Ympäristö- ja terveyslautakunta
Pöytäkirja 23.09.2026/Pykälä 35

Ympltk 23.09.2026 § 35  

1284/11.02.00/2023  

Valmistelija Taru Luomajärvi

Asia

Päätös maa-aineslain 4 §:n mukaisesta maa-ainesten

ottamislupahakemuksesta.

Hakija

Esmarei-invest Oy

Ottamisalue

Jämijärven kunnan Kuusijoen kylässä, tiloilla Sora I RN:o 181-409-1-44 ja Kivimäki II RN:o 181-409-1-11.

Luvan hakemisen peruste

Maa-aineslain 4 §:n 1 momentti.

Lupaviranomainen

Maa-aineslain 7 §:n 1 momentin mukaan lupaviranomainen on Kankaanpään kaupungin ympäristö- ja terveyslautakunta.

Hakemuksen vireille tulo

Hakemus on tullut vireille Kankaanpään kaupungin ympäristö- ja

terveyslautakunnalle 31.5.2025. Hakemusta on täydennetty 5.2.2026, 26.2.2026, 24.5.2026 ja 27.5.2026.

Kaavoitus ja lupatilanne

Alueella ei ole voimassa olevaa asemakaavaa tai yleiskaavaa.

Vahvistetussa Satakunnan maakuntakaavassa ottamisalueesta alle kilometrin päässä on merkintä yhdyskuntien vedenhankinnan kannalta tärkeä ja siihen soveltuva pohjavesialue (pv).

Jämijärven kunnan Kunnanhallitus on myöntänyt alueelle kymmeneksi vuodeksi maa-ainesten ottoluvan 29.6.2015 § 165.

Nykytilanne alueella

Suunnitelma-alue sijaitsee Jämijärven kunnan Kuusijoen kylässä Ratiperän tuulivoimapuiston läheisyydessä. Suunnitellun ottamisalueen pohjois-itäosa on ollut ottamistoiminnan piirissä ja etelä-länsiosa on talousmetsää. Alue rajautuu pohjoisosassa vanhaan maa-ainesten ottoalueeseen, jossa ottamistoiminta on päättynyt. Muilta osin aluetta ympäröi talousmetsä.

HAKEMUS JA OTTAMISSUUNNITELMA

Ottamisalueen pinta-ala on 2,96 ha. Hakemuksen mukainen kokonaismäärä on 40 000 k-m3 ja ottamisajaksi esitetään 10 vuotta. Vuotuinen ottomäärä on 4 000 k-m3. Alueen kiviaines on hiekkaa.

Tilojen Kivimäki II ja Sora I yhteinen kokonaispinta-ala on noin 138 000m2 ja maa-ainesten ottoalueen alkuperäinen pinta-ala 20 000m2. Jatkolupaa haettavalle ottoalueelle pinta-alaa kertyy noin 29 600m2.

Voimassaolevan luvan alin ottamistaso on +135,69. Jatkolupaa haetaan pinta-alaltaan 18 000m2 alueelle tasoon +135,69. Ottoalueen nykyhetken pinnankorkeus on +138 … +142.80. Samalla luvalla haetaan yrityksen omistamalle SORA I-naapurikiinteistölle 181-409-1-44 hiekan varastointilupaa. SORA I- kiinteistöllä on ollut noin 40 vuotta sitten maa-ainesottoa ja ko. kiinteistön alue on tuolloin käytetty maa-ainesten osalta loppuun edellisen omistajan aikana, silloisten lupakäytäntöjen mukaisesti.   

Ottamistoimenpiteet

Ottamistoimenpiteitä jatketaan olemassa olevasta hiekkakuopasta

suunnitelmakartalla esitettyjen ottamissuuntien ja vaiheistuksen

mukaisesti. Tähän mennessä ottamisen taso on ollut +135,70. Ottoalueen korkein kohta on +142,80 ja keskimääräinen korkeus noin +140,00. Suunnitelman mukaan reunat luiskataan kaltevuuteen 1:3 tai loivemmaksi ottotoiminnan edetessä mahdollisuuksien mukaan, viimeistään ottotoiminnan päätyttyä. Poistettu pintamaa säilötään ottamisalueen pohjoiseen reunaan ja käytetään ottamisalueen luiskaamisessa, sitä mukaa, kun se on mahdollista tehdä. Viimeistään silloin kun alue maisemoidaan.

Maaperän ja pohjaveden suojaamiseksi pyöräkuormaaja säilytetään ja tankataan pohjavesialueen ulkopuolella. Koneiden huollot ja korjaukset tehdään ottoalueen ulkopuolella, maaperää suojaavan peitteen päällä. Vuotovahinkojen varalle seulan alle on suunniteltu maaperää suojaava peite. Alueella, eikä sen lähistöllä varastoida mitään maaperää mahdollisesti vaarantavia aineita. Ottoalueen läheisyydessä on mahdollisten öljyvahinkojen ensi torjumiseksi imeytysturvetta kannellisessa muoviastiassa.

Tiedot alueesta ja sen ympäristöstä

Alue on vanhaa ottamisaluetta, jota on hyödynnetty viimeksi v. 2015 myönnetyn maa-ainesluvan perusteella noin kolmasosa myönnetystä ottomäärästä. Aluetta on tarkoitus edelleen hyödyntää ottamissuunnitelman mukaisesti ja saattaa se maisemointitoimenpitein mahdollisimman luonnonmukaiseen kuntoon.

