Ympäristö- ja terveyslautakunta
Pöytäkirja 10.10.2023/Pykälä 29

Ympltk 10.10.2023 § 29  

1014/11.01.00/2023  

Valmistelija Jaana Jyräkoski

Päätös maa-aineslain 4 §:n mukaisesta maa-ainesten ottamislupahakemuksesta kalliokiven ottamiseen sekä ympäristönsuojelulain 27 §:n mukaisesta ympäristölupahakemuksesta kallionlouhintaan ja murskaukseen

Hakija

Teemu Mattila

38700 Kankaanpää

Ottamisalue

Kankaanpään kaupungin Kankaanpään kylässä, tilalla Uusi-Mattila RN:o 214-406-1-869.

Luvan hakemisen peruste

Maa-aineslain (MAL 555/1981) 4 §:n 1 momentti

Ympäristönsuojelulain (YSL 527/2014) 27 §:n 1 momentti

MAL 4 a §:n ja YSL 47 a §:n mukaan maa-ainesten ottamista koskeva lupahakemus ja samaa hanketta koskeva ympäristölupahakemus on käsiteltävä yhdessä ja ratkaistava samalla päätöksellä, jollei sitä ole erityisestä syystä pidettävä tarpeettomana.

Lupaviranomainen

Lupaviranomainen on Kankaanpään kaupungin ympäristö- ja terveyslautakunta.

Maa-aineslain 7 §:n 1 momentin sekä Valtioneuvoston asetus

ympäristönsuojelusta (713/2014) 2 §:n kohdan 6 a ja 6 b mukaan.

Hakemuksen vireille tulo

Hakemus on tullut vireille Kankaanpään kaupungin ympäristö- ja terveyslautakunnalle 14.4.2023.

Kaavoitus ja lupatilanne

Satakunnan maakuntakaavassa ei ole aluetta koskevia varauksia. Kaupunkikehittämisen kohdevyöhykkeen raja sijaitsee suunnittelualueen välittömässä läheisyydessä alueen pohjoispuolella. Vaihemaakuntakaavassa 1 ei ole esitetty aluetta koskevia varauksia. Alue sijaitsee vaihemaakuntakaavassa 2 suojavyöhykkeellä sv5 (Kankaanpään Niinisalon varalaskupaikan 12 km vyöhyke). Alueella ei ole voimassaolevaa asema- tai yleiskaavaa.

Alueella tai sen välittömässä läheisyydessä ei ole metsälain, luonnonsuojelulain tai vesilain tarkoittamia erityisen arvokkaita tai muuten suojeltavia kohteita.

Alueella on voimassa olevat Kankaanpään kaupungin ympäristölautakunnan 24.9.2013 § 86 myöntämä maa-aineslupa sekä Pohjois-Satakunnan peruspalvelukuntayhtymän ympäristö- ja terveyslautakunnan 8.9.2011 § 16 sekä muutos 11.10.2018 § 17 myöntämät louhinnan ja murskausaseman ympäristölupa.

Toiminnan sijaintipaikka ja sen ympäristö

Alue sijaitsee Kankaanpään kaupungin Kankaanpään kylässä, Uusi-Mattila nimisellä tilalla, Verttuuntien (mt13207) eteläpuolelle. Alue sijaitsee noin 3,5 km Kankaanpään keskustasta kaakkoon ja 1,3 km etäisyydellä kantatie 44:stä (Laviantie).

Ottamisalue ei sijaitse pohjavesialueella. Ottamisalueen läheisyydessä noin 600 - 700 metrin säteellä sijaitsee kuusi kaivoa, joista yksi (rengaskaivo) on talousvesikäytössä, muita kaivoja käytetään lähinnä kasteluun.

Lähin vedenhankinnan kannalta tärkeä pohjavesialue (Hämeenkangas 0221403) sijaitsee noin 2 km etäisyydellä alueen itäpuolella. Ottamisalueen pohjoispuolella noin 1 km etäisyydellä sijaitsee Ruokojärvi. Lähimmät asuinrakennukset sijaitsevat 300 - 400 metrin etäisyydellä ottamisalueesta.

Alue on toiminnassa olevaa louhosaluetta, joka rajautuu pelto- ja metsämaa-alueisiin.  Suunnitelman mukaan ottamisaluetta ei laajenneta, vaan tarkoitus on syventää nykyisen luvan mukaisesta ottotasosta +85 (N2000) tasolle +75 (N2000). 

HAKEMUS JA OTTAMISSUUNNITELMA

Alueelle on laadittu yhteislupahakemus, joka koskee tilaa Uusi-Mattila (214-406-1-869). Alue on hakijan omituksessa. Lupaa haetaan 10 vuodeksi kallion ottamiseen sekä kallion louhintaan ja kiviaineksen murskaukseen. Ottamisalueen pinta-ala on 5,2 ha ja louhinta-alueen pinta-ala on 4,4 ha.  Lupaa haetaan 315 700 k-m3 kokonaismäärälle ja arvioitu vuotuinen on ottomäärä 31 570 k-m3. Vuotuinen määrä voi vaihdella työkohteiden tai talouden suhdanteen mukaisesti. Suunnitelman mukaisesti alueelta voidaan irrottaa kaikkiaan kalliokiviainesta 690 000 k-m3. Tuotteita käytetään alueellisessa tie- ja talonrakentamisessa sekä kunnossapidossa.

Voimassaolevan maa-ainesluvan mukainen ottamisalue pienenee nyt haettavaan maa-ainesluvan alueeseen verrattuna noin 0,2 ha. Syvennysalue pienentää louhittavan alueen pinta-alaa 1. vaiheeseen verrattuna edelleen noin 0,9 ha verran.

Selvitysten mukaan toiminnasta ei aiheudu maa-aineslain 3 §:ssä tarkoitettuja seuraamuksia lähiasutukselle, luontokohteille, luonnon- tai ympäristönsuojelulle, maisemalle tai pohjaveteen.

Nykytilanne

Ottamisalueen pinta-alasta arviolta 35 % on poistamatonta metsämaata, josta valtaosa on kuitenkin hakattu tai harvennettu. Ottamisalueella ei ole virkistysmerkitystä eikä siellä esiinny nykyisin polkuja. Lähialueilla on avointa vilja- ja peltomaata. Kaikkien peltojen reunassa kulkee ojia. Ympäristön tiloilla on pääasiassa maa- ja metsätaloutta. Lähialueille (300 - 500 m) sijoittuu kymmenkunta asuinrakennusten ryhmää ja yksi loma-asunto.

Ottamisalue sijoittuu ympäristöön, jossa on pientä mäkisyyttä 15 - 20 metrin paikallisia korkeusvaihteluita. Itse kallioalue päättyy itäreunassa tasojen +95,0 . +96,0 (mpy) väliin. Ottamisalue on pintamaalajiltaan osaksi kalliomaata ja kallioperäkartan mukaan kallio koostuu vulkaniiteista. Kallioalueella ei esiinny siirtolohkareita.

Ottamisalue ei sijoitu valtakunnallisesti, maakunnallisesti tai paikallisesti arvokkaalle maisema-alueelle. Nykyinen maisemakuva muodostuu hakkuualueesta ja reunoiltaan metsäisestä ympäristöstä. Lähimaisema ottamisalueella on avointa kallioaluetta ja louhinta-alueelle tyypillistä maisemaa.

Ottoalueelle on hyvä tieyhteys, josta on 300 m kestopäällystettyä tietä (as. rakennusten kohta ja loppuosa murskepintaista, pituudeltaan 600 m. Murskepintainen tie kulkee luvanhakijan omistuksessa olevien peltomaiden lomassa. Narvintien liittymästä on hyvät yhteydet ja näkymät Verttuuntielle (mt 13207). Tien käyttö kiviaineskuljetuksiin ei vaikuta muuhun liikenteeseen.

