistöjä, lähin asuinkiinteistö sijaitsee noin 850 metrin etäisyydellä suunnittelualueen luoteispuolella.

Suunnittelualue sijaitsee vedenhankintaa varten tärkeällä Kauraharjunkankaan 1E- luokan pohjavesialueella.

HAKEMUS JA OTTAMISSUUNNITELMA

Suunnitelma koskee hiekan ja soran ottotoimintaa kiinteistöllä 230-401-9-261. Kiinteistöllä on voimassa oleva maa-aineksen ottolupa, joka umpeutuu 28. marraskuuta 2025.

Kiinteistön kokonaispinta-ala on noin 6,7 ha, josta suunnittelualueen ja varsinaisen ottoalueen pinta-ala on 3 ha ja otettavan aineksen kokonaismäärä on 184 000 k-m3. Lupaa haetaan 10 vuodeksi, jolloin vuotuinen ottamismäärä on 18 400 k-m3 (ottoalueen pinta-ala sekä ottomäärä päivitetty 11.5.2026).

Tiedot alueesta ja sen ympäristöstä

Suunnittelukohde sijoittuu Kanttinkankaalle, joka on osa pitkänomaista pohjoiseteläsuuntaista Pohjankangas-Kantinkangas-Nummikangas harjualuetta. Alue on valtaosaltaan metsätalouskäytössä olevaa kangasmetsää. Alueen metsätyyppinä vallitsevat kuiva kangas (CT) sekä karukkokangas (CIT), puusto on lähes yksinomaan nuorehkoa n. 10–13 metristä mäntyä. Kenttäkerroksessa esiintyvät mm. kanerva, puolukka, variksenmarja ja pohjakerroksessa vallitsevat mm. pallero-, valko- ja harmaaporonjäkälät, kangaskynsisammal, isohirvensammal. Alueen pesimälinnustoon kuuluvat 20.5.2011 tehdyn maastokäynnin mukaan ainakin käki, talitiainen, leppälintu, kulorastas, peippo, laulurastas ja punarinta. Myös metson ulosteita löytyi kankaalta ja kaksi korppia lenteli alueen etelälaidalla.

Topografialtaan alue on kaksijakoinen: Kauraharjuntien varrella maasto on suhteellisen tasaista maanpinnan korkeuden vaihdellessa + 141,37…143,37 (N2000). Noin 300 metriä Kauraharjuntiestä länteen alkaa maasto viettää jyrkähkösti länttä kohti tasolle + 134,37 (N2000), johon suunniteltu ottoalue loppuu.

Pohjavesi

Suunnittelualue sijaitsee Kauraharjunkankaan (0223005) pohjavesialueella. Pohjavesialue on osa suurta Pohjankankaan saumamuodostumaa. Aines on hiekkaa tai soraa. Lajittunutta ainesta on levinnyt laajalle harjumuodostuman liepeille rantavoimien kuljettamana. Soiden alla lienee vettä johtavia kerroksia. Pohjavettä suotautuu harjun liepeiltä ympäröiville soille. Pohjaveden päävirtaussuunta lienee harjun pitkittäissuunnassa.

Alueella on 3 kpl pohjaveden tarkkailuputkea, joista tehtyjen pohjavesipinnan mittausten perusteella pohjaveden virtaussuunta olisi etelästä pohjoiseen. Pohjaveden pinnan taso on ollut suunnittelualueen pohjoisosan tarkkailuputkessa tasolla n. +126,42…127,14 (N2000) vuosien 2023 ja 2025 välillä.

Pohjaveden havaintoputkesta otetaan tarkkailunäytteet vuosittain. Ottamistoiminnan jälkeen jälkihoidon ja pohjavedentilan seurantaa jatketaan vähintään kolme vuotta.

Luonnonsuojelualueet ja muinaismuistokohteet

Kohteella ei ole luonnonsuojelu- tai NATURA 2000-alueita. Lähin Natura 2000-verkostoon kuuluva kohde on Pohjankangas (FI0200022, SCI), joka sijaitsee lähimmillään noin 2,5 km ottoalueesta etelään. Kohteella ei myöskään ole kulttuurihistoriallisia suojelukohteita tai muinaisjäännöksiä. Ottamisalueen itäpuolella kulkeva Kauraharjuntie on RKY- (valtakunnallisesti merkittävä rakennettu kulttuuriympäristö) rekisterissä merkitty viivamaiseksi kohteeksi, jonka nimi on Hämeenkankaan- ja Kyrönkankaantie.