Suunniteltu ottamisalue rajoittuu hakijan Kivimäki II kiinteistön lounaisnurkkaan. Länsirajalla ottamisalueen pohjoisosassa on naapurikiinteistöt ************ Sora II ja ************ Lehtola II,

Naapurikiinteistö ************ Sora II on vanha soranottoalue, josta maa-ainekset on otettu jo aiemmin Kivimäki  II-kiinteistön rajaan asti. SORA II kiinteistön omistajan suostumuksella maa-aines on otettu Kivimäki II kiinteistön puolelta samalle korkeustasolle SORA II kiinteistön rajaa

vasten. Tämän takia Kivimäki II kiinteistöllä ei ole suojavyöhykettä em. rajaa vasten, vaan pinnan taso on saatu tasaiseksi, eikä siihen ole jäänyt kulkua hankaloittavaa kannasta. Noin 60 metrin matkan kiinteistön ***-******** Lehtola II rajaa vasten jätetään 5 metrin ottamaton suojavyöhyke, joka on nähtävissä suunnitelmapiirroksissa. Ottamisalue rajoittuu etelässä WTG 3-tuulimyllylle johtavaan tiehen, jonka eteläpuolella on Ylinenlampi-kiinteistö ************. Kaikilta Kivimäki II-kiinteistön naapurikiinteistöiltä on kuulemislomakkeella suostumus toiminnan jatkamiseen, maininnalla ei huomauttamista.

Luontoarvoltaan alue ja lähiympäristö on tavanomaista varpukasvillisuuspeitteistä mäntykankaista metsäaluetta. Alue kuuluu Ratiperän tuulipuistoon, jossa sijaitsevat 9 tuulimyllyä muuttavat suuresti perinteistä kangasmetsämaisemaa. Erityisiä luonnonarvoja alueelle ei sijoitu.

Lähin asutus ottotoiminta-alueesta on noin 1,8 km etäisyydellä. Koneiden melusta tai tärinästä ei aiheudu ympäristölle ongelmaa.

Pohjavesiolosuhteet

Alueella on Lauttalamminkulman 0214352 B pohjavesialue ja ottamisalue sijoittuu varsinaisen pohjaveden muodostumisalueen reunavyöhykkeelle.

Ottoalueen välittömään läheisyyteen on asennettu pohjavesiputki, josta otettu säännöllisesti pohjavesinäyte tutkimuksia varten, joista viimeisin 6.3.2025 KVVY Tutkimus Oy. Tuloksen mukaan alueen pohjaveden laatu on moitteetonta. Pohjaveden tutkimusputken paikka merkitty karttaan. Pohjaveden pinta mittausten mukaan vaihdellut vuosina 4/2015–5/2025 +129,8 … +131,69 tasolla.

Alueen pintavesien ohjailusta ei ole suunnitelmaa. Pintavesistä ei ole ollut kertymiä. 

Käytettävät koneet ja liikenne

Ottotoiminnassa käytetään pyöräkuormaajaa sekä hiekkaseulaa eri hiekkalajikkeiden erottelemiseksi. Muita koneita ottoalueella ei käytetä.

Polttoaineen tankkaus käytettävään pyöräkuormaajaan tehdään ottoalueen ja pohjavesialueen ulkopuolella, saman kiinteistön alueella olevan Tuulimyllyn WTG 3 kääntöpaikalla. Polttoaine tuodaan vain tankkausta varten peräkärryssä olevalla 450l valuma-altaallisella polttoainesäiliöllä.

Seula tankataan omaan tilavaan polttoainesäiliöön, erityistä varovaisuutta noudattaen, samalla valuma-altaallisella, peräkärryssä olevalla polttoainesäiliöllä. Seula tankataan erittäin harvoin.

Ottoalueen etelä- sekä itäsivussa menee päättyvä tie, joka johtaa Tuulimylly WTG 3:lle sekä ottoalueen pohjoispuolella olevalle Kuljetus-Mäkivaara Oy:n omistamalle kiinteistölle. Tiellä ei ole läpikulkumahdollisuutta, eikä siinä ole muuta liikennettä. Tuulimylly WTG 3 käydään tarkastamassa noin kerran kuukaudessa. Mäkivaara Oy:n edustaja on antanut naapurin suostumuksen ilman mitään huomauttamista. Tie kulkee aivan varsinaisen ottoalueen reunassa, vaaran tai vahingon mahdollisuus ottotoiminnan aikana on minimaalinen. Kun ottoalueen varastoista noudetaan maa-ainesta, se tapahtuu tiealueen ulkopuolella ja lastauskoneessa ja lastattavassa ajoneuvossa käytetään keltaisia varoitusvaloja.

Arvio hankkeen vaikutuksista

Tällä hetkellä erityistä riskiä ympäristön tai luonnon vahingoittumiseen ei ole. Alueella liikkuville jokamiehen oikeudella kulkeville tai eläimille riski esimerkiksi pudota penkan reunalta ja mahdollisesti loukkaantua, on erittäin pieni. Maaperän ominaisuudesta (sen lakoavuudesta) johtuen ottoalueelle ei synny korkeita vaarallisia pudotuksia. Koneisiin mahdollisesti tuleva äkillinen rikkoutuminen ja siitä aiheutuva ympäristö riski on äärimmäisen pieni.

Tarkkailu

Ottotoiminnan aikana tarkkaillaan säännöllisesti pohjaveden tasoa sekä otetaan näytteitä pohjaveden laadun tutkimista varten. 

Kaivannaisjätteen jätehuoltosuunnitelma
Pintamaita muodostuu 850 m3-ktr. Alueen reunoille kuorituilla ja kuorittavilla puhtailla, humuspitoisilla pintamailla ja maa-aineksilla ei ole haitallisia vaikutuksia ympäristöön. Ottoalueen puusto on poistettu aiemmin toiminnan yhteydessä.

Jälkihoitotoimenpiteet

Maisemointi suoritetaan ottotoiminnan edetessä luiskaamalla 1:3 tai loivemmaksi ja annetaan luontaisesti taimettua, sitä mukaan kun se on mahdollista. Luiskaamiseen käytetään lisäksi ottoalueelta kuorittu pintamaa, joka humuksen ansiosta edistää taimettumista. Mikäli luontainen

taimettuminen ei muutamaan vuoteen tapahdu, alueelle istutetaan männyn taimet ja siitä tehdään metsätalousmaata. Kustannuksia jälkihoidosta aiheutuu ottoalueen luiskaamisesta ja mahdollisesta puuston istutuksesta.