Alueen tilanne on tarkastettu maastokäynneillä 7.3.2022 ja 24.5.2022. Talvi- ja kesäaikana tarkistettiin ottamisalueen ulkopuoliset reunavyöhykkeet eikä niissä ollut kolopuita, maapuita, pökkelöitä tai arvokkaita kosteikkoja. Ottamisalueen vaikutuspiirissä ei ole suojeltuja luontoarvoja. Ottamisalueelle ei ole sijoittunut pohjavesialueita, muinaismuistoja, maisema-alueita, kulttuurimaisemaa eikä luonnonsuojelu- tai Natura-alueita.

Pintavesi

Pintavesien suojelun tärkein tavoite on välttää kaikki muutokset ojaveden laadussa ja vesien hallinnassa. Ottamisalueen pintavedet ohjataan aina laskeutusaltaan kautta, joka sijoittuu ottamisalueen eteläreunaan. Laskeutusallas pidättää kiintoaineksen alueella. Altaasta vesi puretaan ottamisalueen pohjoispuolella olevaan metsä ja pellon väliseen ojaan. Vesi virtaa siitä edelleen kohti pohjoista peltosaarekkeiden ojissa ns. tulotien itäistä reunaa pitkin. Ojan varrella on kaksi laskeutusallasta, joiden tarkoitus on vähentää pelloilta tulevaa kiintoainesta ja ravinteita. Viimeisin suodatus/lasketus tapahtuu ennen järveä.

Ottamistoiminnan jatko ja 2. vaihe on suunniteltu siten, etteivät ne aiheuta muutoksi virtavesiin, kaivoihin eikä niiden veden laatuun tai antoisuuteen.

Louhoksen syvemmän vaiheen aikana poistetaan ylimääräinen vesi pumppaamalla. Laskeutusaltaan sijainti vaihtuu 2. vaiheen alussa (karttaliite). Kun louhos on valmis, saa ottamisalue täyttyä pinta-, sade- ja pohjavedellä. Painovoimainen ylivirtaamaoja purkaa ylimäärävedet pois louhoksesta luoteisesta kulmasta.

Ennakkolausunto Var-ELY ja naapureiden suostumukset

2. vaiheen syventämistä varten pyydettiin 13.6.2022 VarELY-keskukselta ennakkolausuntoa siitä, että onko yhteisluvan mukainen käsittely riittävä menettely sekä lähimpien häiriintyvien kohteiden ja kaivojen omistajilta suostumus ottamisen syventämistoimintaa ajatellen. Lausunto sekä naapurisuostumukset on liitetty hakemusasiakirjoihin.

Ottamistoiminta

Suunniteltu kiviaineksen louhinta ja murskaus toteutetaan suunnitelman pohjalta. Toiminta sijoittuu ympäristöön siten, että se ei aiheuta kauniin maisemakuvan turmelemista, merkittävien luonnon kauneusarvojen tai erikoisten luonnonesiintymine tuhoutumista eikä laajalle ulottuvia vahingollisia muutoksia luonnonolosuhteissa. Ottamisella ei katsota olevan haitallista vaikutusta pohjaveden pintaan.

Kallioalueen ylimmän tason (ns. 1 vaihe) +97,0 . +85,0 m ottaminen jatkuu vielä 5-6 vuoden ajan. Sen jälkeen siirrytään syvennettyyn +85,0 . +70,0 m ottamiseen eli 2. vaiheeseen (arviolta vuodesta 2028 tai 2029 alkaen). Syvennysalue sijoittuu naapureiden rajasta vähintään 20 metrin etäisyydelle.

Louhinnan ja murskauksen prosessit

Louhintaprosessi koostuu porauksesta, kivien irrotuksesta (räjäytys) ja rikotuksesta. Louhe pyritään saamaan suoraan riittävän pieneksi etumurskausta varten. Räjäytystyön suunnittelee siihen erikoistunut ammattilainen siten, että ympäristölle ei aiheudu vaaraa tärinän tai kiviheitteiden vuoksi. Louhe murskataan B-luokan siirrettävällä murskauslaitoksella. Valmiit murskeet ja sepelit siirretään kasoiksi kauhakuormaajalla. Murskaimien läheisin laskettu sijainti on 350 m lähimmän asuinrakennuksen käyttöpihasta.

Toiminta-ajat

Murskauslaitos toimii 11 kuukautena vuodessa jaksollisesti (2-4 jaksoa) 15-20 pv/jakso. Toiminta-ajat ovat maanantaista perjantaihin

• murskaus klo 7.00 - 22.00 välisenä aikana
• poraaminen klo 7.00 - 21.00 välisenä aikana
• räjäytykset klo 8.00 - 18.00 välisenä aikana
• rikotus klo 8.00 - 18.00 välisenä aikana
• kuormaaminen ja kuljetus klo 6.00 - 22.00 välisenä aikana
• maan kaivutöitä klo 7.00 - 22.00 välisenä aikana

Satunnaisesti kuormausta voidaan tehdä la 7.00 - 16.00 välisenä aikana.

Maan kaivutöitä tehdään tilan alueella kaivinkoneella satunnaisesti ja tarvittaessa lähinnä pintamaan ja moreenin siirtojen osalta lauantaisin klo 8:00 - 16:00.

Louhoksella ei ole mitään toimintaa arkipyhäisin eikä sunnuntaisin. Laitoksella ei ole porausta, louhintaräjäytyksiä, rikotusta eikä murskausta 1.7 - 31.7 välisenä aikana.

Käytettävä raaka-aine sekä polttoaineet, öljyt, voiteluaineet, räjähdysaineet ja veden käyttö

• Kiviainesta tuotetaan vuosittain keskimäärin 31 570 m3ktr ja enintään 33 300 m3ktr.
• Kevyen polttoaineen kulutus murskaimessa on noin 20 - 30 l tuntia kohden (jatkuvaa kaivua).
• Voiteluaineita kuluu arviolta 200 l kuukaudessa (koneiden ollessa jatkuvassa käytössä).
• Kasteluveden tarvemäärä on 450 m3/a. Vesi otetaan laskeutusaltaaseen kertyneestä pintavedestä. Tarvittaessa voidaan tuoda puhdasta vettä säiliöauton vesitankissa.
• Räjäytysaineina käytetään dynamiittia, emulsioräjähdysaineita tai aniittia, jotka tuodaan alueelle räjäytyshetkeä varten (ei säilytetä alueella). Määrä on n. 60 tn/a.

Alueelle ei tuoda muualta kiviaineksia eikä maa-aineksia.

Polttonesteiden varastointi

Poltto- ja voiteluaineet sekä mahdolliset kemikaalit ja vaaralliset jätteet varastoidaan lukitussa ja suojatussa paikassa varikolla. Sisätiloissa sijaitsevat polttoainesäiliöt ovat kaksivaippasäiliöitä tai säiliöt on sijoitettu suoja-altaaseen niin, etteivät mahdolliset vuodot pääse maaperään. Polttoainesäiliöt on varustettu ylitäytön estävällä järjestelmällä ja laponestolaitteilla. Varastopaikan läheisyyteen varataan riittävä määrä imeytysmateriaalia.

Energian käyttö

Sähkö hankitaan verkosta ja arvion mukaan sähkönkulutus on n. 0,1 MWh haetun toiminta-ajan puitteissa. Murskaimet ja laitteet ovat polttomoottorikäyttöisiä.

