Kaupunginhallitus
Pöytäkirja 18.11.2025/Pykälä 409

KHALL 17.11.2025 § 393 

Valmistelija 

ELY-keskusten kehittämis- ja hallintokeskuksen (KEHA-keskus) syyskuun Työnvälitystilaston mukaan heikko työvoiman kysyntä pitää työttömyyttä korkealla Satakunnassa. Vuoden takaiseen verrattuna työttömyyden nousu on kuitenkin jo hidastumassa. Satakunnassa kuntien työllisyyspalveluissa oli syyskuun lopussa 10 160 työtöntä työnhakijaa, mikä on 750 henkeä (8,0 %) enemmän kuin vuotta aikaisemmin. Edellisestä kuukaudesta työttömien määrä nousi muutamalla hengellä. Työttömien työnhakijoiden osuus työvoimasta oli syyskuussa 10,6 %. Satakunnassa ilmoitettiin työllisyyspalveluihin syyskuun aikana 624 uutta avointa työpaikkaa. Se on 21 % vähemmän kuin vuosi sitten syyskuussa. Yhteensä syyskuussa oli avoinna hieman vajaat 1 300 työpaikkaa.

Ulkomaalaisten työttömyys on noussut muuta työttömyyttä vähemmän.
Työttömistä työnhakijoista oli ulkomaiden kansalaisia 1 040. Ulkomaalaisten työttömien määrä nousi vuoden takaisesta noin 50 hengellä (4,8 %). Ulkomaalaisten työttömien työnhakijoiden osuus ulkomaalaisesta työvoimasta oli syyskuussa 22,5 %. Kansalaisuuden mukaan tarkasteltuna ukrainalaiset olivat syyskuun lopussa suurin ulkomaalaisten työttömien työnhakijoiden ryhmä Satakunnassa (217 työtöntä). Seuraavaksi suurimmat kansalaisuusryhmät olivat virolaiset (97) ja puolalaiset (81). Ukrainalaisia työttömiä työnhakijoita oli suurin piirtein saman verran kuin vuotta aikaisemmin. Yhteensä kaikkia ukrainalaisia työnhakijoita oli 518, mikä on vajaat neljäsosa kaikista ulkomaalaisista työnhakijoista Satakunnassa.

Kankaanpäässä oli syyskuun 2025 lopussa 565 työtöntä työnhakijaa, joka on 10,6 % työvoimasta ja yhtä suuri kuin Satakunnassa keskimäärin. Työttömien määrä on kasvanut neljä prosenttiyksikköä vuoden takaisesta (syyskuu 2024). Työnhakijoista alle 25-vuotiaita oli 73 ja pitkäaikaistyöttömiä 206 henkilöä. Kankaanpäässä oli syyskuun lopussa avoimia työpaikkoja 22.

Yhteistoimintasopimuksen mukaisesti Satakunnan työllisyysalueen isäntäkuntana toimii Porin kaupunki, joka on vuoden 2025 alusta alkaen vastannut lain mukaisten julkisten työvoimapalveluiden järjestämisestä (Laki työvoimapalveluiden järjestämisestä 23.3.2023/380). Työllisyysalueen lakisääteiset palvelut rahoitetaan tässä vaiheessa valtionosuuskriteereihin pohjautuvilla kuntakohtaisilla maksuosuuksilla. Työllisyysalueen vuoden 2026 talousarvioehdotuksessa kuntien maksuosuuksiin ei ole tulossa korotuksia. Kankaanpään kaupungin maksuosuudeksi vuosille 2025 ja 2026 on budjetoitu 1.335.200 euroa. Huomionarvoista on, että TE24 uudistuksessa kunnille maksettavat valtionosuudet ovat merkittävästi pienemmät, kun mitä työ- ja elinkeinotoimistot saivat aiemmin vastaavien palvelujen järjestämiseen.

TE24 uudistuksen toimeenpanon yhteydessä, 1.1.2025 alkaen työttömyysturvan rahoitusvastuun muutokset ovat lisänneet kuntien vastuuta työttömyyden hoidon kustannuksista. Rahoitusvastuu alkaa jo 100 työttömyyspäivän jälkeen kasvaen porrastetusti.  Kunnat vastaavat myös työvoimapalveluissa olevien työttömyysetuuden rahoituksesta.

Kankaanpäässä työttömyyden hoidon kustannusten arvioidaan yli kaksinkertaistuvan viime vuodesta. Kunnan maksuosuus v. 2024 oli 0,64 Me. Tämän vuoden maksuosuudet noussevat 1,46 Me ja vuodelle 2026 tarpeen ennakoidaan vielä hieman kasvavan.