Asian käsittely

Lupahakemuksesta tiedottaminen

Hakemuksesta on kuulutettu Kankaanpään kaupungin ja Jämijärven kunnan ilmoitustauluilla 19.3. – 27.4.2026 välisenä aikana. Hakija on suorittanut naapurikuulemiset (hakemuksen liitteenä). 

Muistutukset ja mielipiteet

Hakemuksen johdosta ei jätetty muistutuksia tai esitetty mielipiteitä.

Lausunnot

Hakemuksesta on pyydetty lausunnot Lupa- ja valvontavirastolta, Jämijärven kunnalta sekä Satakuntaliitolta.

Lupa- ja valvontavirasto on antanut 30.4.2025 päivätyn lausunnon:

Luonnonsuojelu

Vaikka puusto ottamisalueelta on jo pääosin poistettu, ja ottamisalueella tai sen välittömässä läheisyydessä on jo tehty maa-ainesten ottoa, ei alueen luontoarvoista ole tarkkaa tietoa. 

Jotta voitaisiin poissulkea mahdollisuus, että hankkeella olisi luonnonsuojelulain vastaisia vaikutuksia, tulee alueen luontoarvot ja hankkeen luontovaikutukset selvittää riittävällä tavalla. Luontoarvojen selvittämistä ja kuvausta varten voidaan hyödyntää SYKE:n ja ympäristöministeriön opasta: Luontoselvitykset ja luontovaikutusten arviointi. Opas tekijälle, tilaajalle ja viranomaiselle. 2. korjattu painos (2024). 

Luontoselvityksen tekijällä tulee olla riittävä asiantuntemus luontoarvojen

tunnistamiseen. Maastotarkastuksen perusteella tulee arvioida ja kuvata alueella esiintyvät luontotyypit. Lisäksi tulee arvioida vähintään esiselvityksen tasolla lakisääteisten ja direktiivilajien esiintymisen todennäköisyys ja tarkempien selvitysten tarpeellisuus. Sen arviointi, mitä ja kuinka laajoja luontoselvityksiä tarvitaan, kuuluu selvityksen tekijälle.

Pohjavedensuojelu

Suunniteltu maa-ainesten ottamisalue sijoittuu kokonaan Lauttalamminkulman vedenhankintaan soveltuvalle pohjavesialueelle (0214352 B, luokka 2). Pohjaveden päävirtaussuunta alueella on pohjoisesta kohti etelää. Pohjaveden ylin pinnan korkeus on hakemuksen mukaan + 131,69 mN2000. Ottamisalueen nykyiset maanpinnan

korkeudet vaihtelevat välillä + 133,9 – 142,8 mN2000. Alin ottotaso on hakemuksen mukaan + 135,69 mN2000. Suojakerrospaksuus pohjaveden ylimpään pinnankorkeuteen on 4 metriä. Aikaisempien maa-aineslupien aikana alueella ei ole velvoitettu tutkimaan pohjaveden laatua. Hakemuksen mukana on toimitettu pohjaveden laatutuloksia

vuodelta 2021, jolloin pohjavedessä ei havaittu öljyhiilivetyjä. Hakemuksesta ei selviä pohjaveden pinnankorkeuden ja laadun tarkkailuun käytetyn putken sijaintia.

Koneiden tankkaus, säilytys sekä huollot ja korjaukset tapahtuvat pohjavesialueen ulkopuolella samalla kiinteistöllä tuulimyllyn WTG 3 kääntöpaikalla. 

Pohjaveden tarkkailu 

Pohjaveden pinnankorkeutta tulee seurata pohjaveden havaintoputkista säännöllisesti alueen välittömässä läheisyydessä sijaitsevasta pohjavesiputkesta neljästi vuodessa (maalis-, kesä-, syys-, joulukuu) koko luvan voimassaoloajan. Ylimmän mitatun luonnollisen pohjavedenpinnan yläpuolelle tulee aina jäädä vähintään 4 metriä paksu koskematon suojakerros. Mikäli pohjaveden pinnan tarkkailussa havaitaan pohjaveden

pinta ennalta arvioitua ylemmällä tasolla, tulee alin ottotaso määritellä niin, että suunniteltu 4 metrin suojakerros toteutuu. 

Yhdestä pohjaveden havaintoputkesta tulee ottaa laatunäyte vuosittain. Näytteestä tulee määrittää alkaliniteetti, kemiallinen hapenkulutus, mangaani, rauta, mineraaliöljyt, pH ja sähkönjohtavuus. Pohjavesiputken tulee olla näytteenottoon soveltuva PEH -putki. Tarvittaessa alueelle on asennettava uusi pohjaveden tarkkailuputki. 

Maisemointi ja jälkihoito

Maisemointi suoritetaan ottotoiminnan edetessä luiskaamalla 1:3 tai loivemmaksi ja annetaan luontaisesti taimettua sitä mukaan, kun se on mahdollista. Hakemuksen mukana toimitetun nykytilannekartan mukaan alueella on otettu maa-aineksia alle nyt haettavan tason 135,69 m, joten pohjavettä suojaava maakerros on osalla alueesta puutteellinen. Lupa- ja valvontavirasto katsoo, että ottamisen edetessä tulee liian syvälle

ulottuneet ottoalueet täyttää tasoon 135,69 m. Pohjaveden suojelun kannalta on tärkeää, että asianmukaisin jälkihoitotoimenpitein alueelle aikaansaadaan oton päätyttyä mahdollisimman nopeasti uusi maannoskerros. Mahdollisessa luvassa tulee yksilöidä jälkihoitotoimenpiteet.

Kannanotto

Lupa- ja valvontaviraston mukaan maa-ainesten ottaminen voidaan edellä mainittu huomioon ottaen Lupa- ja valvontaviraston näkemyksen mukaan toteuttaa niin, että siitä ei aiheudu maa-aineslain 3 §:n mukaisia haittoja. Lupaharkinnan yhteydessä tulee huomioida ainakin seuraavat asiat:

Pohjaveden havaintoputken asentaminen 

Pohjaveden pinnan korkeuden tarkkailuun käytettävät havaintoputket tulee olla kairaamalla asennettuja, muovisia ja sisähalkaisijaltaan vähintään 50 mm, jotta ne soveltuvat pohjaveden pinnan korkeuden tarkkailun lisäksi näytteenottoon. Havaintoputkien kunto tulee tarkastaa vuosittain mittaamalla putken kokonaissyvyys ja vertaamalla sitä putkikortin tietoihin. Tukkeutunut putki avataan pumppaamalla tai huuhtelemalla. Tarvittaessa putket tulee suojata esimerkiksi betonisilla kaivonrenkailla. 