Tukitoimintojen alue

Tukitoiminta-alue (0,7 ha) on ottamisalueen länsireunassa. Tukitoiminta-alueella on pääosin murskeiden varastokasoja, mutta sinne voidaan tarvittaessa sijoittaa parakki, työkaluvarasto, toiminnan aikana työkoneita ja kuorma-autoja tai lavetteja. Toiminnanharjoittajan omat huollot ja korjauksen tehdään varikolla.

Liikenne ja liikennejärjestelyt

Raskas liikenne muodostuu kiviaineksen kuljetuksista sekä työkoneiden siirroista. Kuljetuksien määrät riippuvat rakentamisen määrästä alueellisesti ja ajallisesti. Alueelle johtava tie on murskepintainen ja muut tiet kestopäällysteisiä teitä. Tieyhteys ottamisalueelle on asfaltoitu siltä osin kuin se kulkee muiden lähimpien asuntojen ohitse yleiselle paikallistielle.

Päästöt ilmaan

Alueella käytettävien laitteiden, koneiden ja ajoneuvojen perusteella ilmaan johtuvat päästöt on laskelmoitu seuraavasti: Hiukkaset (sis. pöly) 0,8 t/a, typen oksidit (NOx) 0,9 t/a, rikkidioksidi (SO2) 0,1 t/a ja hiilidioksidi (CO2) 390 t/a. Päästöjen puhdistaminen tapahtuu polttomoottoreiden katalysaattoreiden/suodattimien toimesta ja lähinnä liikenteellisestä näkökulmasta.

Melu

Keskeiset melua aiheuttavat toiminnat ovat kallion poraus, lohkareiden rikotus ja louheen murskaus. Kuormaamisesta aiheutuu melua, samoin kuin kauhakuormaajan moottorista ja kauhan tyhjentämisestä. Kauhakuormaajan peruutuksen varoitusääni aiheuttaa lisä-äänen.

Rikotus tehdään alueella ennen murskaustoimintoja, koska se vähentää kerralla muodostuvan melun määrää. Siirrettävän murskauslaitoksen ollessa paikalla ja toiminnassa, melua aiheutuu louhossyötteestä, murskauksesta ja seulomisesta. Melua tuottavat vielä kiviaineksen vieminen kasoihin, kuormaaminen kuorma-auton lavalle ja kuljettaminen.

Alueelle on tehty toiminnan alkuvaiheessa melumittauksia. Lähimpien asuntojen käyttöpihoilla meluarvot ovat selvästi alle 55 dBA ja loma-asunnon (1 kpl) osalta 45 dBA. KV Ympäristökonsultointi Tmi on tehnyt alueella äänitasomittaukset 7.3.2022 ja raportti mittauksista on hakemuksen liitteenä.

Tärinä

Räjäytykset suunnitellaan kenttäkohtaisesti panostajan toimesta. Toiminnan alussa on toiminnanharjoittaja toimittanut tarkennetun suunnitelman rakennuskatselmusten ja tärinämittausten toteuttamisesta. Tulokset ovat alittaneet ohjearvot. Työn aloituksessa on huomioitu mahdollisesti häiriintyvien lähikohteiden katselmukset ja mittaukset. Räjähdyksen aiheuttama tärinä ei siten suurella todennäköisyydellä enää aiheuta vaurioita lähimmissä rakennetuissa kohteissa mutta seurantaa tulee silti aina tehdä räjäytystyön yhteydessä.

Ampukivet

Räjäytykset tehdään räjäytystöitä koskevien määräysten ja säännösten mukaisesti. Räjäytysmattoja käytetään tarvittaessa estämään ylöspäin ja naapurustoon suuntautuvien ampukivien lentämistä.

Päästöt maaperään, pinta- ja pohjaveteen sekä niiden suojelutoimet

Maaperän ja pintavesien suojelemiseksi polttoaineet, voiteluaineet ja muuta öljyt ja kemikaalit säilytetään suojatusti. Ne tuodaan alueelle laitteistoa ja niiden aikaista käyttöä varten ja poistetaan alueelta varikolle, kun niitä ei toiminta-alueella tarvita. Murskauksen aikana voidaan tarvittaessa alueella pitää kaksoisvaipallista siirrettävää ja lukittavaa polttoainesäiliötä.

Murskausasemassa on kiinteät polttoainesäiliöt, jotka täyttävät työkoneille asetetut vaatimukset. Tulipalojen varalta alueelle varataan ensisammutuskalusto ja riittävästi imeytysainetta polttonesteiden vuodon varalta. Häiriötilanteissa tehdään vaadittavat ilmoitukset ympäristöviranomaiselle ja hätäkeskukselle.

Alueelle muodostuneiden pintavesien hidastettu valunta selkeyttää alueelta poistuvan veden hyvin. Laskeutusaltaan vesi virtaa pohjoiseen eikä toiminnasta synny maastossa ja laskennallisesti tehdyn tilannearvion mukaan päästöjä pohja- tai pintavesiin.

Jätteet

Murskausurakoitsija kerää syntyvät jätteet ja hoitaa niiden lajittelun asianmukaisesti sekä kerää tiedot määristä jätelajeittain. Hakijan kiviainestoiminnan jätehuollosta vastaa Jätehuolto Jussila Oy. Vaarallisiksi luokiteltavista jätteistä löytyy kirjanpito Jussila Oy:stä. Jätteiden käsittelyssä noudatetaan jätelakia ja -asetusta. Yhteisluvan voimaantultua ottamisalueelle toiminnanharjoittaja tarkistaa jätepisteiden sijoittelun asianmukaisuuden alueella.

Kaivannaisjätteen jätehuoltosuunnitelma

Ottamisalueelle on laadittu kaivannaisjätteen jätehuoltosuunnitelman ja se on liitetty hakemusasiakirjoihin.

Parhaan käyttökelpoisen tekniikan (BAT) soveltaminen

Kiviainestoiminta on suunniteltu siten, että se vastaa soveltuvasti julkaisussa Paras käyttökelpoinen tekniikka (BAT) - Ympäristöasioiden hallinta kiviainestuotannossa (SY 25/2010) esitettyjä kiviainestuotannon parhaita käyttökelpoisia tekniikoita ja ympäristön kannalta parhaita käytäntöjä.

Maisemointi ja jälkihoito

Ottamisalueen reuna-alueet sopeutetaan ympäröivään maisemaan luiskaamalla ne. Toiminnan aikana kuorittuja pintamaita käytetään muotiluun ja puiden kasvualustana. Maisemointitoimenpiteitä aloitetaan louhoksen normaalin toiminnan aikana, työn teknisten edellytysten ja yleisjärjestelyjen puitteissa. Lopputilanteen mukaista muotoilua varten tarvittavat pintamaat saadaan alueelta. Kivistä ja moreenista saadaan tehtyä kaikki suunnitelman (maisemointisuunnitelma hakemuksen liitteenä) mukaiset maisemoinnit.

Kun huomioidaan aiempina vuosina toteutuneet työt, on 5-6 vuoden päästä mahdollista aloittaa luiskien maisemointityöt etelästä. Arvion mukaan maisemoinnin ja jälkihoidon kustannukset ovat noin 4 500 € omana kaivutyönä tehtynä.

Ottamistoiminnan aikaiset ympäristövaikutukset

Maa-aineksen käsittelystä syntyvä melu ja pöly vähenevät ympäröiviin kallioalueen reunoihin, maisemointi- ja maavalliin sekä varastokasoihin. Metsien suojaava vaikutus voi olla muuttuvaa ja siten harvennusten myötä ääniympäristö voi muuttua vain vähän. Maisemallisesti alue ei näy ympäristöön tai naapurustoon, kun ottamisen suunta järjestetään kuten aiemminkin. Ottamisalueen tilan ympärillä puusto on kookasta ja se peittää näkymät tärkeimpiin suuntiin mm. etelä- ja itäreunoilla.