Kunnan rahoitusvastuu koskee kaikkia työttömyysetuusmuotoja. Vain avoimille työmarkkinoille työllistyminen, eläköityminen tms. työvoiman ulkopuolelle siirtyminen poistaa kunnan rahoitusvastuun. Keskimääräinen kunnan rahoitusvastuu yli 700 päivää työttömänä olleen työnhakijan osalta on noin 400 euroa kuukaudessa.

 Kunnan rahoitusvastuu

Työttömyyspäiviä % euroa /kk

 1-100 pv  0 0

 101-200 pv  10 % 80

 201-300 pv  20 % 160

 301-400 pv  30 % 240

 401-700 pv  40 % 320

 701 - pv  50 % 400  

Vuoden 2025 työmarkkinatuen ja peruspäivärahan määrä on 37,21 euroa päivässä, keskimäärin 800 € / kk (Kela). Kelan työttömyystukien piirissä oleville maksetaan peruspäivärahaa viideltä arkipäivältä viikossa ja enintään 300/400/500 päivää 18-64-vuotiaille työttömille, eivät ole kassan jäseniä, mutta täyttävät työssäoloehdon. Työmarkkinatukea maksetaan työnhakijalle, jonka työssäoloehto ei täyty tai ansiosidonnaisen maksupäivät ovat päättyneet.

Pidempään työttömänä olleiden työnhakijoiden työllistyminen etenkin tässä korkean työttömyyden aikana on vaikeaa ilman erillisiä tukitoimia. Joissakin kunnissa on myönnetty erilaisia kuntalisiä työllistymisen edistämiseen (esimerkiksi Laukaa ja Äänekoski). Tuen tavoitteena on ollut kannustaa työnantajia palkkaamaan esimerkiksi vaikeammassa työmarkkina-asemassa olevia työttömiä työnhakijoita. Satakunnan työllisyysalueella valmistellaan palkkatukea korvaavan tuen käyttöönottamista ensi vuonna. Tuki ehkä noin 1000 euroa kuukaudessa.

Valtioneuvoston tiedotteen (7.10.2025) mukaan työ- ja elinkeinoministeriö valmistelee syksyn budjettiriihessä päätetyn nuorten työllistymissetelin käyttöönottoa vuoden 2026 alusta. Työllistymissetelin tavoitteena on tukea nuorten työllistymistä yksityisille työmarkkinoille alentamalla määräaikaisesti rekrytoinnin kustannuksia. Kyseessä on harkinnanvarainen, enintään 1500 e/kk tuki 18-29-vuotiaille työttömille, jotka täyttävät nuorten rekrytointituelle asetettavat ehdot. Arviointi työllistymissetelin saajista tapahtuu työllisyysalueilla. Rahoitusta voidaan myöntää työllisyysalueille ennalta lasketun määrärahajaon mukaisesti.

Edellä mainitut TEM:n ja työllisyysalueen työllistymisen tukien tarkat säännöt ja edellytykset ovat vielä valmistelussa, mutta molemmat ovat arviolta rahallisesti suurempia, kuin tässä suunnittelilla oleva työvoimalisä. Tämä vaikuttaa kaupungin tuen hakijoiden määrään. Työvoimalisää ei ole tarkoitus maksaa, mikäli työnantaja saa muuta tukea työntekijän palkkaamiseen. Kaupungin työvoimatuella voidaan rahoittaa niitä työnantajia, joilla ei ole mahdollisuutta hakea edellä mainittuja, korkeampia tukia työttömän työnhakijan palkkaamisesta aiheutuviin kuluihin.

Työllistämisen työvoimalisän käyttöön ottaminen etenkin tässä korkean työttömyyden tilanteessa voisi osaltaan ehkäistä työttömyyden / pitkäaikaistyöttömyyden kasvua ja edistää kuntalaisten työllistymistä. Työvoimalisän rahoituksen lasketaan syntyvän kunnan työttömyyden hoidon kustannuksien säästöistä. Kustannusten laskelmassa verrataan kunnan kustannuksia pitkäaikaistyöttömän (yli 700 pv) työttömyyden jatkuessa edelleen 12 kk, 24 kk tai 32,5 kk suhteessa kunnan kustannuksiin, jossa kunta tukee työnantajaa työvoimalisällä 12 kk ajan. Ihannetilanteessa työnantaja työllistää työntekijän. Ellei, niin työntekijä on saanut arvokasta ja ajantasaista työkokemusta, minkä kuitenkin arvioidaan edistävän työnhakijan työllistymistä. Tutkitusti työelämään palaaminen lisää myös työntekijän psyykkistä hyvinvointia, taloudellista itsenäisyyttä sekä osallisuuden ja merkityksellisyyden tunnetta. Mikäli tuettu työllistymisjakso ei kanna vuotta pidemmälle, niin työssäoloehto on täyttynyt ja työttömyyspäivien laskuri aloittaa nollasta.

