Ympäristö- ja terveyslautakunta
Pöytäkirja 10.10.2023/Pykälä 30

Ympltk 10.10.2023 § 30  

1036/11.02.00/2023  

Valmistelija Jaana Jyräkoski

Asia

Päätös maa-aineslain 4 §:n mukaisesta maa-ainesten ottamislupahakemuksesta.

Hakija

E. ja O. Myllymäki Oy

Karviantie 14

39850 Honkajoki

Ottamisalue

Alue sijaitsee Kankaanpään kaupungin Lauhalan kylässä, tiloilla Sorametsärakennuskoski 99-407-9-130 ja Rakennusluukila 99-407-9-129.

Luvan hakemisen peruste

Maa-aineslain 4 §:n 1 momentti

Lupaviranomainen

Lupaviranomainen on Kankaanpään kaupungin ympäristö- ja terveyslautakunta maa-aineslain 7 §:n 1 momentin mukaan.

Hakemuksen vireille tulo

Hakemus on tullut vireille Kankaanpään kaupungin ympäristö- ja terveyslautakunnalle 10.5.2023. Hakemusta on täydennetty 25.8.2023 pyynnöllä aloittaa maa-ainesten ottaminen ennen päätöksen lainvoimaisuutta.

Kaavoitus ja lupatilanne

Alueella ei ole voimassaolevaa asema- tai yleiskaavaa. Vahvistetussa Satakunnan maakuntakaavassa alue on merkitty EO1 -alueeksi, jolla osoitetaan hiekan- ja soranottoalueet.  Satakunnan vaihemaakuntakaavassa 2 (MV 2019) alueella on au-merkintä, jolla ositetaan merkittävät aurinkoenergian tuotantoon soveltuvat alueet. 

Honkajoen kunnanhallituksen myöntämät maa-ainesluvat alueille päättyvät 3.8.2023. Maa-ainesten ottoa on käsitelty osana laajempaa soranottoaluetta (Halmeskankaan kiviaineksen ottoalue) koskevassa YVA-lain (laki ympäristövaikutusten arviointimenettelystä 468/1994) mukaisessa ympäristövaikutusten arviointimenettelyssä.

Nykytilanne alueella

Suunnitelma-alue on suurimmalta osaltaan ottamistoiminnan piirissä. Alueen pohjoisosa on vielä talousmetsä käytössä.

Alueen länsipuolen tilat ovat pääosin soranottoalueita. Itäpuolelle sijoittuu arvokas harjualue (ah) ja kantatie 44. Lähimmät asuinkiinteistöt sijaitsevat noin 90- 100 metrin etäisyydellä Kt44:n itäpuolella. Suunnitelma-alue ei sijaitse pohjavesialueella.

HAKEMUS JA OTTAMISSUUNNITELMA

Maa-aineslupaa haetaan tilojen 9-130 ja 9-129 alueille, joissa nykyinen lupa päättyy 3.8.2023. Ottamisalueen pinta-ala on 11,7 ha. Maa-ainesten ottamissuunnitelma on laadittu tulevaa 15 vuoden toimintaa varten, koska alue sijoittuu Maakuntakaavan mukaiselle EO1-alueelle. Suunnitelman mukainen kokonaismäärä on 768 00 k-m3 ja arvioitu vuotuonen ottomäärä 51 200 k-m3.

Alue sijoittuu Lauhalan alueelle, noin 70 m päähän Kt44:n keskilinjasta, tien länsipuolella. Ottamisalue sijoittuu osoitteeseen Kauhajoentie 490, Lauhala.

Ottamisalueen nykytilanne

Ottamisalueella ei ole voimaolevaa asema- tai yleiskaavaa. Satakuntaliiton laatimissa Satakunnan vaihemaakuntakaavoissa on aluetta koskevina merkintöinä mm. ohjeellinen aurinkovoiman sijoitusmahdollisuus ko. laajalle yhtenäiselle sora-alueelle, joka käsittää myös muita lähialueen sora-alueita. Ottamisalueen itäpuolelle sijoittuu arvokas harju-, muinaismuisto- ja kulttuurimaisema-alue.

Hankkeen suunnittelussa on tarkistettu, ettei alueella ole arvokkaita geologisia muodostumia eikä muinaismuistoalueita tai -kohteita. Arkeologiset tiedot alueelta ovat hakemuksen liitteenä.

Tilan 9-22 puusto on hakattu noin puolikkaalta ottamisalueen alueelta. Tilan 9-129 pohjoispuolinen osa-alue ei kuulu vielä ottamisalueeseen.

Alueelle on olemassa oleva liittymä, ositteessa Kauhajoentie 490. Liittymäyhteys sijoittuu 9-130 eteläpuolelle ja toinen tieyhteys säilyy tilan 9-129 kohdalla (Kauhajoentie 572).