Ottamisalueen lähiympäristöä seurataan jatkuvasti. Laajalle ulottuvia vahingollisia muutoksia luonnonolosuhteissa tai maisemassa ei näin pääse tapahtumaan.

Lähivaikutusalueella (< 500 m) ei ole kaivoja, poravesikaivoja, lampia tai lähteitä, joihin voi selvitysten mukaan kohdistua ympäristövaikutuksia. Vaikutusta maaperä- ja kallioperätarkastelun pohjalta tavanomaiseen pohjaveteen ei pidetä merkittävänä, koska louhoksen syvennys sijoittuu etäälle ojista, teistä ja yli 20 m päähän naapuritiloista. Alin taso on syvennyksen alueella +70,0 m. Louhinta ja syventyvä ottamistoiminta ei ennalta arvioiden vaikuta vesitöihin tai vaikeuta vesistön käyttöä.

Selvityksen mukaan pintavesiin ei aiheudu merkittävää haittaa, sillä kiintoaines laskeutuu sekä ottamisalueella että laskeutus- eli selkeytysaltaaseen alueen luoteis- ja koillisosassa. Ojaston koko pituus ottamisalueelta Ruokojärveen on 1,0 km pitkä ja matkan varrella on 3 laskeutus- eli selkeytysallasta.

Räjäytysten aiheuttama tärinä on lyhytaikaista ja ilmenee lähialueella räjäytystyön yhteydessä 2-4 krt vuodessa. Tärinää voidaan tarvittaessa seurata esim. muutamista lähimmistä rakennuksista tärinämittarilla. Hankeen aiheuttamia vaikutuksia mm. pölyisyyden, vesien ojaan johtamisen, tärinän ja meluisuuden osalta arvioidaan pieniksi. Melua voidaan mitata lähimpien asuinrakennusten käyttöpihoilta.

Ottamistoiminnan jälkeiset ympäristövaikutukset

Ympäristöön kohdistuvat vaikutukset minimoidaan huolellisella suunnitelmaan pohjautuvalla maisemoinnilla.

Toimintaan liittyvät riskit ja niiden ehkäiseminen

Ottamistoiminnan aikana seurataan mahdollisia muutoksia kallion rakenteessa, kerroksien esiintymistä ja sijoittumista sekä havaintoja kallion rakoilusta.

Epäsuorana vaikutuksena voi olla työkoneen poltto- ja voiteluaineiden käytön aikaisen vuotoriskin myötä tapahtuva päästö. Vahingot ja riskit eliminoidaan ennalta varaamalla tukitoimintojen alueelle, kuorma-autoihin ja työkoneisiin imeytysaineet -rakeet tai -turpeet. Riskeihin varaudutaan ennalta mm. selventämällä kussakin työvaiheessa esiintyvät mahdolliset riskitilateet. Mikäli poikkeustilanne kuitenkin sattuu, toiminta pysäytetään ja paikallistetaan vika tai vuoto ja korjataan se. Onnettomuuksista tehdään välittömästi ilmoitus pelastus- ja ympäristöviranomaiselle. Samassa yhteydessä aloitetaan torjuntatoimet.

Ottamiseen liittyvä käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailu

Valvovalla viranomaisella on alueelle esteetön pääsy. Ympäristöhaittoja tarkkaillaan viranomaisen asettamien vaatimusten mukaisesti.

Toiminnanharjoittaja tarkkailee itse mm. louhosalueella ja ottoalueella tapahtuvia muutoksia käytön aikana ja arvioi tilannetta myös ilmaan ja vesistöön kohdistuvien päästöjen kannalta.

Hakijan ehdotus tarkkailuohjelmaksi: Päästö- ja vaikutustarkkailua voidaan tehdä tarvittaessa pintavesien poistouomasta eli laskeutus- eli selkeytysaltaan purkuvedestä (pH, sähkönjohtavuus, sameus, kemiallinen hapenkulutus, öljyhiilivedyt, nitraatti-, nitriitti ja kokonaistyppi sekä arseeni) kun veden purku ojaan on juuri aloitettu. Lähimmistä rengaskaivoista (2-3 kpl) voidaan mitata vedenkorkeudet 4 krt vuodessa, kun syvennysvaihe alkaa ja laatutietoja 1 krt vuodessa ennen kuin syventäminen alkaa. Melun mittauksia voidaan tehdä lähimpien asuintalojen (3 kpl) käyttöpihoilta toiminnan alkaessa ja tärinää voidaan mitata lähimpien asuinrakennusten (3 kpl) kivijalkaan asennettavilla tärinämittarilla.

Alueen jälkikäyttö

Alue jää metsätalouskäyttöön koko ottamistoiminnan päätyttyä. Kun ottamisalueen maisemointi on toteutettu, ottamisalueen osa-alueen käyttö tarkentuu mahdollisena virkistyspaikkana. Näin erityisesti silloin, jos pohjavettä ja pintavettä muodostuu louhosaltaaseen laskelmoidulla tavalla eli noin +83,0 . +84,0 saakka.

Asian käsittely

Lupahakemuksesta tiedottaminen

Hakemuksesta on kuulutettu Kankaanpään kaupungin sähköisellä ilmoitustaululla 25.5 - 3.7.2023 välisenä aikana. Lupahakemus on ollut nähtävillä Kankaanpään kaupungin sähköisellä ilmoitustaululla ja kokonaisuudessaan kuulutusajan Kankaanpään kaupungin ympäristöpalveluissa. Asianosaisille on ilmoitettu hakemuksen vireilläolosta 22.5.2023 päivätyllä kirjeellä.

Muistutukset ja mielipiteet

AA antamassa suostumuksessa louhosalueen syventämiseksi ehdotetaan, että kaivon kunto tulee taata ja veden laadun tutkimus vuosittain sekä veden korkeuden mittaus neljästi vuodessa. Kiviaines alueelle johtavan tien pölyämättömyys 100 %, tie kestopäällysteellä. Toiminta ja murskaimet sijoittaa paikkaan josta melu ei leviä ympäristöön. Murskauksesta vastaava yhtiö vastaa tärinämittareiden asentamisesta lähitalojen kivijalkaan sekä ilmoitus ajoissa ja tarkasti milloin räjäytys tapahtuu.

BB antamassa muistutuksessa mainitaan, että hakemuksen mukaiset toiminta-ajat ovat kohtuuttomat. Työstä aiheutuu melu- sekä pölyhaittaa. Toiminta-aikaa tulisi rajoittaa niin, että se olisi korkeintaan 7-20 ma-pe ja satunnaisesti kuljetukset lauantaipäivinä välille 8-18.

Lausunnot

Hakemuksesta ei ole pyydetty lausuntoja. Terveydensuojeluviranomainen on tutustunut hakemukseen eikä sillä ole huomautettavaa hakemuksen johdosta.

Toiminnanharjoittaja on pyytänyt Varsinais-Suomen ELY-keskukselta ennakkolausuntoa mm. vesilain mukaisen luvan tarpeesta. ELY-keskus on antanut ennakkolausunnon 21.7.2022. Lausunnossa todetaan, että ennakkolausuntopyynnössä esitettyjen tietojen perusteella olemassa olevan ottamisalueen syventäminen tilalla 214-406-1-869 ei edellytä vesilain 587/2011 mukaista lupaa. Lisäksi todetaan seuraavaa: Ottamisalueen läheisyydessä sijaitsee yksi talousvesikäytössä oleva kaivo. Huomioiden, että ko. kaivo on tyypiltään rengaskaivo ja etäisyyttä ottamisalueeseen on noin 350 m, on epätodennäköistä, että suunnitellusta kalliokiviaineksen ottamistoiminnasta aiheutuisi vesilaissa tarkoitettua haittaa veden käytölle talousvetenä. Lisäksi kaivon omistaja on antanut kirjallisen suostumuksensa louhoksen syventämiselle. Lähin, 650 metrin etäisyydellä oleva kallioporakaivo, ei ole enää käytössä.