Ottamistoiminta

Ottamissuunnitelman tarkoituksena on hiekka- ja soramateriaalin ottaminen siten, että ympäristölliset, maisemalliset ja taloudelliset näkökohdat tulevat huomioiduksi. Ottaminen kohdistuu olemassa olevien soranottoalueiden viereen. Ottamisalueen rajaukseen, sen muotoon ja maisemointiin on kiinnitetty erityistä huomiota.

Ottoalue on kartoitettu elokuussa 2025. Mittauksia on täydennetty MML:n laserkeilausaineistolla. Pohjakarttana on käytetty maanmittauslaitoksen maastokarttaa. Mittausaineistosta on laadittu kolmiulotteinen maastomalli, jota on käytetty nykytilannekartan tuottamisessa ja poikkileikkauspiirustusten teossa. Kartta-aineiston koordinaatisto on ETRS-TM35 ja korkeusjärjestelmä N2000.

Kiinteistörajoille jää vähintään 10 metrin suojavyöhyke, jolla ei ole kaivutoimintaa. Monin paikoin suojavyöhyke on huomattavasti laajempi. Kauraharjuntielle suojavyöhyke on vähintään 50 metriä. Ottoalue on merkitty maastoon ennen ottamistoiminnan aloittamista lippusiimalla. Puusto ja pintamaat on poistettu alueelta aikaisemman toimijan toimesta kerralla koko alueelta. Uusi toimija vaiheistaa maa-aineksen oton kahteen osaan siten, että maa-aines otetaan ottosyvyyteen asti ensin etelästä, minkä jälkeen siirrytään pohjoisemmalle lohkolle. Eteläinen ottoalue maisemoidaan ennen pohjoisen alueelle siirtymistä. Hakemukseen liitetyistä piirustuksissa on esitetty maa-aineksen oton vaiheistus. Otto etenee etelästä pohjoiseen. Kaivua saatetaan tehdä ensin tiettyyn tasoon laajalla alueella, jonka jälkeen kaivu ulotetaan syvemmälle, kunnes saavutetaan lopullinen ottotaso +133,14. Pohjaveden pinnan ja ottamistason väliin jää vähintään 6 metrin suojakerros. Alueella tehtyjen mittausten mukaan alin ottotaso tällä hetkellä on +137, joten alueella ei ole liian syvälle ulottuvia kuoppia. Aluetta on uudelleenrajattu siten, että etäisyydet rajakiinteistöihin ja tiehen on vaatimusten mukaiset, ja pienennetty etelästä siten, että alueen rajaus on nykytilan mukainen eikä vuoden 2014 suunnitelman mukainen. Ottoalueen pohjoispuolen rajalla kulkeva tilustie (vanha palotie) säilytetään ja varmistetaan, että tie koko ajan on toimintakuntoinen.

Kaivusuunnitelma ja lopputilanne on esitetty suunnitelmapiirustuksessa 93074–1_RevB. Suunnitelmakartta. Piirustuksessa 93074–2_RevB. Nykytilanne on esitetty nykytilanne. Leikkaukset on esitetty piirustuksessa 93074–3_RevB Leikkaukset. Piirustukset on päivitetty Lvv:n antaman lausunnon mukaisesti.

Alueelta kaivettava ja jalostettava maa-aines tullaan käyttämään rakennusmateriaalina, esim. betonin runkoaineena sekä maa- ja tierakentamisessa.

Toiminta-ajat

Maa-ainesten ottotoimintaa ohjaavat vuodenajat, sekä vallitseva markkinatilanne ja maa-aineksen kysyntä. Ottotoiminnassa tulee siten olemaan kausittaisia vaihteluja. Kaivutoimenpiteitä ja maa-aineksen jalostusta sekä kuljetuksia on arkipäivisin klo 6–22. Lauantaisin kuljetuksia saattaa olla satunnaisesti.

Liikennejärjestelyt

Ottoalueelle on olemassa oleva tieyhteys kestopäällystetyltä Kauraharjuntieltä (tie nro 2700). Liikennöinti hoidetaan kyseistä tieyhteyttä käyttäen, eikä uusia tiejärjestelyitä ole tarpeen rakentaa. Toiminnan edetessä ottoalueen sisällä muodostuu uusia tilapäisiä ajouria. Kauraharjuntiellä kuljetukset suuntautuvat sekä pohjoiseen että etelään. Toiminnan myötä maa-aineksen kuljetuksia on arviolta noin 5–10 ajoneuvokäyntiä vuorokaudessa (ajoneuvoyhdistelmiä). Käytännössä kuljetusmäärissä tulee olemaan kausittaisia vaihteluita. Maa-aineksen ottoalueelle tuleva yksityistien liittymä muutetaan Elinvoimakeskuksen ohjeistuksen mukaiseksi.