Pohjaveden havaintoputken tarkempi sijainti tulee määritellä siten, että maa-ainesten ottamisesta mahdollisesti aiheutuva riski pohjaveden laadulle on mahdollista todentaa. Putken siiviläosuus tulee asentaa kairaustietojen perusteella vettä johtavaan kerrokseen.  

Asennettavan havaintoputken sijaintitiedot ETRS-TM35FIN-koordinaattijärjestelmässä, asennustapa, materiaalitiedot, asennuspäivämäärä, asentaja, putken halkaisija sekä putken ylä- ja alapään korkeus, maanpinnan korkeus ja siivilöiden korkeudet

N2000-järjestelmässä sekä kairauksen maalajitiedot tulee toimittaa Lupa- ja valvontavirastolle viipymättä putken asentamisen jälkeen havaintopaikan tallentamiseksi pohjavesitietojärjestelmään.  

Jälkihoito

Lupa-ajan päätyttyä ottamisalueella ei tule olla maa-ainesvarastokasoja lainkaan, sillä ne estävät jälkihoidon toteuttamisen. Tiivistyneet tienpohjat ja varastokasojen pohjat tulee möyhiä ja pehmentää toiminnan loputtua, sillä tiivis maaperä läpäisee vettä huonosti ja vähentää siten muodostuvan pohjaveden määrää.  

Ottamisalue tulee jälkihoitaa välittömästi ottamistoiminnan päätyttyä pohjaveden laadun turvaamiseksi. Pohjaveden suojelun kannalta on tärkeää, että asianmukaisin jälkihoitotoimenpitein alueelle aikaansaadaan oton päätyttyä mahdollisimman nopeasti uusi maannoskerros. Ottamisalueelle tulee jälkihoitotoimenpiteillä muodostaa kasvualusta seuraavalla tavalla: Pohjatasolle ja luiskiin levitetään noin 20–30 cm

vahvuinen kerros keskikarkeaa tai karkeaa hiekkaa. Hiekkakerroksen päälle levitetään noin 5 cm vahvuinen kerros humusta, joka sekoitetaan hiekkakerroksen pintaosaan. Tähän tarkoitukseen voidaan käyttää alueelta kuorittua pintamaata tai muualta tuotua tarkoitukseen sopivaa tutkittua humusta. Hiekkaisella maalla humus sekoitetaan suoraan pohjamaan pintaosaan.  

Maisemointiin ja täyttöön käytettävän maa-aineksen tulee olla laadultaan

pohjavesialueelle soveltuvaa. Täyttöön tulee käyttää pääasiassa vain alueelta otettuja maa-aineksia. Levitettävä pintamateriaali ei saa olla liian hienorakeista, sillä hienorakeinen maalaji vähentää pohjaveden muodostumista ja soveltuu huonosti kasvillisuuden kasvualustaksi. Myöskään karike ja kuorike eivät sovellu pohjavesialueella käytettäväksi. Ottamisalueelle tulee istuttaa sekapuustoa. Valtapuuksi sopii mänty, jonka lisäksi alueelle istutetaan rauduskoivua, haapaa, harmaaleppää ja

pihlajaa. Mäntyä voidaan istuttaa 2 500 kappaletta hehtaarille ja muita yhteensä 500 kappaletta hehtaarille. Alueen jälkihoidon lopputuloksena tulee olla mahdollisimman hyvin ympäristöön sopeutuva alue.

Maisemointityöt on hoidettava luvan voimassaolon aikana.

Luvan haltijan on tehtävä ilmoitus lupaviranomaiselle otetusta aineksen määrästä ja laadusta vuosittain viimeistään tammikuun 31. päivänä (MAL 23 a §, MAA 9 §). Ilmoitus tehdään ensisijaisesti maa-ainestenotto -ilmoituslomakkeella, joka löytyy Internet– osoitteesta: https://sahkoinenasiointi.ahtp.fi/fi/uusi/ely_permit_decision_soil.

Satakuntaliitto antoi 15.4.2026 päivätyn lausunnon: Alueidenkäyttölain 32 §:n mukaan maakuntakaava ei ole voimassa muutoin kuin 1 momentissa tarkoitetun kaavojen muuttamista koskevan vaikutuksen osalta. Alueidenkäyttölain 42 §:n mukaan yleiskaava on ohjeena laadittaessa ja muutettaessa asemakaavaa sekä ryhdyttäessä muutoin toimenpiteisiin alueiden käytön järjestämiseksi.

Hankealue sijoittuu Satakunnan vaihemaakuntakaavassa 1 osoitetulle tuulivoimaloiden alueelle. Alueella sijaitsevalla Ratiperän tuulivoima-alueella on voimassa oleva Ratiperän tuulivoimaosayleiskaava.

Osayleiskaavassa hankealue sijoittuu maa- ja metsätalousalueelle, jonka kaavamerkintä ei rajoita maa-ainesten ottoa. Lisäksi hankealue sijoittuu pohjavesialueelle.

Satakunnan maakuntakaavojen merkinnät ja määräykset eivät estä maa-ainesluvan myöntämistä alueelle.

Jämijärven kunta ei antanut lausuntoa hakemuksesta.