Hakijan vastine

Hakija ei antanut vastinetta muistutuksen johdosta.

Valmistelijan esitys

Kankaanpään kaupungin ympäristö- ja terveyslautakunta päättää myöntää haetun maa-aineslain 4 §:n mukaisen luvan maa-ainesten ottamiseen ja ympäristönsuojelulain 27 §:n 1 momentin mukaisen ympäristöluvan kallionlouhintaan ja -murskaukseen Teemu Mattilalle tilalla Uusi-Mattila (214-406-1-869) Kankaanpään kaupungin Kankaanpään kylässä. Toimintaa on harjoitettava hakemuksessa ja ottamissuunnitelmassa esitetyllä tavalla, ellei lupamääräyksissä toisin määrätä.

Maa-aines- ja ympäristöluvan voimassaoloaika ja laajuus

1. Lupa on voimassa kymmenen (10) vuotta. Lupa myönnetään hakemuksen mukaisesti 315 700 m3ktr kokonaismäärälle, ottamisalueen pinta-alan ollessa 5,2 ha. Alin ottotaso on +70,0 m.

Ottamisalueen rajaus

2. Luvanhaltijan on merkittävä ottamisalueen rajat riittävän selvästi maastoon, siten että merkit pysyvät paikoillaan koko ottamistoiminnan ajan ja ovat havaittavissa myös talviaikoina.

3. Alueen korkotaso sekä alin ottotaso tulee merkitä näkyvästi maastoon paikkaan, jossa se säilyy pysyvästi koko ottamistoiminnan ajan.

Toiminta-ajat ja käsiteltävät raaka-aineet

4. Toiminta-ajat ovat maanantaista perjantaihin 1.8 - 30.6 välisenä aikana, pois lukien arkipyhät.

• murskaus klo 7.00 - 22.00 välisenä aikana
• poraaminen klo 7.00 - 21.00 välisenä aikana
• rikotus ja räjäytykset klo 8.00 - 18.00 välisenä aikana
• kuormaaminen ja kuljetus klo 6.00 - 22.00 sekä tarvittaessa la klo 7.00 - 18.00 välisenä aikana.

Porausta ei saa suorittaa samanaikaisesti murskauksen ja rikotuksen kanssa. Louhinta- ja murskausjakson aloittamisesta on ilmoitettava Kankaanpään kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle.

5. Alueella saa louhia ja murskata alueella tuotettua kalliokiveä enintään 33 300 m3ktr vuodessa.

Melu- ja tärinä

6. Toiminnan aikana syntyvä melu ei saa ylittää lähimpien asuinrakennusten pihamaa-alueella melun A-painotetun ekvivalenttitason (LAeq) päiväohjearvoa (klo 7-22) 55 dB. Loma-asumiseen käytettävillä alueilla melu ei saa ylittää melun A-painotetun ekvivalenttitason (LAeq) päiväohjearvoa (klo 7-22) 45 dB.

7. Toiminnasta aiheutuva melutasomittaukset on uusittava, kun louhinta on edennyt ns. 1-vaiheen loppuvaiheeseen. Mittaukset tulee toteuttaa ensimmäisten tuotantojaksojen aikana. Mittaukset tulee suorittaa raportin Äänitasomittaukset ma 7.3.2022 Mattilan Murske Oy, Kankaanpää 7.3.2022 mukaisissa mittauspisteissä (MP1 - MP7).

Mittaukset on suoritettava ympäristöministeriön ohjeen 1/1995 "Ympäristömelun mittaaminen" mukaisesti laitoksen normaalin toiminnan ollessa käynnissä. Mittausraporttiin on merkittävä, mitkä työvaiheet, toiminnot ja meluntorjuntatoimenpiteet olivat käynnissä mittausajanjaksolla. Raporttiin on liitettävä kartta, jossa on esitetty mittauspisteiden, melulähteiden ja meluesteiden sijainnit. Mittaustulokset ja -raportti on toimitettava kuukauden kuluessa mittausten suorittamisesta Kankaanpään kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle, joka tarvittaessa antaa lisämääräyksiä meluntorjunnasta ja -tarkkailusta.

8. Räjäytyksistä aiheutuvan tärinän vaikutuksia tulee seurata alle 500 metrin etäisyydellä sijaitsevissa asuin- ja lomarakennuksissa katselmuksin ja tarvittaessa tärinämittauksin. Tämä tulee toteuttaa ennen siirtymistä ns. 1 vaiheen loppuosaan.  Katselmuksista tulee ilmoittaa etukäteen kiinteistöjen omistajille ja Kankaanpään kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle.

9. Murskaamo on sijoitettava alueella siten, että etäisyys lähimmän asuinrakennuksen ja lomarakennuksen piha-alueelle on vähintään 300 metriä. Melua- ja pölyä aiheuttavat toiminnot on sijoitettava teknisten mahdollisuuksien mukaan toiminta-alueen pohjatasolle ja mahdollisimman lähelle louhintaseinämää siten, että melun ja pölyn leviäminen estyy mahdollisimman tehokkaasti.

10. Alueella suoritettavien räjäytysten ajankohdasta on tiedotettava hyvissä ajoin etukäteen melun ja tärinän vaikutusalueen asukkaille.

Ilmaan joutuvien päästöjen ja niiden leviämisen rajoittaminen

11. Murskauslaitteiston kuljettimien päähän on kiinnitettävä pölyämistä estävät suojat tai vaihtoehtoisesti on käytettävä jotakin muuta pölyn leviämisen estämisen kannalta parasta käyttökelpoista tekniikkaa.

Pölyn joutumista ympäristöön on tarvittaessa estettävä myös kastelemalla tai koteloimalla päästölähteet kattavasti ja tiiviisti tai käyttämällä muuta pölyn torjumisen kannalta parasta käyttökelpoista tekniikkaa.

Murskaamon pölynpoistojärjestelmät on pidettävä hyvässä kunnossa ja niiden kunto on tarkistettava toiminta-aikoina päivittäin. Pölynpoistojärjestelmän rikkoutuessa tai jonkin muun päästöjä aiheuttava toiminta keskeytettävä, kunnes järjestelmä on korjattu tai häiriö poistettu. Lisäksi on huolehdittava, että jätettä tai pölyä ei levitetä toiminta-alueen ulkopuolelle.

Varastokasat on pyrittävä sijoittamaan siten, että ne osaltaan estävät melun leviämistä melulle alttiiden kohteiden suuntaan. Kiven porauksessa syntyvän pölyn leviämistä on estettävä sijoittamalla

porausvaunuihin pölynkeräyslaitteet tai käyttämällä muuta pölyn leviämisen estämisen kannalta parasta käyttökelpoista tekniikkaa.

Murskatun kivimateriaalin pudotuskorkeudet kuormauksen yhteydessä sekä pudotettaessa materiaalia kuljettimelta varastokasaan on säädettävä mahdollisimman pieniksi. Varastokasat ja ajoneuvojen kuormat sekä toiminta-alueelle johtavaa yksityistietä on tarvittaessa kasteltava.

Toiminnasta aiheutuvat hiukkaspäästöt lähimmän asuinrakennuksen ja lomarakennuksen piha-alueella eivät saa ylittää hengitettävien hiukkasten (PM10) osalta ilmanlaadusta annetussa valtioneuvoston asetuksessa (79/2017) annettua raja-arvoa 50 µg/m3 (24 tunnin keskiarvo).