Kaivannaisjätteen jätehuoltosuunnitelma

Lupahakemuksen mukaisella ottoalueella on muodostunut kuorittavia pintamaita noin 10 000 m3. Nämä massat sijoitetaan ottoalueen länsi-luoteisreunalla olevalle maisemoidulle kotitarveottoalueen pohjalle kangashumus ja rikastumiskerros erikseen. Pintamaat käytetään alueen suojarakenteissa ja maisemoinnissa. Kaadettava puusto poistetaan ja toimitetaan myytäväksi tai käytetään omaan energiatuotantoon. Kannot (noin 50 k-m3) haketetaan paikan päällä tai kuljetetaan alueen ulkopuolelle jatkokäsittelyyn (energiatuotanto). Kaivannaisjätteen jätehuoltosuunnitelma on hakemusasiakirjan liitteenä.

Maisemointi ja jälkihoito

Reunaluiskat muotoillaan kaltevuuteen 1:3 tai loivemmiksi. Ottoalueen tuleva maanpinta on enimmillään noin 10 m ympäröivää maastoa alempana. Siten luiskien pituudeksi tulee enimmillään noin 30 m.

Alueelta aiemmin poistettuja pintamaita levitetään maanoton pohjatason päälle. Pintamaakerros on paksuudeltaan vähintään 10 cm ja se ei saa olla liian hienorakeista (esim. savea), sillä se haittaa veden imeytymistä. Lisäksi pintamaakerroksen tulee sisältää riittävästi orgaanista ainesta. On mahdollista, että aiemmin poistettuja pintamaita ei ole tarpeeksi levitettäväksi koko alueen luiskiin ja pohjatasoon. Tällöin istutukset tehdään suoraan hiekkapohjalle

Nykytilassa alueen ympäristössä vallitseva puulaji on mänty. Alueen nykyisissä istutuksissa (kotitarveottoalue) on myös käytetty männyntaimia. Toteutettavassa metsityksessä käytetään jatkossakin pääosin mäntyä. Havupuiden istutustiheytenä käytetään noin 2 500 kpl/ha.

Istutukset tehdään muotoilun ja maannoskerroksen perustamisen jälkeen seuraavana kasvukautena, jolloin muotoillut alueet ovat tiivistyneet lopulliseen muotoonsa ja taimien juuristoilla on paremmat edellytykset selvitä ensimmäisistä vuosista.

Mikäli pintamaita ei ole tarpeeksi koko alueen peittämiseksi, eikä korvaavia pintamaita tuoda muualta, tehdään istutukset niillä alueilla, joilla ei ole pintamaakerrosta, suoraan hiekkapohjaan. Tällöin käytetään yksivuotisia taimia, jotka eivät ole yhtä herkkiä kuiville olosuhteille kuin kaksivuotiset taimet. Kokemuksen mukaan yksivuotiset taimet selviytyvät hyvin niillä jälkihoidettavilla ottoalueilla, joilla pintamaakerros on ohut tai se puuttuu.

Ympäristövaikutukset

Pohjavesi

Suunniteltu ottotoiminta ei muuta alueella vallitsevia pohjavesiolosuhteita ja pohjaveden virtaussuuntia nykytilanteesta. Pohjaveden suojaksi jätetään vähintään kuuden metrin suojakerros. Näin ollen toiminnan ei myöskään arvioida aiheuttavan vaikutuksia pohjaveden tasoon tai vaaraa alueen nykyiselle ja mahdolliselle tulevalle vedenottamolle. Jälkihoidon yhteydessä alueelle levitettävä humusmaa ja istutettava kasvillisuus suojaavat ottotoiminnan jälkeen pohjavettä hyvin, sillä maannoskerros sitoo ilmakehästä kulkeutuvia mahdollisia haitallisia aineita.

Ottamistoiminnassa noudatetaan erityistä varovaisuutta öljyjen maaperään pääsemisen estämiseksi. Ottamisalueella ei varastoida öljytuotteita eikä huolleta tai korjata kalustoa. Mikäli alueella säilytetään öljytuotteita, ne säilytetään katetuissa, lukituissa ja vähintään tilavuuttaan vastaavalla suoja-altaalla varustetuissa säiliöissä luonnontilaisella alueella kaivualueen ulkopuolella. Koneiden hydrauliikkaöljynä käytetään mahdollisuuksien mukaan bioöljyä.