Kesäkuun 2025 työmarkkinatukiseurannan mukaan (KELA / uusin saatavilla oleva tieto) Kankaanpäässä yhteensä 123 henkilöä oli ollut työttömänä yli 700 päivää.

Työmarkkinatukipäivien kertymä, Kankaanpää / kesäkuu 2025

Työttömyyspäiviä hlö 700 pv täyttyy jos työttömyys jatkuu

alle 100 päivää   76

100-199 päivää   44

200-299 päivää   26

300-399 päivää   24 syyskuu 2026-helmikuu 2027

400-499 päivää   21 toukokuu 2026-syyskuu 2026

500-599 päivää   16 joulukuu 2025-huhtikuu 2026

600-700 päivää   13 heinäkuu 2025-marraskuu 2026

yli 700 päivää 123  -> 9/026 uusia 50 hlö

Mikäli kesäkuussa 2025 kaikkien yli 300 päivää työttömänä olleiden työttömyys jatkuisi edelleen, syyskuuhun 2026 mennessä tulisi 50 uutta yli 700 pv työttömänä ollutta pitkäaikaistyötöntä.

Laskelma

Kunnan rahoitusosuus / pitkäaikaistyötön, jos

yli 700 pv kestänyt työttömyys jatkuu 12 kk (12 x 400 e) = 4.800 euroa

yli 700 pv kestänyt työttömyys jatkuu 24 kk (24 x 400 e) = 9.600 euroa

yli 700 pv kestänyt työttömyys jatkuu 32,5 kk = 700 pv (32,5 x 400 e) = 13.000 euroa

Työllistämisen työvoimalisä, e/kk 450 e 500 e 550 e

 Työssä 12 kk, kunnan työvoimalisä 12x 5400 6000 6600

 Työttömänä 1-100 pv  0 0 0

 Työttömänä 101-200 pv  372 372 372

 Työttömänä 201-300 pv  744 744 744

 Työttömänä 301-400 pv  1116 1116 1116

 Työttömänä 401-700 pv  4464 4464 4464

Yhteensä   12096 12696 13296

Työvoimalisän myönnössä noudatetaan EU:n valtiontukiin liittyviä säännöksiä. Tuki myönnetään de minimis - ehdon alaisena eli vähämerkityksisenä tukena. De minimis - asetuksen mukaan yhdelle yritykselle voidaan kohdistaa ko. tukea enintään 300 000 euroa kolmen vuoden aikana ja tuen määrää tulee arvioida jatkuvasti. De minimis -asetusta sovelletaan kaikilla toimialoilla lukuun ottamatta maatalouden sekä kalastus- ja vesiviljelyn alkutuotantoa, joita koskevat omat de minimis - sääntönsä. Lisäksi maataloustuotteiden sekä kalastus- ja vesiviljelytuotteiden jalostuksen ja kaupan pitämisen alalla toimiviin yrityksiin asetusta sovelletaan rajoitetusti. De minimis -asetus ei oikeuta maksamaan vientitukea eikä tukea, jolla suositaan kotimaisia tuotteita tuontituotteiden kustannuksella.

Työvoimalisä -avustuksen myöntämisen ehdot

Kankaanpään kaupunki myöntää työllistämisen työvoimalisää vaikeassa työmarkkinatilanteessa olevan työttömän työnhakijan työllistämiseen. Tukea voidaan myöntää kaikkien toimialojen työnantajille, myös järjestöille, säätiöille ja seurakunnille. Työvoimalisää ei myönnetä yksityishenkilöille, valtiolle, hyvinvointialueille, kunnille tai kuntien osaomistamille konsernikuntayhtymille tai yhtiöille.

Työvoimalisää ei myönnetä, jos se vääristää kilpailua tai jos työnantaja on olennaisesti laiminlyönyt verojenmaksuvelvoitetta tai muita lakisääteisiä maksuja. Tuki ei myöskään saa heikentää jo entuudestaan työnantajan palveluksessa olevien työntekijöiden asemaa.

Työvoimalisä on harkinnanvarainen ja määrärahasidonnainen tuki. Työvoimalisään ei ole subjektiivista oikeutta. Työvoimalisää ei makseta, mikäli työnantaja saa jotain muuta tukea työntekijän palkkaamiseen.

Työvoimalisän ehdot:

1. Kohderyhmät:

  a. Pitkäaikaistyöttömät, (yli 700 pv työttömänä)

  b. Alle 30-vuotiaat, 6 kk työttömyyden jälkeen

  c. yli 55-vuotiaat

  d. Maahanmuuttajat kotoutumisaikana

  e. Oppisopimukseen koko oppisopimuksen ajalle

2. Työvoimalisän määrä: 500 € / kk, maksimi 6000 € / henkilö

3. Työsuhde on uusi ja kokoaikainen (vähintään 80 % täydestä työajasta).

4. Työsuhteen keston tulee olla vähintään 3 kk. Työvoimalisää maksetaan enintään 12 kk ajan. Määräaikaisuuden perusteena on oltava jokin muu kuin kesäloman sijaisuus. Työsuhteen tulee olla niin pitkä, että työntekijän työssäoloehto täyttyy.