Hakijan vastine

Viitaten Lupa- ja valvontaviraston antamaan lausuntoon 30.4.2025, esitämme seuraavan vastineen. Katsomme, että lausunnossa esitetyt johtopäätökset perustuvat osittain puutteellisiin tietoihin ja haluamme täsmentää lausunnossa esitettyjä seikkoja seuraavasti:

Luonnonsuojelu

Hankkeella ei ole luonnonsuojelulain vastaisia vaikutuksia, mikä selviää oheisesta alueen luontoselvityksestä ja luontovaikutusten arvioinnista

”Kyseessä on olemassa olevan ottamistoiminnan laajennus”

Kyseessä on jatkolupahakemus 29.6.2015 myönnetylle maa-ainesluvalle nro 35741 Kyseiselle alueelle on omistusaikanamme myönnetty ensimmäinen ottolupa   21.1.2004, jolloin kokonaisottamismäärä oli 100 000 m3.  Samalle alueelle 29.6.2015 myönnetyssä jatkoluvassa kokonaisottomääräksi muuttui 60.000 m3 suojakerrospaksuusvaatimuksen muuttuessa. Alkuperäisen luvan voimassaoloaikana alueelta oli otettu kiviaineksia 13 000 m3, vuoden 2015 myönnetyn luvan aikana 20 000 m3. Maa-ainesten ottamistoimintaa on harjoitettu säästeliäästi. 

Varsinainen ottamisalue pysyy aiemman vuonna 2015 myönnetyn maa-ainesluvan mukaisena, alueen laajennus johtuu vain jalostettujen materiaalikasojen ja kuoritun pintamaa-aineskasan sisällyttämisestä lupa-alueeseen. 

Pohjavedensuojelu, Pohjaveden tarkkailu ja Maisemointi ja jälkihoito ”Lupa- ja valvontavirasto katsoo, että ottamisen edetessä tulee liian syvälle ulottuneet ottoalueet täyttää tasoon 135,69m”

Alle tason 135,69 olevat alueet ovat syntyneet aiemmin, v.2004 myönnetyn ottoluvan aikana vuoden 2004 lupavaatimusten mukaisesti ja pohjaveden pinnan päälle jätetty suojakerros on ollut v.2004 lupamääräysten vaatimusten mukainen.  Emme hyväksy, että vuoden 2004 lupamääräysten vaatimuksia muutetaan jälkikäteen.

Vaikka aikaisempien maa-aineslupien aikana alueella ei ole velvoitettu tutkimaan pohjaveden laatua, olemme oma-aloitteisesti tutkituttaneet pohjaveden v. 2021 sekä 23.2.2025. 

”Hakemuksesta ei selviä pohjaveden pinnankorkeuden ja laadun tarkkailuun käytetyn putken sijaintia”.

Hakemuksen piirustuksessa nro 5.1. on merkitty pohjaveden tarkkailuputken sijainti.

”Tarvittaessa alueelle on asennettava uusi pohjaveden tarkkailuputki”

Alueelle on asennettu uusi pohjaveden tarkkailuputki, jonka tiedot sisällytetään putkikorttiin.

Maisemointia ja alueen jälkihoitoa on tehty nykyisen ottamistoiminnan aikana ottotoiminnan sallimassa laajuudessa ja alueen on annettu luontaisesti taimettua sitä mukaan, kun se on ollut mahdollista.

Hakijan 24.5.2026 toimittama luontoselvitys:

Pyynnöstänne täydennämme hakemustamme luonnonsuojelulain mukaisella, kohteeseemme sovelletulla luontoselvityksellä, josta käy ilmi alueen luontoarvot ja hankkeen luontovaikutukset. 

Hankealue sijoittuu Satakunnan vaihemaakuntakaavassa 1 osoitetulle tuulivoimaloiden alueelle. Alueella sijaitsevalla Ratiperän tuulivoima-alueella on voimassa oleva Ratiperän tuulivoimaosayleiskaava ja yksi Ratiperän yhdeksästä tuulivoimalasta sijoittuu kyseessä olevan Kivimäki2-kiinteistön alueelle. 

Ottamissuunnitelman mukaisella tilalla on harjoitettu maa-ainesten ottoa kymmenien vuosien ajan ja samalla on maastokäyntien yhteydessä seurattu luonnon erityispiirteitä, kasvillisuutta ja eläimistöä. Koko kyseinen, nyt kyseessä oleva ottamisalue, on ollut maa-ainesten ottoalueena viimeiset 23 vuotta. Alueen puusto on poistettu jo v.2004, ja pintamaita on poistettu vaiheittain vuoteen 2025 saakka. Nyt on kyseessä siis vanhan ottoalueen, ottamatta jääneen maa-aineksen, jatkolupahakemus. 

Suunnittelualue on jo nykyisin toiminnassa oleva maa-aineksen ottamisalue, jolla ei ole tiedossa olevia suojeltavia kasvi- tai eläinlajeja. Alueella ei ole tiedossa olevia metsä-, luonnonsuojelu- tai vesilain mukaisia luontotyyppejä.

Viimeisimpien maastokäyntien yhteydessä alueella on tehty luontotyyppien kannalta tärkeä luontokatselmus EU:n luontodirektiivin, luonnonsuojelulain, vesilain sekä metsälain mukaisista luontotyypeistä, kasvillisuudesta sekä eläimistöstä sekä luontodirektiivin liitteen I mukaisten lajien sekä lintudirektiivin liitteen I mukaisten lajien esiintymisistä.

Ottamisalueelta on jo aikaisemman luvan voimassaoloaikana poistettu puusto, joka oli pääosaltaan mäntyä. Lehtipuita (hies-ja rauduskoivua, harmaaleppää ja pihlajaa) oli harvakseltaan. Ottamisalueen kenttäkerroksessa kasvaa pääasiassa varpukasvillisuutta, tyypillisimpinä lajeina kanerva, mustikka, juolukka, puolukka, vaivaiskoivu ja suopursu.

Juolavehnää, nurmirölliä, maito- ja suohorsmaa esiintyy lähinnä vain pintamaiden vanhimmissa läjityskasoissa ottamisalueen reunoilla. 

Alueella liikkuviin nisäkkäisiin kuuluu hirvi, peura ja kauris. Lähialueilla liikkuvat myös metsäjänis, kettu, orava sekä rusakko. Alueen maaperässä ei ole havaittu pienjyrsijöiden maakoloja. 