Melu ja pöly

Melua syntyy alueen liikenteestä sekä maa-aineksen seulonnasta ja kaivutyöstä. Lisäksi alueella tapahtuva urakkaluonteinen kivien murskaustoiminta aiheuttaa melua. Seulonta- ja murkauslaitos sijoitetaan mahdollisuuksien mukaan rintausten viereen, mikä vähentää melun leviämistä ympäristöön. Koska miltei koko toiminnan aikana toimitaan ympäröivää maastoa huomattavasti alemmalla tasolla, melun kantautuminen alueen ulkopuolelle vaimentuu suhteellisen tehokkaasti. Lähistöllä ei ole melusta häiriintyviä kohteita. Toiminta järjestetään siten, etteivät meluraja-arvot ylity häiriintyvissä kohteissa (55 dB vakituisessa asutuksessa ja 45 dB loma-asutuksessa).

Normaaleissa sääolosuhteissa toiminnasta aiheutuva pölypilvi laskeutuu toiminta-alueen välittömään läheisyyteen, eikä aiheuta ongelmia toiminta-alueen ulkopuolella.

Luonto ja maisema

Nykytilassa suunnittelualueella ei ole merkittäviä luontoarvoja. Alueen eliöstö on tyypillistä karuun kangasmetsämaastoon sopeutunutta lajistoa. Ottoalueella ei ole suojeltuja elinympäristöjä (LsL, MetsäL), luonnonsuojelualueita tai Natura 2000-verkostoon kuuluvia alueita.

Suunnittelualueella ja sen ympäristössä on jo aikaisempaa laaja-alaista maa-aineksen ottamistoimintaa (esim. naapuritila pohjoispuolella), joten haettava jatkoaika ei tuo alueelle olennaista muutosta. Hakemuksen mukaisella ottamistoiminnalla on pohjoispuolella jo tapahtuneen soranoton maisemointia myötäävä ja pehmentävä vaikutus.

Kotitarveotossa syntyneet pienet ottamisalueet tulevat samalla maisemoitua. Ottotoiminnan jälkeen ajan myötä alkuperäinen kasvillisuus palautuu ja aluetta voidaan käyttää virkistysalueena. Kauraharjuntieltä ei juuri ole näköyhteyttä ottoalueelle, koska tien keskiviivan ja ottoalueen väliin jää yli 50 metriä leveä puustoinen suojavyöhyke. Ottotoiminnan vaikutukset Kauraharjuntieltä näkyvään maisemakuvaan ovat siis vähäiset. Hakijan näkemyksen mukaan ottotoiminta ei aiheuta MAL 3 §:n momentin 1-3 kohdassa tarkoitettuja haitallisia vaikutuksia.

ASIAN KÄSITTELY

Lupahakemuksesta tiedottaminen

Hakemuksesta on kuulutettu Karvian kunnan sekä Kankaanpään kaupungin ilmoitustaululla 3.2 – 12.3.2026 välisenä aikana. Naapurikuulemiset (4 kpl) on lähetetty viranomaisen puolesta kiinteistön rajanaapureille 3.2.2026.

Muistutukset ja mielipiteet

Hakemuksen johdosta ei jätetty muistutuksia tai esitetty mielipiteitä.

Lausunnot

Hakemuksesta on pyydetty lausunnot Lupa- ja valvontavirastolta, Satakuntaliitolta, Satakunnan Museolta, Karvian kunnalta ja Väylävirastolta.

Lupa- ja valvontavirasto on antanut 9.3.2026 päivätyn lausunnon. Lupa- ja valvontavirasto katsoo, että hakemuksen tarkoittama maa-ainesten ottaminen vedenottamon arvioidulla lähialueella aiheuttaa riskin yhdyskuntien vedenhankinnalle. Arvokkaaksi harjualueeksi määritellyllä alueella on mahdollista toteuttaa vain olemassa olevien maa-ainesten ottamisalueiden maisemointiin tähtäävää ottamista. Ottaen huomioon 22.10.2015 alueen maisemointiin tähtäävään maa-ainesten ottamiseen myönnetty maa-aineslupa, Lupa- ja valvontaviraston näkemyksen mukaan maa-aineslupa voidaan myöntää korkeintaan vuonna 2015 myönnetyn ottamisalueen tarkoittamalle alueelle. Lupa- ja valvontavirasto suosittelee, että lupa myönnetään korkeintaan viideksi vuodeksi alueen herkkyyden ja maisemointitarpeen takia. Lupaharkinnan yhteydessä tulee huomioida seuraavat asiat:

Alin ottotaso

Alin ottotaso on määritettävä niin, että vähintään kuuden (6) metrin suojakerros pohjaveden ylimpään mitattuun luonnolliseen pinnankorkeuteen toteutuu. Liian syvälle ulottuvat alueet on viipymättä täytettävä samalta ottamisalueelta saatavalla hiekalla.