Maaperä ja pohjaveden suojelu

12. Ottamisen yhteydessä on huolehdittava siitä, ettei maa- tai kallioperään tai pohjaveteen pääse öljytuotteita tai muita ympäristölle haitallisia aineita. Mikäli alueella varastoidaan polttoaineita, on ne

varastoitava joko kaksoisvaippasäiliössä tai kiinteästi valuma-altaallisessa säiliössä, jossa on ylitäytön estävä sulkuventtiili. Tankkauslaitteistot on varustettava lukittavalla sulkuventtiilillä.

Koneiden säilytyspaikkojen ja tankkauspaikan maarakenteet tulee tiivistää siten, että polttoaineiden ja muiden ympäristölle haitallisen aineiden pääsy maaperään ja pohjaveteen estyy. Mahdollisten

öljyvahinkoihin tulee varautua ennakolta. Alueella tulee olla käytettävissä riittävästi imeytysmateriaalia öljyvuotojen varalta.

13. Toiminnasta muodostuvia suoto- ja valumavesiä tulee tarkkailla laskeutusaltaasta lähtevästä vedestä. Vesinäyte tulee ottaa vuosittain. Vesinäytteestä tulee määrittää pH, kiintoaine, sähkönjohtokyky, kemiallinen hapenkulutus (CODMn), kokonaistyppi, kokonaisfosfori ja öljyhiilivedyt. Tulokset tulee toimittaa Kankaanpään kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle niiden valmistututtua. Tarvittaessa ympäristönsuojeluviranomainen voi muuttaa pintavesien tarkkailua, mikäli tulokset sitä edellyttävät.

14. Toiminnanharjoittajan on huolehdittava, että alueen ojarakenteet pysyvät toimintakuntoisina eikä vesien johtamisesta aiheudu virtausreitin varrella olevien maiden vettymistä.

Jätehuolto

15. Alueen jätehuolto on järjestettävä siten, ettei siitä aiheudu ympäristön roskaantumista, maaperän pilaantumista eikä haittaa terveydelle eikä ympäristölle. Hyötykäyttöön soveltuva jäte on toimitettava niille

tarkoitettuihin keräyspaikkoihin, muut jätteet on toimitettava käsiteltäväksi laitokseen tai paikkaan, jonka ympäristönsuojelulain mukaisessa luvassa tai vastaavassa päätöksessä tällaisen jätteen vastaanotto

on hyväksytty. Vaaralliset jätteet on kerättävä talteen ja pidettävä toisistaan erillään sekä varastoitava katetussa tai muutoin vesitiiviissä tilassa nesteitä läpäisemättömällä alustalla ja ne on toimitettava asianmukaiseen käsittelyyn vähintään kerran vuodessa. Vaarallista jätettä luovutettaessa on jätteiden siirrosta laadittava siirtoasiakirja, josta ilmenee valtioneuvoston asetus jätteistä (978/2021) mukaiset tiedot vaarallisista jätteistä.

Alueen hoito

16. Luvan saajan on huolehdittava alueen siisteydestä. Alueesta ei saa muodostua sinne kelpaamattomien tai sinne kuulumattomien jätteiden varastoaluetta.

17. Ulkopuolisten asiaton pääsy toiminta-alueelle tulee estää lukittavalla puomilla tai muulla vastaavalla järjestelyllä. Ottamisalueen jyrkät luiskat tulee suojata aidoin tai maavallein ulkopuolisille aiheutuvan

vaaran estämiseksi.

Kaivannaisjätteen jätehuoltosuunnitelma

18. Toiminnassa on noudatettava valtioneuvoston asetus kaivannaisjätteistä (190/2013) annettuja säädöksiä. Jos kaivannaisjätteen määrä, laatu tai hyödyntämisen järjestelyt muuttuvat merkittävästi, kaivannaisjätteen jätehuoltosuunnitelmaa on muutettava.

Jälkihoitotoimet

19. Alueen jälkihoito ja maisemointi tulee toteuttaa ottamissuunnitelman liitteen 12a, Uusi-Mattilan maisemointisuunnitelman mukaisesti.

Lopulliset jälkihoito- ja maisemointitoimenpiteet on toteutettava välittömästi ottamistoiminnan päätyttyä luvan voimassaoloaikana. Tarvittaessa jälkihoitosuunnitelmaa tulee päivittää ottamistoiminnan loppuvaiheessa, mikäli esim. maankäytön suunnitteluun tulee oleellisia muutoksia.

Ottotoiminnan loputtua vakuuden voimassaoloaikana on alueella pidettävä loppukatselmus, jossa todetaan alueen jälkihoidon ja maisemointitöiden riittävyys.

Tarkkailu ja raportointi

20. Kaivoveden pinnankorkeus ja laatu kiinteistöllä --------------, tulee tutkia 1. vaiheen lopussa, ennen syvennysvaiheen aloittamista. Kaivovedestä määritetään pinnankorkeuden lisäksi pH, sähkönjohtavuus, haju ja väri, rauta, mangaani, koliformiset- ja E-coli bakteerit. Pinnankorkeus mitataan lisäksi kiinteistöllä --------------, ennen syvennysvaiheen aloittamista. Tulokset toimitetaan Kankaanpään kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle tiedoksi. Tarvittaessa viranomainen voi määrätä lisätutkimuksia.

21. Vuotuisesta ottomäärästä tulee tehdä maa-aineslain 23 a §:n mukainen otetun aineksen määrää ja laatua koskeva ilmoitus. Ilmoitus tehdään sähköisesti valtakunnalliseen NOTTO-tietokantaan.

22. Toiminnanharjoittajan on pidettävä kirjaa laitoksen toiminnasta. Vuosiyhteenveto laitoksen toiminnasta on toimitettava kalenterivuosittain helmikuun loppuun mennessä Kankaanpään kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle ja sen tulee sisältää ainakin seuraavat asiat:

• louhitun ja murskatun kiviaineksen määrä ja toiminta-aika
• alueella käytetyn polttoaineen laatu ja vuosikulutus
• toimintahäiriöt, jotka ovat aiheuttaneet päästöjä ympäristöön

Vastuuhenkilö

23. Luvanhaltijan on nimettävä laitokselle murskaustoiminnasta vastaava hoitaja, jolla on riittävä asiantuntemus. Vastaavan hoitajan nimi ja yhteystiedot on ilmoitettava Kankaanpään kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle.

Häiriö- ja poikkeustilanteet

24. Vahinko- ja onnettomuustilanteiden varalle on alueella oltava saatavana riittävästi imeytysmateriaalia. Vuotoina ympäristöön päässeet polttoaineet ja muut aineet on kerättävä välittömästi talteen.

Mahdollisista poikkeuksellisista päästöistä, häiriöistä tai onnettomuuksista on ilmoitettava viipymättä ympäristönsuojeluviranomaiselle ja tarvittaessa pelastusviranomaiselle.

Paras käyttökelpoinen tekniikka

25. Toiminnanharjoittajan tulee olla selvillä toimialansa parhaan käytettävissä olevan tekniikan kehittymisestä ja varauduttava sen käyttöönottoon.

Toiminnan muuttaminen ja lopettaminen

26. Toiminnan kannalta olennaisista muutoksista, pysyvästä tai pitkäaikaisesta keskeyttämisestä tai toiminnanharjoittajan vaihtumisesta tulee tehdä hyvissä ajoin ilmoitus Kankaanpään kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. Toiminnanharjoittajan on hyvissä ajoin, viimeistään kolme kuukautta ennen toiminnan lopettamista, esitettävä suunnitelma toiminnan lopettamiseen liittyvistä toimista.