Linnustosta on havaittu tavallisimpia lajeja, mm. varislintuja, kyyhkyjä sekä rastaita. Lintujen tai muiden eläinten levähdys- tai lisääntymispaikkoja ei ole havaittu. 

Otto-ja suunnitelma-alue on avohakattu eikä se sovellu uhainalaisten eläinlajien elinpiiriksi. Alueen metsät ovat nuorehkoja mäntyvaltaisia talousmetsiä, eikä alueella ole sopivaa elinympäristöä **************. Laji.fi-sivuston mukaan lähin *********** havainto on yli kahden kilometrin etäisyydellä. 

Maa-ainesten ottaminen toteutetaan alueella metsäisessä ympäristössä, mikä mahdollistaa alueen ja ympäristön monimuotoisuuden säilymisen. 

Kyseessä on pitkään toiminnassa ollut ottamisalue, joten esitetty toiminta ei tuo muutosta nykyiseen tilanteeseen.

Otto-ja suunnitelma-alue rajoittuu lännessä ja pohjoisessa mäntyvaltaiseen havusekametsään, metsät ovat kuivahkoa kangasmetsää. Etelässä ja osittain myös lännessä ottoalue rajoittuu teihin ja ottoalue on avohakattu. Metsä on ollut kuivaa ja kuivahkoa kangasmetsää valtalajeinaan puolukkaa

ja kanervaa.

Hankkeen ottamisalue sijoittuu alueelle, jolla on ollut maa-ainesten ottotoimintaa yli 20 vuoden ajan, eikä hankkeella ole vaikutuksia alueen luontoarvoihin, alueen lajistoon, elinympäristöihin, pinta-ja pohjavesiin eikä ekologisiin yhteyksiin. Maastokäynti alueella on tehty 18.5.2026.

Aiemmasta toiminnasta ei ole aiheutunut pinta-eikä pohjavesien pilaantumista eikä muitakaan ympäristövaikutuksia. Kiviainesten kestävä käyttö edellyttää, että jo käytössä olevat kiviainesvarannot hyödynnetään loppuun mahdollisimman tehokkaasti. Ko. alue sijaitsee paikalla, jolta kuljetusmatkat ovat kohtuullisia. Aiemman kiviaineksen menekin ja kysynnän perusteella toiminnan jatkaminen tuntuu perustellulta, sillä kaikenlainen rakennustoiminta tarvitsee hyvää materiaalia. 

Lupa- ja valvontaviraston 27.7.2026 antama kommentti luontoselvityksestä: Lupa- ja valvontavirasto katsoo, että luontoarvot ja -vaikutukset on selvitetty riittävällä tavalla, kun otetaan huomioon alueen luonne puuttomana ja jo ottotoiminnan vaikutuksen alaisena alueena.

Lakisääteisten ja uhanalaisten lajien esiintyminen alueella voidaan poissulkea riittävällä tavalla, eikä hankkeella todennäköisesti ole merkittäviä luontovaikutuksia.

Valmistelijan esitys  Kankaanpään ympäristö- ja terveyslautakunta päättää myöntää haetun

luvan Esmarei-invest Oy:lle maa-ainesten ottamiseksi tiloilla Sora I RN:o 181-409-1-44 ja Kivimäki II RN:o 181-409-1-11 Jämijärven kunnan Kuusijoen kylässä. Toimintaa on harjoitettava hakemuksessa esitetyllä tavalla, ellei lupamääräyksissä toisin määrätä.

Maa-ainesluvan voimassaoloaika ja laajuus

1. Maa-aineslupa on voimassa kymmenen (10) vuotta. Lupa myönnetään hakemuksen mukaisesti 40 000 k-m3 kokonaismäärälle, ottamisalueen pinta-alan ollessa 2,96 ha. Ylimmän pohjavedenpinnan ja ottamistason väliin on jätettävä vähintään neljän (4) metrin koskematon suojakerros.

Ottamisalueen rajaus

2. Luvanhaltijan on merkittävä ottamisalueen rajat riittävän selvästi maastoon, siten että merkit pysyvät paikoillaan koko ottamistoiminnan ajan ja ovat havaittavissa myös talviaikoina. 
3. Alueen korkotaso sekä alin ottotaso tulee merkitä näkyvästi maastoon paikkaan, jossa se säilyy pysyvästi koko ottamistoiminnan ajan. Ottamistason merkintää on muutettava, jos havainnot pohjaveden pinnan korkeudesta sitä edellyttävät.
4. Ennen ottotoiminnan aloittamista on luvanhaltijan pyydettävä valvontaviranomaista suorittamaan aloituskatselmus, jossa lupamääräykset 1, 2 ja 3 todetaan asianmukaisesti järjestetyksi.

Pohjaveden suojelu

5. Pohjaveden pinnantasoa tulee mitata neljä kertaa vuodessa (helmi-, touko-, elo- ja marraskuussa) ottoalueella tai sen välittömässä läheisyydessä olevasta pohjavesiputkesta. Alinta ottotasoa on nostettava, mikäli pohjavesitarkkailun tulokset sitä edellyttävät.
6. Kaivutaso on tarkistettava vuosittain ja tulokset raportoitava valvontaviranomaiselle. Mikäli pohjavettä havaitaan ennakolta arvioitua korkeammalla, kaivu on keskeytettävä ja ottotasoa nostettava siten, että vähintään neljän metrin suojakerros säilyy. Jos ottamisalueella on liian syvälle kaivettuja kohtia, ne on täytettävä samalta alueelta otettavalla hiekalla. Ottamisalueelle ei saa tuoda maa-aineksia muualta.
7. Pohjaveden laatua tulee seurata vuosittain. Vedestä tulee analysoida lämpötila, haju, sameus, väri, pH, happi, KMnO4-luku, hiilidioksidi, sähkönjohtavuus, rauta, mangaani, sulfaatti, typpiyhdisteet, kloridi, kovuus, alkaliniteetti, polttoainehiilivedyt, mineraaliyhdisteet sekä koliformiset- ja E.coli -bakteerit. Näytteenotossa tulee käyttää sertifioitua ulkopuolista näytteenottajaa.
8. Pohjavesialueella ei tule säilyttää öljytuotteita eikä huoltaa tai tankata koneita tai laitteita. Koneiden säilytyspaikkojen maarakenteet tulee tiivistää siten, että polttoaineiden ja muiden ympäristölle haitallisen aineiden pääsy maaperään ja pohjaveteen estyy. Mahdollisiin öljyvahinkoihin tulee varautua ennakolta. Alueella tulee olla käytettävissä riittävästi imeytysmateriaalia öljyvuotojen varalta. Työkoneissa tulee olla ajoneuvokohtainen öljyntorjuntakalusto.
9. Mahdollisia orsivettä pidättäviä tiiviitä kerroksia ei saa puhkaista. Mikäli ottamisalueella havaitaan tiiviitä maakerroksia tai orsivettä, on kaivu keskeytettävä välittömästi ja otettava yhteyttä kunnan valvontaviranomaiseen ja Valtion lupa- ja valvontavirastoon toimintaohjeita varten.