Ottamisalue

Verrattaessa hakemuksen suunnitelmakarttaa ja ilmakuvaa, ottamisaluetta on esitetty laajennettavaksi jo avatun alueen eteläpuolelle (kuva 1). Alueen laajentaminen aiheuttaa riskin yhdyskuntien vedenhankinnalle ja on suunnitellussa laajuudessaan maa-aineslain 3 §:n vastainen. Ottamiselle voidaan myöntää maa-aineslupa vain vanhan ottamisalueen kunnostamiseen. Sen vuoksi aluetta ei voida laajentaa suunnitelman mukaisesti vaan alue tulee rajata uudelleen niin, ettei ottaminen laajene jo avatun alueen ulkopuolelle. Kuvassa 2 on esitetty ottamisalueen ja kaivuualueen rajaus.

Pohjaveden tarkkailu

Pohjaveden pinnankorkeutta tulee seurata pohjaveden havaintoputkesta PE64 säännöllisesti neljästi vuodessa (maalis-, kesä-, syys-, joulukuu) koko luvan voimassaoloajan. Ylimmän mitatun luonnollisen pohjavedenpinnan yläpuolelle tulee aina jäädä vähintään kuusi (6) metriä paksu koskematon suojakerros. Mikäli pohjaveden pinnan tarkkailussa havaitaan pohjaveden pinta ennalta arvioitua ylemmällä tasolla, tulee alin ottotaso määritellä niin, että suunniteltu kuuden (6) metrin suojakerros toteutuu.

Yhdestä pohjaveden havaintoputkesta tulee ottaa tarkkailunäyte vuosittain. Näytteestä tulee määrittää haju, sameus, väri, pH, happi, permanganaattiluku/TOC, sähkönjohtavuus, rauta, mangaani, sulfaatti, nitraatti, kloridi, kokonaiskovuus, alkaliniteetti, mineraaliöljyt ja polttoaineöljyhiilivedyt (öljyjakeet (C10-C40) määritysraja 50 μg/l).

Tarkkailuun käytettävät havaintoputket tunnuksineen tulee kirjata lupaan. Jälkihoidon ja pohjaveden tilan seurantaa tulee jatkaa vähintään 3 vuotta ottamisen päätyttyä.

Lupamääräyksissä tulee edellyttää, että pohjaveden velvoitetarkkailun tulokset (pinnankorkeus ja laatu) raportoidaan vuosittain helmikuun loppuun mennessä kunnan valvontaviranomaiselle ja Lupa- ja valvontavirastolle sekä sähköisesti ympäristöhallinnon pohjavesitietojärjestelmään. Pohjaveden tarkkailutulosten toimittamisesta Lupa- ja valvontavirastolle ohjeistetaan liitteenä olevassa ohjeessa (Liite 1. Pohjaveden tarkkailutulosten toimittaminen, toimitettu luvanhakijalle).

Satakuntaliitto on antanut 19.2.2026 päivätyn lausunnon, jossa todettiin, että hakemusta tulee täydentää useilta osin. Korjatusta ja täydennetystä hakemuksesta tulee pyytää Satakuntaliiton uusi lausunto. Hakija toimitti korjatun hakemuksen, josta Satakuntaliitto antoi lausunnon 30.4.2026, jossa kannanottonaan todetaan seuraavaa; Maakuntakaavatilanne on kuvattu aineistossa, ja alueelle ja sen läheisyyteen kohdistuvat Satakunnan

maakuntakaavojen merkinnät on listattu. Aineistossa ei ole otettu esiin merkintöihin liittyviä määräyksiä tai käsitelty maa-ainesten oton suhdetta niihin. Hakemuksen mukainen ottamisalue sijoittuu Satakunnan

maakuntakaavassa osoitetulle arvokkaalle harjualueelle. Merkinnällä osoitetaan maiseman ja luonnonarvojen kannalta arvokkaat harjualueet. Merkintään liittyvän suunnittelumääräyksen mukaan alueen suunnittelussa on otettava huomioon alueella olevat maa-aineslain tarkoittamat maisema- ja luonnonarvot sekä mahdollisten maisemavaurioiden korjaustarve.

Aiemmin samaa aluetta koskevassa lausunnossaan (13.4.2015) Satakuntaliitto on todennut muun muassa, että arvokkaan harjualueen näkökulmasta arvioiden suunnitelma on mahdollista toteuttaa sillä edellytyksellä, että ottamisen toteutus vaiheistetaan kahteen osaan siten, että alueen länsipuolinen osa tulee olla maisemoitu ennen kuin ottotoiminta käynnistetään alueen itäpuolisella osalla. Alueen aiempi toimija on kuitenkin poistanut puuston ja pintamaat koko alueelta.