Pohjavesi

Ottamisalue ei sijaitse luokitellulla pohjavesialueella eikä sellaisen muodostumisalueella. Mahdolliset viitteet orsivesipinnan löytymisestä huomioidaan, jättämällä ko. alueelle kulloinkin riittävä suojakerros. Mahdollisia paksuja siltti- tai savipintoja ei kaiveta alueella lainkaan, jos kerroksen alta ei tule esiin hiekkakerroksia.

Maiseman ja muinaismuistot

Ottamisalue rajoittuu Hietala-Hietaranta sm-alueesta hiukan länteen. Alueella tehtyjen arkeologisten tutkimusten jälkeen osa ottamisalueesta vapautettiin (tila 9-130) ja se on näin ollen mukana tässä ko. ottamisalueessa.  Ottamisalueen kohdalla on Karvianjokilaakson kulttuurimaisema rajattu pitkällä suoralla viivalla, josta ottamisalueen eteläosa (kapea kaistale) on ko. alueella. Sen vuoksi sitä on ajateltu maisemoitavaksi ensimmäisten vuosien aikana. Alueen itäpuolella oleva arvokas harjualue (ah) on huomioitu 60 m levyisellä suojametsäkaistaleella tiealueen reunasta.

Ottamistoiminta

Suunniteltu ottaminen ei aiheuta ottamissuunnitelman mukaisesti toteutettuna kauniin maisemakuvan turmelemista, merkittävien luonnon kauneusarvojen tai erikoisten luonnonesiintymien tuhoutumista eikä laajalle ulottuvia vahingollisia muutoksia luonnonolosuhteissa.

Hiekan ottamisella ei ole esille tulleiden tietojen mukaan vahingollista vaikutusta luontoon, pohjavetten, eläinlajistoon eikä maisemaan. Ottaminen ei aiheuta haittaa ympäristölle, asutukselle eikä pohjaveden laatuun tai määrään. Suunnitelman mukaisesta ottotoiminnasta ei siten aiheutuisi maa-aineslain 3 §:ssä tarkoitettuja seuraamuksia.

Ottamissuunnitelmassa ei esitetä tarkkarajaista vaiheistusta mutta koekuoppien ja korkeuskäyrien perusteella on todettu, että ottaminen etenee pääsuuntana pohjoinen sekä toisaalta yhtyen lännessä voimassa olevaan ottamisalueeseen. Pohjoisluoteessa on saatu suostumus naapuritilan omistajalta ottaa tilan rajaan saakka. Metsäinen maisema pysyy Kauhajoentien vieressä noin 60 m levyisenä vyöhykkeenä tiealueeseen asti.

Ottamistoimintaa jatketaan luvan saamisen jälkeen pintamaan kuorimisella mm. eteläosassa ja keskiosien kuopissa. Toiminta on jaksoittaista, mutta säännöllistä. Arvion mukaan hiekan seulontaa, kaivinkonetöihin ja lajiteltujen sorakasojen tekemiseen käytetään vuosittain keskimäärin 200 työpäivää.

Ottamissyvyys on määritetty alimmillaan tasolle +105,00 (N2000) alueella tehtyjen kesän ja syksyn 2022 mitattujen alueen korkeustasojen mukaisesti.

Pintamaat sijoitetaan ottamisalueen reunoille sekä jäljempinä vuosina myös suoraan luiskattaviin osiin, ilman pitkäaikaista läjitystä.

Alueen suojaaminen ottamistoiminnan aikana

Toiminnanharjoittaja ei varastoi öljytuotteita tai voiteluaineita soranottoalueella, vaan kulkuneuvot ja muut laitteet tankataan ja huolletaan E. ja O. Myllymäki Oy:n omalla varikolla.

Sattumanvaraisista ongelmatilanteista ilmoitetaan valvontaviranomaiselle ja toimitetaan onnettomuuden tai virheen aiheuttama likaantunut maa-aines tai muu haitta puhdistettavaksi. Roskat kuljetetaan alueelta pois ja alue pidetään siistinä. Erillisiä rintausten suojauksia (aitaa) ei alueella tarvita, koska jyrkkiä rintauksia ei pidetä alueella.

Koneet ja laitteet

Ottamisalueella on käytössä kauhakuormaaja, kaivinkone ja seulontalaite sekä eri vaiheiden aikana tarvittavat työkoneet ja -laitteet. Kun alueella ei kuormata, ei ottamisalueella säilytetä kauhakuormaajaa tai muita laitteita (tarpeettomasti).

Hiekka- ja soratuotteet kuljetetaan alueelta omilla kuorma-autoilla Kauhajoentietä pitkin suuremmille teille. Laskelmien mukaan sora-alueelta hyödynnetään 8-9 kuormaa työpäivässä.