Jälkihoitotoimet

10. Alueen jälkihoito ja maisemointi tulee tehdä vaiheittain ottamisen edistymisen mukaan niiden alueiden osalta, joilta aineksia ei enää oteta. Lopulliset jälkihoito- ja maisemointitoimenpiteet on toteutettava välittömästi ottamistoiminnan päätyttyä luvan voimassaoloaikana. Alue muotoillaan ja luiskat loivennetaan hakemuksessa esitetyn mukaisesti. Maisemointi tulee toteuttaa maastonmuodot huomioiden siten, että ottamisalue sulautuu ympäröivään maisemaan.
    
    Tiivistyneet alueet, kuten toiminnassa käytetyt liikennöinti- ja varastoalueet möyhennetään ja pehmennetään pohjaveden muodostumisolosuhteiden ja kasvillisuuden kasvuolosuhteiden parantamiseksi. Soravaltaisella alueella karkea pohjasora peitetään noin 20 – 50 cm:n paksuisella hiekkakerroksella. Hiekkaisen maan pintaosaan sekoitetaan noin 10 - 20 cm vahvuinen kerros humusta, joka voi olla joko alueelta kuorittua pintamaata tai muualta tuotua tarkoitukseen tutkitusti soveltuvaa humusta (esim. maatunut turve). Luiskiin ja pohjalle ei saa haudata orgaanista ainesta. Puustoksi istutetaan sekametsää. Istutuksista voidaan luopua ainoastaan niiltä osin kuin alue on metsittynyt luontaisesti maa-ainesluvan voimassaolon aikana.
     

Ottotoiminnan loputtua vakuuden voimassaoloaikana on alueella pidettävä loppukatselmus, jossa todetaan alueen jälkihoidon ja maisemointitöiden riittävyys.

Raportointi

11. Pohjaveden pinnankorkeus ja laatu raportoidaan vuosittain helmikuun loppuun mennessä Kankaanpään kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle ja Lupa- ja valvontavirastolle (kirjaamo@lvv.fi) sekä sähköisesti ympäristöhallinnon pohjavesitietojärjestelmään (POVET/PISARA). Toiminnanharjoittajan tulee sopia sähköisestä tiedonsiirrosta vesinäytteitä analysoivan laboratorion kanssa. Korkeustiedot ilmoitetaan valtakunnallisessa N2000 -korkeusjärjestelmässä.
12. Vuotuisesta ottomäärästä tulee tehdä maa-aineslain 23 a §:n mukainen otetun aineksen määrää ja laatua koskeva ilmoitus. Ilmoitus voidaan tehdä joko sähköisesti valtakunnalliseen NOTTO-tietokantaan tai kirjallisella ilmoituksella lupaviranomaiselle.

Päätöksen perustelu

Maa-aineslain (555/1981) 6 §:n mukaan lupa ainesten ottamiseen on

myönnettävä, jos asianmukainen ottamissuunnitelma on esitetty eikä

ottaminen tai sen järjestely ole ristiriidassa maa-aineslain 3 §:ssä

säädettyjen rajoitusten kanssa. Asiaa harkittaessa on otettava huomioon

myös lupamääräysten vaikutus.

Maa-aineslain 3 §:ssä säädetään ainesten ottamisen rajoituksista. Maa-

aineksia ei saa ottaa niin, että siitä aiheutuu 1) kauniin maisemakuvan

turmeltumista, 2) luonnon merkittävien kauneusarvojen tai erikoisten luon-

nonesiintymien tuhoutumista, 3) huomattavia tai laajalle ulottuvia

vahingollisia muutoksia luonnonolosuhteissa tai 4) tärkeän tai muun

vedenhankintaan soveltuvan pohjavesialueen vedenlaadun tai antoisuuden vaarantuminen, jollei siihen ole saatu vesilain mukaista lupaa.

Asemakaavan tai oikeusvaikutteisen yleiskaavan alueella on lisäksi

katsottava, ettei ottaminen vaikeuta alueen käyttämistä kaavassa varattuun

tarkoitukseen eikä turmele kaupunki- tai maisemakuvaa. (MAL 3.2 §)

Lisäksi maa-aineslain 3 §:n 4 momentin mukaan ottamispaikat on

sijoitettava ja ainesten ottaminen järjestettävä niin, että ottamisen

vahingollinen vaikutus luontoon ja maisemakuvaan jää mahdollisimman

vähäiseksi ja että maa-ainesesiintymää hyödynnetään säästeliäästi ja taloudellisesti eikä toiminnasta aiheudu asukkaille tai ympäristölle vaaraa

tai kohtuullisin kustannuksin vältettävissä olevaa haittaa.

Vastaus annettuihin lausuntoihin

Lausunnoissa esitetyt seikat on otettu huomioon soveltuvin osin

lupamääräyksistä ja määräysten perusteluista ilmenevällä tavalla.