Hakija on täsmentänyt ottamissuunnitelmaa siten, että vaiheistaa maa-aineksen oton kahteen osaan. Maa-ainesta otetaan ensin eteläosasta, minkä jälkeen siirrytään pohjoisemmalle lohkolle ja eteläinen vaiheen 1 alue maisemoidaan ennen pohjoisemman lohkon hyödyntämistä. Satakuntaliiton näkemyksen mukaan suunnitelma on tältä osin parantunut ja Satakuntaliitto pitää esitettyä etelä-pohjoissuuntaista vaiheistamista tyydyttävänä ratkaisuna Satakunnan maakuntakaavassa osoitetun arvokkaan harjualueen ja siihen liittyvän suunnittelumääräyksen näkökulmasta, mutta esittää harkittavaksi idästä länteen etenevää vaiheistamista, joka huomioisi paremmin myös alueen itäpuolella kulkevan Satakunnan vaihemaakuntakaavassa 2 osoitetun historiallisen tien ja näkymät tieltä kohti ottamisaluetta. Pintamaiden varastointipaikka esitetään päivitetyllä suunnitelmakartalla ottamisalueen itäiselle reunalle, mutta ottamissuunnitelman mukaan pintamaita varastoidaan myös länsi-luoteisreunalla. Pintamaiden varastoinnin osalta suunnitelmaa on edelleen syytä täsmentää.

Suunnitelma-alue sijoittuu Satakunnan maakuntakaavassa osoitetulle pohjavesialueelle Kauraharjunkangas. Merkintään liittyvän suunnittelumääräyksen mukaan alueen suunnittelussa on otettava huomioon pohjaveden laadun ja muodostumisen turvaaminen. Lupa- ja valvontaviraston lausunnossa on annettu pohjaveden suojeluun liittyen tarkemmat ohjeet, jotka tulee ottaa huomioon.

Hankkeen suunnittelussa, luvituksessa ja toteutuksessa tulee ottaa huomioon Satakunnan maakuntakaavojen merkinnät ja määräykset ja kiinnittää erityistä huomiota maa-aineslain tarkoittamiin maisema- ja luonnonarvoihin sekä mahdollisten maisemavaurioiden korjaamiseen.

Satakunnan Museo 12.2.2026 päivätyssä kannanotossaan katsoo, että maa-ainesten ottamine suunnitelman mukaan on mahdollista. Ottamisalueen ja Kyrönkankaantien (Kauraharjuntie) väliin tulee jättää 50 metrin levyinen suojavyöhyke, joka säilytetään puustoisena ja tarpeen mukaan uudistetaan jatkuvan kasvatuksen menetelmällä.

Karvian kunnanhallitus 16.2.2026 antamassaan lausunnossaan puoltaa maa-ainesten ottamisluvan myöntämistä Siikajoen Betonitukku Oy:lle. 

Lounais-Suomen Elinvoimakeskuksen Liikenneosasto (EVK-L) 5.3.2026 antamassaan lausunnossa toteaa, että Väyläviraston ylläpitämästä tierekisteristä ei löydy liittymälupaa alueelle johtavalle tieliittymälle. Ilmakuvien perusteella liittymä on ollut olemassa ennen liittymälupakäytännön käyttöönottoa, joten lupaprosessi tulee olemaan maksuton. Liittymälle tulee nyt kuitenkin hakea lupa ja tämä lausunto tulee liittää lupahakemukseen. Mikäli luvan hakijalla on olemassa liittymälupa-asiakirja, pyydetään siitä toimittamaan kopio EVK:lle.

Maa-ainesottopaikalle johtavaan tieliittymään tulee päällystää n. 15-25 metriä pitkä liittymälippa, jotta liikenneturvallisuutta vaarantavaa maa-ainesta ei kulkeudu kuljetusten yhteydessä maantien ajoradalle. Mikäli alueellinen tiehoitourakoitsija joutuu siivoamaan ajorataa liittymän kohdalta, liittymäluvan haltija on vastuussa siivoamisesta aiheutuvista kustannuksista.

Liittymän muotoa on samassa yhteydessä muutettava siten, että liittymän leveys ajoradan reunassa on max. 15 m – tällä hetkellä leveys on n. 25+ metriä ja siten liittymäohjeiden vastainen.

Hakijan vastine

Hakija päivitti hakemustaan lausuntojen antamisen jälkeen. Päivitetyssä suunnitelmassa on huomioitu annetut lausunnot.