5. Työnantajan pitää maksaa työntekijälle kyseiseen työsuhteeseen sovellettavaa työehtosopimuksen mukaista palkkaa tai jollei sovellettavaa työehtosopimusta ole, on maksettava tavanomaista ja kohtuullista palkkaa.

6. Maksettavan palkan on tuen myöntämishetkellä oltava vähintään työssäoloehdon täyttämiseen vaaditun suuruinen, eli vuonna 2025 vähintään 930 euroa kuukaudessa.
Summaan ei lasketa mukaan lomakorvauksia, lomarahoja, lisä- tai ylityökorvauksia eikä työaikapankin rahakorvauksia.

7. Kaupungin työvoimalisää ei myönnetä, jos työnantaja saa muuta tukea samojen palkkakustannusten kattamiseen (esimerkiksi palkkatuki tai nuorten työllistymistukiseteli).

8. Työntekijän kotikunta on Kankaanpää. Yritys voi sijaita myös toisella paikkakunnalla.

9. Työntekijän työnhaku on ollut voimassa työsuhteen alkaessa/tuen alkamisen ajankohtana.

10. Työvoimalisän hakemus pitää toimittaa Kankaanpään kaupungille yhden (1) kuukauden sisällä työsuhteen alkamisesta. Hakemuksen liitteeksi tulee liittää kopio työsopimuksesta.

11. Työnantaja laskuttaa työvoimalisän kaupungilta. Laskun liitteenä tulee olla palkanmaksutosite.

12. Työvoimalisää ei myönnetä vuokratyöhön. Tukea ei myönnetä, jos työllistettävän henkilön palkka määräytyy yksinomaan työn tuloksen perusteella (provisio-, urakkapalkka, palkkiopalkka). Kiinteän palkan pitää olla minimissään myöntämishetken työssäoloehdon vahvistettu summa.

13. Samalle työnantajalle voidaan myöntää tukea enintään kahden työntekijän palkkaamiseen vuodessa.

14. Elinkeinotoimintaa harjoittavalle yritykselle tuki myönnetään de minimis -tukena.

Yritysvaikutukset Työnantajalle maksettavan työvoimalisän palkkauskustannuksia alentava vaikutus voi toimia kannustimena uuden työntekijän palkkaamisessa (kustannussäästö). Tuottavuus kasvaa, jos yrityksessä tuella työtehtävään koulutetusta tai hyvin perehdytetystä työntekijästä saa osaavaa lisäresurssia yrityksen palveluun tai tuotantoon. Yritys voi profiloitua paikallisen työllisyyden edistäjän ja tuoda esiin omaa rooliaan yhteiskuntavastuullisena toimijana (imagohyöty).  

Esittelijä Kaupunginjohtaja Mika Hatanpää

Päätösehdotus Kaupunginhallitus päättää ottaa käyttöön työvoimalisän 1.1.2026. Kaupunginhallitus vahvistaa edellä esitetyt työvoimalisän myöntämisen ehdot ja valtuuttaa kehittämisjohtajan päättämään työvoimalisähakemusten hyväksymisestä ehtojen mukaisesti. Työvoimalisä on haettavana 1.1.-31.5.2026 alkaviin työsuhteisiin. Työvoimalisää voidaan myöntää enintään 120.000 euroa.

Päätös Kaupunginhallitus päätti käsitellä asian 18.11. pidettävässä kokouksessa.

Täytäntöönpano Kehittämisjohtaja

Lisätietoja antaa Ulla Norrbo 044 577 5202

KHALL 18.11.2025 § 409  

2741/14.01.00/2025  

Valmistelija Ulla Norrbo

Esittelijä Kaupunginjohtaja Mika Hatanpää

Päätösehdotus Kaupunginhallitus päättää ottaa käyttöön työvoimalisän 1.1.2026. Kaupunginhallitus vahvistaa edellä esitetyt työvoimalisän myöntämisen ehdot ja valtuuttaa kehittämisjohtajan päättämään työvoimalisähakemusten hyväksymisestä ehtojen mukaisesti. Työvoimalisä on haettavana 1.1.-31.5.2026 alkaviin työsuhteisiin. Työvoimalisää voidaan myöntää enintään 120.000 euroa.

Päätös Kaupunginhallitus päätti jatkaa asian käsittelyä 24.11. pidettävässä kokouksessa.

Täytäntöönpano Kehittämisjohtaja

Lisätietoja antaa Kehittämisjohtaja Ulla Norrbo, 044 577 5202