Määräysten perustelu

Maa-aineslain 10 §:n mukaan lupa ottamistoimintaan myönnetään

määräajaksi, kuitenkin enintään 10 vuodeksi, ellei ole erityisiä syitä

pidemmälle toiminta-ajalle. Lupa on myönnetty hakemuksen mukaiselle

ajalle sekä kokonaisottomäärälle ja ottoalalle. Veden hankintaa varten

tärkeillä pohjavesialueilla vaadittu suojakerros on vähintään neljä metriä,

mitä tässäkin tapauksessa on sovellettu. (lupamääräys 1)

Alueen merkitsemisestä on annettu ottamissuunnitelmaa täydentäviä

määräyksiä. Riittävät alueen rajojen merkinnät sekä ottotason selkeä

merkintä ovat tarpeen, jotta toimintaa voidaan valvoa maa-aineslain ja

maa-ainesasetuksen edellyttämällä tavalla. (lupamääräykset 2-3)

Alkutarkastuksella tarkistetaan, että lupamääräysten edellyttämät ennen

toiminnan aloittamisista vaadittavat toimet on tehty. (lupamääräys 4)

Pohjaveden pintaa tulee tarkkailla, jotta saadaan selville pohjaveden

pinnantason vaihteluväli ja maa-ainestenoton mahdollinen vaikutus

pohjaveteen. Pohjaveden pinnantasoa tulee seurata neljä kertaa

vuodessa, sillä pohjaveden pinnantaso saattaa vaihdella voimakkaasti

vuoden aikana. (lupamääräys 5)

Kaivutason tarkistamista koskeva määräys on tarpeen, jotta voidaan varmistua lupavelvoitteiden noudattamisesta sekä riittävän suojakerroksen säilymisestä koko ottamistoiminnan ajan. Täyttöihin käytettävää materiaalia koskevalla määräyksellä pyritään varmistamaan, ettei alueelle tuoda aineksia, jotka saattaisivat sisältää pohjavedelle haitallisia aineita. (lupamääräys 6)

Maaperän sekä pinta- ja pohjavesien likaantumisriskiä aiheuttavat etenkin

maa-ainesten ottamisalueiden työkoneissa käytetyt polttoaineet ja niiden

varastointi ja käsittely. Määräyksillä varmistetaan, etteivät polttoaineet

aiheuta maaperän tai pinta- ja pohjavesien likaantumista. (lupamääräykset

7-9)

Ottamissuunnitelmassa esitettyjä jälkihoitotoimenpiteitä on täydennetty.

Alueen jälkihoitoa koskevan määräyksen tavoitteena on sopeuttaa

ottamisalue ympäröivään luontoon ja maisemaan ja edistää jälkikäytön

turvallisuutta. (lupamääräys 10)

Määräykset selventävät maa-ainestenoton valvontaan liittyviä järjestelyjä ja

maa-ainestenottajan velvollisuuksia. (lupamääräys 11-12)

Päätöksen täytäntöönpano

Maa-aineslain 21 §:n 1 momentin mukaan ainesten ottaminen voidaan

aloittaa lupapäätöksen tultua lainvoimaiseksi. Tämä päätös on lainvoimainen valitusajan jälkeen, jos päätökseen ei haeta

muutosta.

Maksut ja vakuudet

Tarkastus- ja valvontamaksu

Lupahakemuksen tarkastusmaksu on maa-ainestaksan 2.1 §:n mukaisesti

600 € (suunnitelmaa kohden 200 €, lisäksi otettavaksi esitetyn maa-aines-

määrän tilavuuden mukaan 0,01 €/m3). 

Ottamistoiminnan valvonnasta luvanhaltijan on suoritettava vuosittain luvan

voimassaoloaikana jälkihoitotöiden hyväksymiseen saakka maa-aines- taksan mukainen valvontamaksu. Vuosittainen valvontamaksu on 198,4 € (vuotuisen maa-ainesten määrän mukaan 0,02 €/m3 ja pinta-alan mukaan 40 €/ha).

Vakuus

Luvan saajan on ennen luvanmukaisen toiminnan aloittamista asetettava

Kankaanpään kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle 10 360 €

suuruinen vakuus. Vakuus on asetettu Kankaanpään kaupungin maa-ainestaksan mukaisesti. Hakija vastaa siitä, että em. vakuus on voimassa niin kauan, kunnes lupamääräysten ja jälkihoitosuunnitelman mukaiset toimenpiteet on loppuun saatettu. (MAL 12 §).

Sovelletut oikeusohjeet

Maa-aineslaki (555/1981) 1, 3 – 7, 10 – 16, 19 -20, 21, 23, 23 a §

Valtioneuvoston asetus maa-ainesten ottamisesta (926/2005) 1 – 4, 6 - 9 §

Valtioneuvoston asetus kaivannaisjätteistä (190/2013) 1 – 4 §

Kankaanpään kaupunki, Maa-ainesten ottamissuunnitelman

tarkastamisesta ja valvonnasta suoritettavat maksut, 30.5.2023 § 19

Lupapäätöksestä tiedottaminen

Muutoksenhaku

Tähän päätökseen tyytymätön saa hakea muutosta valittamalla Turun

hallinto-oikeuteen. 

Valitusoikeus tähän päätökseen on:

-          Asianosaisella

-          kunnan jäsenellä

-          rekisteröidyllä yhdistyksellä tai säätiöllä, jonka tarkoituksena on ympäristön-, terveyden- tai luonnonsuojelun taikka asuinympäristön viihtyisyyden edistäminen ja toiminta-alueella kysymyksessä olevat ympäristövaikutukset ilmenevät

-          toiminnan sijaintikunnalla ja muulla kunnalla, jonka alueella toiminnan ympäristövaikutukset ilmenevät

-          lupa- ja valvontaviraston sekä toiminnan vaikutusalueen kunnan ympäristönsuojeluviranomaisella

-          muulla asiassa yleistä etua valvovalla viranomaisella

Esittelijä Terveysvalvonnan johtaja Laura Juhantalo

Päätösehdotus 

Päätös 

Lisätietoja antaa Ympäristötarkastaja Taru Luomajärvi puh. 044 577 3332, etunimi.sukunimi@kankaanpaa.fi