Valmistelijan esitys  Kankaanpään kaupungin ympäristö- ja terveyslautakunta päättää myöntää

 haetun luvan Siikajoen Betonitukku Oy:lle maa-ainesten ottamiseksi tilalle

 Kanttin kangas (230-401-9-261) Karvian kunnan Kirkonkylässa. Toimintaa

 on harjoitettava hakemuksessa esitetyllä tavalla, ellei lupamääräyksissä

 toisin määrätä.

Maa-ainesluvan voimassaoloaika ja laajuus

Ottamisalueen rajaus

Pohjaveden suojelu

Jälkihoitotoimet

Raportointi

Päätöksen perustelu

Maa-aineslain (555/1981) 6 §:n mukaan lupa ainesten ottamiseen on myönnettävä, jos asianmukainen ottamissuunnitelma on esitetty eikä ottaminen tai sen järjestely ole ristiriidassa maa-aineslain 3 §:ssä säädettyjen rajoitusten kanssa. Asiaa harkittaessa on otettava huomioon myös lupamääräysten vaikutus.

Maa-aineslain 3 §:ssä säädetään ainesten ottamisen rajoituksista. Maa-aineksia ei saa ottaa niin, että siitä aiheutuu 1) kauniin maisemakuvan turmeltumista, 2) luonnon merkittävien kauneusarvojen tai erikoisten luonnonesiintymien tuhoutumista, 3) huomattavia tai laajalle ulottuvia vahingollisia muutoksia luonnonolosuhteissa tai 4) tärkeän tai muun vedenhankintaan soveltuvan pohjavesialueen vedenlaadun tai antoisuuden vaarantuminen, jollei siihen ole saatu vesilain mukaista lupaa. Asemakaavan tai oikeusvaikutteisen yleiskaavan alueella on lisäksi katsottava, ettei ottaminen vaikeuta alueen käyttämistä kaavassa varattuun tarkoitukseen eikä turmele kaupunki- tai maisemakuvaa. (MAL 3.2 §)

Lisäksi maa-aineslain 3 §:n 4 momentin mukaan ottamispaikat on sijoitettava ja ainesten ottaminen järjestettävä niin, että ottamisen vahingollinen vaikutus luontoon ja maisemakuvaan jää mahdollisimman vähäiseksi ja että maa-ainesesiintymää hyödynnetään säästeliäästi ja taloudellisesti eikä toiminnasta aiheudu asukkaille tai ympäristölle vaaraa tai kohtuullisin kustannuksin vältettävissä olevaa haittaa.

Vastaus annettuihin lausuntoihin

Lausunnoissa esitetyt seikat on otettu soveltuvin osin huomioon annetuissa lupamääräyksistä ja määräysten perusteluista ilmenevällä tavalla. Hakija on lisäksi huomioinut lausunnoissa esitetyt asiat ja päivittänyt hakemustaan annettujen lausuntojen perusteella.

Määräysten perustelu

Maa-aineslain 10 §:n mukaan lupa ottamistoimintaan myönnetään määräajaksi.  Lupa on myönnetty hakemuksen mukaisesti kymmeneksi (10) vuodeksi. Veden hankintaa varten tärkeillä pohjavesialueilla ja vedenottamon lähisuojavyöhykkeillä vaadittu suojakerros on vähintään kuusi metriä ylimmän havaitun pohjavedenpinnan päällä, mitä tässäkin tapauksessa on sovellettu. (lupamääräys 1)

Kiviaineksen murskaustoiminta vedenhankintaa varten tärkeällä

pohjavesialueella vaatii aina ympäristöluvan, vaikka toiminta olisi lyhytkestoista / hakemuksessa mainittu urakkaluonteinen. (lupamääräys 2)

Alueen merkitsemisestä on annettu ottamissuunnitelmaa täydentäviä määräyksiä. Riittävät alueen rajojen merkinnät sekä ottotason selkeä merkintä ovat tarpeen, jotta toimintaa voidaan valvoa maa-aineslain ja maa-ainesasetuksen edellyttämällä tavalla. (lupamääräykset 3-4)

Alkutarkastuksella tarkistetaan, että lupamääräysten edellyttämät ennen toiminnan aloittamisista vaadittavat toimet on tehty. (lupamääräys 5)

Pohjaveden pintaa tulee tarkkailla, jotta saadaan selville pohjaveden pinnantason vaihteluväli ja maa-ainestenoton mahdollinen vaikutus pohjaveteen. Pohjaveden pinnantasoa tulee seurata neljä kertaa vuodessa, sillä pohjaveden pinnantaso saattaa vaihdella voimakkaasti vuoden aikana. (lupamääräys 6)