Päätöksen perustelu

Maa-aineslain (555/1981) 6 §:n mukaan lupa ainesten ottamiseen on myönnettävä, jos asianmukainen ottamissuunnitelma on esitetty eikä ottamisen tai sen järjestely ole ristiriidassa maa-aineslain 3 §:ssä

säädettyjen rajoitusten kanssa. Asiaa harkittaessa on otettava huomioon myös lupamääräysten vaikutus.

Maa-aineslain 3 §:ssä säädetään ainesten ottamisen rajoituksista. Maa-aineksia ei saa ottaa niin, että siitä aiheutuu 1) kauniin maisemakuvan turmeltumista, 2) luonnon merkittävien kauneusarvojen tai erikoisten

luonnonesiintymien tuhoutumista, 3) huomattavia tai laajalle ulottuvia vahingollisia muutoksia luonnonolosuhteissa tai 4) tärkeän tai muun vedenhankintaan soveltuvan pohjavesialueen vedenlaadun tai antoisuuden vaarantuminen, jollei siihen ole saatu vesilain mukaista lupaa.

Asemakaavan tai oikeusvaikutteisen yleiskaavan alueella on lisäksi katsottava, ettei ottaminen vaikeuta alueen käyttämistä kaavassa varattuun tarkoitukseen eikä turmele kaupunki- tai maisemakuvaa. (MAL 3.2 §)

Lisäksi maa-aineslain 3 §:n 4 momentin mukaan ottamispaikat on sijoitettava ja ainesten ottaminen järjestettävä niin, että ottamisen vahingollinen vaikutus luontoon ja maisemakuvaan jää mahdollisimman

vähäiseksi ja että maa-ainesesiintymää hyödynnetään säästeliäästi ja taloudellisesti eikä toiminnasta aiheudu asukkaille tai ympäristölle vaaraa tai kohtuullisin kustannuksin vältettävissä olevaa haittaa.

Kun toimintaa harjoitetaan päätöksessä esitetyllä tavalla sekä noudatetaan annettuja määräyksiä, toiminta täyttää ympäristönsuojelulain ja jätelain sekä niiden nojalla annettujen asetusten vaatimukset. Toiminta ei ole ristiriidassa asemakaavan tai sen määräysten kanssa. Toiminnasta ei normaalitilanteessa aiheudu terveyshaittaa, merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, maaperän tai pohjaveden pilaantumista tai erityistä luonnon olosuhteiden huonontumista tai vedenhankinnan tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantamista toimintojen vaikutusalueella eikä eräistä naapuruussuhteista annetun lain tarkoittamaa kohtuutonta rasitusta. Päätöksessä on annettu tarvittavat määräykset toiminnoista aiheutuvien päästöjen rajoittamiseksi ja ympäristön pilaantumisen estämiseksi.

Vastaus annettuihin lausuntoihin

Muistutuksessa mainitut seikat sekä toiminnanharjoittajan tekemässä naapurikuulemisessa annettu ehdotus on otettu huomioon lupamääräyksissä sekä määräysten perusteluissa ilmenevällä tavalla.

Määräysten perustelu

Maa-aineslain 10 §:n mukaan lupa ottamistoimintaan myönnetään määräajaksi, kuitenkin enintään 10 vuodeksi, ellei ole erityisiä syitä pidemmälle toiminta-ajalle. Lupa on myönnetty 10 vuodeksi, hakemuksen mukaiselle ajalle ja kokonaisottomäärälle sekä ottoalalle ja ottotasolle. (lupamääräys 1)

Alueen merkitsemisestä ja alkutarkastuksesta on annettu ottamissuunnitelmaa täydentäviä määräyksiä. Riittävät alueen rajojen merkinnät sekä ottotason selkeä merkintä ovat tarpeen, jotta toimintaa voidaan valvoa maa-aineslain ja maa-ainesasetuksen edellyttämällä tavalla. (lupamääräykset 2-3)

Kun otetaan huomioon murskaamon etäisyydet lähimpiin häiriölle alttiisiin kohteisiin ja verrataan valtioneuvoston asetuksessa (800/2010) kivenlouhimojen, muun kivenlouhinnan ja kivenmurskaamojen ympäristönsuojelusta annettuihin vaatimuksiin, on katsottu, että murskaustoimintaa voidaan lupamääräyksen mukaisin toiminta-ajoin harjoittaa ympäri vuoden, pois lukien heinäkuu. Määräys perustuu haettuihin toiminta-aikoihin sekä valtioneuvoston asetukseen (800/2010). Louhinnalle ja murskaukselle on asetettu rajat, joilla varmistetaan, että toiminta pysyy suunnitelman mukaisena. Tuotantoa on rajoitettu hakijan esittämien määrien mukaisesti. (lupamääräykset 4-5)

Laitoksen toiminnasta aiheutuva päiväaikainen melutaso on rajoitettu valtioneuvoston päätös (993/1992) melutason ohjearvoista mukaisesti. Toiminnanharjoittajaa koskee selvilläolovelvollisuus toimintansa ympäristövaikutuksista, joten tarvittaessa melua on mitattava. Määräys louheen käsittelystä ja murskaimen sijoittelusta on annettu ympäristöhaittojen, mm. melun minimoimiseksi. Räjäytykset on ajoitettava ja suoritettava siten, ettei siitä ja toiminnan muusta tärinästä aiheudu haittaa lähikiinteistöille. Tiedottamalla räjäytyksistä etukäteen ehkäistään tärinän ja ilmanpaineiskuista koettua häiriötä. (lupamääräykset 6-10)

Määräys pölyhaittojen ehkäisystä on annettu terveys- ja ympäristöhaittojen ehkäisemiseksi ja rajoittamiseksi. (lupamääräys 11)

Maaperän sekä pinta- ja pohjavesien likaantumisriskiä aiheuttavat etenkin maa-ainesten ottamisalueiden työkoneissa käytetyt polttoaineet ja niiden varastointi ja käsittely. Määräyksellä varmistetaan, etteivät polttoaineet aiheuta maaperän tai pinta- ja pohjavesien likaantumista. (lupamääräys 12)

Toiminnanharjoittaja on hakemuksessaan ehdottanut tarvittavat tiedot päästöjen ja tarkkailun seurannasta. Tätä koskeva määräys on annettu hakemuksen mukaisena. Toiminnan volyymien mukaisesti pumpattavien vesien määrä voi vaihdella, jolloin tarkkailusuunnitelmaa voidaan päivittää. (lupamääräys 13-14)

Jätteet on kerättävä ja pidettävä toisistaan erillään jätehuollon kaikissa vaiheissa siinä laajuudessaan, kuin se terveydelle tai ympäristölle aiheutuvan vaaran tai haitan ehkäisemiseksi tai jätehuollon asianmukaisen järjestämisen kannalta on tarpeellista ja taloudellisesti mahdollista. Jätteen kuljetuksesta ja käsittelystä annettu määräys perustuu jätelakiin ja valtioneuvoston asetukseen jätteistä. (lupamääräys 15)

Alueen hoitoa koskevat määräykset on annettu terveys- ja ympäristöhaittojen ehkäisemiseksi. (lupamääräykset 16-17)

Kaivannaisjätteen jätehuoltosuunnitelmaa koskeva määräys on annettu kaivannaisjätteiden asianmukaisen säilyttämisen varmistamiseksi ja alueen saattamiseksi ennalleen toiminnan loppuessa. (lupamääräys 18)

Alueen jälkihoitoa koskevan määräyksen tavoitteena on sopeuttaa ottamisalue ympäröivään luontoon ja maisemaan ja edistää jälkikäytön turvallisuutta. (lupamääräys 19)

Toiminta-alueen läheisyydessä sijaitsee yksi talousvesikäytössä oleva rengaskaivo. Toiminnasta johtuen on hyvä varmistaa kaivoveden laatu ja korkeus ennen syvennysvaiheen alkamista. Alueen läheisyydessä ei sijaitse muita talousvesikäytössä olevia kaivoja. (lupamääräys 20)

Määräykset raportoinnista selventää maa-ainestenoton valvontaan liittyviä järjestelyjä ja maa-ainestenottajan velvollisuuksia. Tarkkailua, raportointia ja kirjanpitoa koskevat määräykset on annettu valvontaviranomaisen tiedonsaannin ja valvonnan järjestämiseksi. (lupamääräykset 21-22)

Vastaavan hoitajan ajan tasalla olevat yhteystiedot ovat tarpeen nopean tiedonkulun varmistamiseksi laitoksen ja valvontaviranomaisen välillä erityisesti poikkeustilanteissa. (lupamääräys 23)

Vahinko- ja onnettomuustilanteista tiedottaminen on tarpeen valvonnan toteuttamiseksi ja häiriötilanteista mahdollisesti aiheutuvien haittojen minimoimiseksi. Ympäristönsuojelulaki velvoittaa ennaltaehkäisemään ja minimoimaan haitat sekä käyttämään parasta käyttökelpoista tekniikkaa ja noudattamaan ympäristön kannalta parhaita työmenetelmiä. Toiminnanharjoittajan on oltava riittävästi selvillä aiheuttamansa haitallisten vaikutusten vähentämismahdollisuuksista ja siitä syystä seurattava parhaan käyttökelpoisen tekniikan kehittymistä. (lupamääräykset 24-25)

Ympäristöluvan haltija on ympäristönsuojelulain mukaan viipymättä ilmoitettava valvontaviranomaiselle toiminnan pysyvästä tai pitkäaikaisesta keskeyttämisestä sekä toiminnan valvonnan kannalta olennaisista

muutoksista. Ympäristöluvassa on annettava ympäristönsuojelulain mukaan tarpeelliset määräykset toiminnan lopettamisen jälkeisistä toimista. (lupamääräys 26)

Luvan voimassaolo

Lupapäätös on voimassa 10 vuotta.

Lupaa ankaramman asetuksen noudattaminen

Jos asetuksella annetaan ympäristönsuojelulain tai jätelain nojalla myönnetyn luvan määräystä ankarampia säännöksiä tai luvasta poikkeavia säännöksiä luvan voimassaolosta tai tarkistamisesta, on asetusta luvan

estämättä noudatettava.

Päätöksen täytäntöönpano

Tämä päätös on lainvoimainen valitusajan jälkeen, jos päätökseen ei haeta muutosta.

Maksut ja vakuudet

Tarkastusmaksu

Maa-aineslupahakemuksen tarkastusmaksu on 3 357 €

Ympäristölupahakemuksen tarkastusmaksu on 1 150 €

Maa-ainestaksan 2.1 §: mukaisesti maksu on suunnitelmaa kohden 200 €, lisäksi otettavaksi esitetyn maa-ainesmäärän tilavuuden mukaan 0,01 €/m3

Maa-ainestaksan 2.4 § mukaisesti maa-aineslupahakemuksen ja ympäristölupahakemuksen yhteiskäsittelyssä myönnettävästä ympäristönsuojelulain mukaisesta ympäristöluvasta peritään ympäristönsuojeluviranomaisen taksan mukaisesta maksusta 50 % (kivenlouhinta 1 150 € ja murskaamo 1 150 € yht. 2 300 € - 50 %).

Valvontamaksu

Ottamistoiminnan valvonnasta luvanhaltijan on suoritettava vuosittain luvan

voimassaoloaikana jälkihoitotöiden hyväksymiseen saakka maa-ainestaksan mukainen valvontamaksu. Vuosittainen valvontamaksu on 839,40 € (vuotuisen maa-ainesten määrän mukaan 0,02 €/m3 ja pinta-alan

mukaan 40 €/ha). Ympäristöluvan tarkastusmaksu peritään valvontaohjelman mukaisesti.

Vakuus

Luvan saajan on ennen luvanmukaisen toiminnan aloittamista asetettava 30 250 euron suuruinen hyväksyttävä vakuus Kankaanpään kaupungin ympäristö- ja terveyslautakunnalle.

Hakija vastaa siitä, että em. vakuus on voimassa niin kauan, kunnes lupamääräysten ja jälkihoitosuunnitelman mukaiset toimenpiteet on loppuun saatettu. (MAL 12 §)

Vakuus on asetettu Kankaanpään kaupungin maa-ainestaksan mukaisesti.

Sovelletut oikeusohjeet

Maa-aineslaki (555/1981) 3, 4, 4a, 6, 10 - 12, 20, 20a ja 23 a §

Valtioneuvoston asetus maa-ainesten ottamisesta (926/2005) 6 - 9 §

Ympäristönsuojelulaki (527/2014) 6-8, 11, 14, 16, 17, 27, 47a, 48, 49, 52, 53, 58, 62, 83, 87, 94, 113 - 114, 123, 170, 198, ja 205 §

Valtioneuvoston asetus ympäristönsuojelusta (713/2014) 2 ja 11-15 §

Laki eräistä naapuruussuhteista (26/1920) 17 §

Jätelaki (646/2011) 8, 12, 15, 28, 29, 72, 73 ja 118-122 §

Valtioneuvoston asetus jätteistä (179/2012) 7, 8 ja 24 §

Valtioneuvoston asetus kaivannaisjätteistä (190/2013)

Valtioneuvoston asetus kivenlouhimoiden, muun kivenlouhinnan ja

kivenmurskaamojen ympäristönsuojelusta (800/2010)

Valtioneuvoston päätös melutason ohjearvoista (993/1992)

Kankaanpään kaupunki, Maa-ainesten ottamissuunnitelman tarkastamisesta ja valvonnasta suoritettavat maksut, 30.5.2023 § 19

Kankaanpään kaupungin ympäristönsuojeluviranomaisen taksa, 30.5.2023 § 18

Lupapäätöksestä tiedottaminen

Muutoksenhaku

Tähän päätökseen tyytymätön saa hakea muutosta valittamalla Vaasan hallinto-oikeuteen. Valitusoikeus tähän päätökseen on:

• asianosaisella
• rekisteröidyllä yhdistyksellä tai säätiöllä, jonka tarkoituksena on ympäristön-, terveyden- tai luonnonsuojelun taikka asuinympäristön viihtyisyyden edistäminen ja toiminta-alueella kysymyksessä olevat ympäristövaikutukset ilmenevät
• toiminnan sijaintikunnalla ja muulla kunnalla, jonka alueella toiminnan ympäristövaikutukset ilmenevät
• elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksella sekä toiminnan vaikutusalueen kunnan ympäristönsuojeluviranomaisella
• muulla asiassa yleistä etua valvovalla viranomaisella

Esittelijä Terveysvalvonnan johtaja Laura Juhantalo

Päätösehdotus Kankaanpään kaupungin ympäristö- ja terveyslautakunta myöntää Teemu Mattilalle maa-aineslain 4 §:n mukaisen luvan maa-ainesten ottamiseen ja ympäristönsuojelulain 27 §:n 1 momentin mukaisen ympäristöluvan kallionlouhintaan ja -murskaukseen tilalla Uusi-Mattila (214-406-1-869) Kankaanpään kaupungin Kankaanpään kylässä valmistelijan esityksen mukaisesti.

Päätös Päätösehdotus hyväksyttiin yksimielisesti.

Lisätietoja antaa Ympäristötarkastaja Jaana Jyräkoski puh. 044 577 3334, etunimi.sukunimi@kankaanpaa.fi