Kaivutason tarkistamista koskeva määräys on tarpeen, jotta voidaan varmistua lupavelvoitteiden noudattamisesta sekä riittävän suojakerroksen säilymisestä koko ottamistoiminnan ajan. Täyttöihin käytettävää materiaalia koskevalla määräyksellä pyritään varmistamaan, ettei alueelle tuoda aineksia, jotka saattaisivat sisältää pohjavedelle haitallisia aineita. (lupamääräys 7)

Maaperän sekä pinta- ja pohjavesien likaantumisriskiä aiheuttavat etenkin maa-ainesten ottamisalueiden työkoneissa käytetyt polttoaineet ja niiden varastointi ja käsittely. Määräyksillä varmistetaan, etteivät polttoaineet aiheuta maaperän tai pinta- ja pohjavesien likaantumista. (lupamääräykset 8- 11)

Ottamissuunnitelmassa esitettyjä jälkihoitotoimenpiteitä on täydennetty. Alueen jälkihoitoa koskevan määräyksen tavoitteena on sopeuttaa ottamisalue ympäröivään luontoon ja maisemaan sekä huomioida alueen sijainti geologisesti arvokkaan harjualueen läheisyydessä. (lupamääräys 12)

Määräykset selventävät maa-ainestenoton valvontaan liittyviä järjestelyjä ja maa-ainestenottajan velvollisuuksia. (lupamääräys 13-14)

Päätöksen täytäntöönpano

Tämä päätös on lainvoimainen valitusajan jälkeen, jos päätökseen ei haeta muutosta.

MAKSUT JA VAKUUDET

Tarkastus ja valvontamaksu

Lupahakemuksen tarkastusmaksu on maa-ainestaksan 2.1 §:n mukaisesti 2 160 eur (suunnitelmaa kohden 200 €, lisäksi otettavaksi esitetyn maa-ainesmäärän tilavuuden mukaan 0,01 €/m3). Maa-ainesluvan valmisteluun liittyen lupaviranomaisen toimesta on kuultu 4 asianosaista. Kuulemisesta syntyvät kustannukset ovat 120 eur (naapurien tai asianosaisten kuuleminen on taksan mukaisesti 30 €/kuultava).

Ottamistoiminnan valvonnasta luvanhaltijan on suoritettava vuosittain luvan voimassaoloaikana jälkihoitotöiden hyväksymiseen saakka maa-ainestaksan mukainen valvontamaksu. Vuosittainen valvontamaksu on 488 eur (vuotuisen maa-ainesten määrän mukaan 0,02 €/m3 ja pinta-alan mukaan 40 €/ha).

Vakuus

Luvan saajan on ennen luvanmukaisen toiminnan aloittamista asetettava 10 500 euron suuruinen vakuus lupamääräysten noudattamiseksi. Vakuus on asetettu Kankaanpään kaupungin maa-ainestaksan mukaisesti.

Hakija vastaa siitä, että em. vakuus on voimassa niin kauan, kunnes lupamääräysten ja jälkihoitosuunnitelman mukaiset toimenpiteet on loppuun saatettu. (MAL 12 §).

Sovelletut oikeusohjeet

Maa-aineslaki (555/1981) 1, 3 – 7, 10 – 16, 19 -20, 21, 23, 23 a §

Valtioneuvoston asetus maa-ainesten ottamisesta (926/2005) 1 – 4, 6 - 9 §

Valtioneuvoston asetus kaivannaisjätteistä (190/2013) 1 – 4 §

Kankaanpään kaupunki, Maa-ainesten ottamissuunnitelman tarkastamisesta ja valvonnasta suoritettavat maksut, 30.5.2023 § 19

Lupapäätöksestä tiedottaminen

 Muutoksenhaku

Tähän päätökseen tyytymätön saa hakea muutosta valittamalla Turun hallinto-oikeuteen.

Valitusoikeus tähän päätökseen on:

        asianosaisella

        kunnan jäsenellä

        rekisteröidyllä yhdistyksellä tai säätiöllä, jonka tarkoituksena on ympäristön-, terveyden- tai luonnonsuojelun taikka asuinympäristönviihtyisyyden edistäminen ja toiminta-alueella kysymyksessä olevat ympäristövaikutukset ilmenevät

        toiminnan sijaintikunnalla ja muulla kunnalla, jonka alueella toiminnan ympäristövaikutukset ilmenevät

        elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksella sekä toiminnan vaikutusalueen kunnan ympäristönsuojeluviranomaisella

        muulla asiassa yleistä etua valvovalla viranomaisella

Esittelijä Terveysvalvonnan johtaja Laura Juhantalo

Päätösehdotus 

Päätös 

Lisätietoja antaa Ympäristötarkastaja Jaana Jyräkoski puh. 044 577 3334, etunimi.sukunimi@kankaanpaa.fi