Tarkkailu

Valvovalla viranomaisella on alueelle esteetön pääsy. Ympäristöhaittoja tarkkaillaan maa-aineslupapäätöksen lupaehtojen mukaisesti. Alueella voidaan tarvittaessa ryhtyä nopeasti toimiin, jotta alueella mahdollisesti tapahtuneet ympäristöhaitat voidaan tutkia, pienentää ja poistaa.

Ottamisalueen pohjalle on korkeustieto (N2000) siirrettävissä kahdesta korkeuskolmiosta. Maanomistaja siirtää itse korkeuksia tarvittaessa useampiin korkeuskolmioihin tms. Ottamisalueen itäreuna merkitään ennen kaivun aloittamista.

Maanomistaja tarkkailee hiekkaesiintymässä ja ottamisalueella tapahtuvia muutoksia. Vettä läpäisemättömiä maakerroksia ei puhkaista. Alueella tarkkaillaan myös mm. mahdollista pohjaveden esiintymistä ja luiskien rakentamista.

Seurantaa ja tarkkailua tehdään työkoneiden ja erilaisten ajoneuvojen osalta niitä alueelle vietäessä ja alueella ollessa. Toiminnan päätyttyä tarkkailu jatkuu, koska ottamissuunnitelman mukainen alue muutetaan maanomistajan metsätalousmaaksi. Alueelle ja varikolla johtava tie voidaan aina tarvittaessa sulkea puomilla ottamisen aikana sekä toiminnan päätteeksi.

Maisemointi ja jälkihoito

Ottamisalueen reuna-alueet sopeutetaan ympäröivään maisemaan luiskaamalla reunat suunnitelman mukaisesti kaivuajan kaltevuudesta 1:3 -kaltevuuteen. Toiminnan etenemisen aikana kuorittuja pintamaita on välivarastoitu ottamisalueen reunan sisäpuolelle (tai siirretty luiskaan). Pintamaita käytetään luiskiin ja pohjan pintaukseen. Maisemoinnin viimeistelyä tehdään silloin, kun pintamaata voidaan siirtää ko. maisemoitavaan kohtaan.

Maisemointikustannukset tasaantuvat useille toiminnan vuosille, kun eteläosan maisemointi alitetaan jo v 2023-2024 aikana. Työn yleisjärjestelyt huomioiden maisemointia voidaan sen jälkeen jatkaa luiskaamalla itäistä reunaa kohti pohjoista.

Lopputilanteessa pehmennetään kaivualueen avoin pohja, varastokasojen pohjat ja ajourat ennen pintamaan ja kangasmaan levittämistä. Luiskaamisen yhteydessä huolehditaan siitä, että luiskien hiekkaiseen pintaan sekoitetaan multavaa maannosta.

Kun ottamisalueen reunoilla ja ympäristössä on metsää nykyisessä laajuudessa ja multava pintamaannos on aiempaa otollisempaa (pehmennetty ja ravinteikkaampi), alue metsittyy alueen pohjalla luontaisesti. Tarvittaessa istutetaan alueelle luontaista mäntytaimikkoa. Alue jää metsätalouskäyttöön ottamistoiminnan päätyttyä. Vaihtoehtoisesti aluetta voidaan käyttää aurinkoenergian keräysalueena.

Maisemoinnin ja jälkihoitotöiden kustannukset ovat omana työnä tehtynä arviolta 5 000 €.

Kaivannaisjätteen jätehuoltosuunnitelma

Toiminnassa syntyviä kaivannaisjätteitä ovat pääasiassa pintamaat, savi ja siltti sekä kannot ja hakkuutähteet. Pintamaat varastoidaan ja käytetään maisemointiin. Savimaita ei kaiveta, ne jätetään pohjalle tai käytetään maisemointiin. Kannot ja hakkuujäte pääosin haketetaan myyntiin. Hakemukseen liitetty kaivannaisjätteiden jätehuoltosuunnitelma on päivätty 9.5.2023.

Ympäristövaikutukset

Alueella ei esiinny pohjavettä, ei pohjaveden muodostukseen tai antoisuuteen aiheudu haitallisia ympäristövaikutuksia.

Paikallisesti metsätalouden harjoittaminen estyy osalla 9-130 ja 9-129 -tilaa hankkeen ajan, mutta pääsee vauhtiin, kun maisemointi pohja-alueella ja luiskissa etenee.

Vaikutuksia maa- ja kallioperään voidaan tarkastella lähinnä pohjaveden pilaantumisriskin kannalta. Vaikutus ottamisalueella on paikallista ja pohjaveden puuttuessa vaikutuksia ei merkittävästi voi siirtyä alueen ulkopuolelle. Siten toiminnasta ei ole tunnistettavissa olevia haittavaikutuksia naapuritilojen luonnontilaan, alueen lintu- tai nisäkäslajeihin tai paikalliseen pohjaveteen eikä pintavesiin (Karvianjoki).

Epäsuorana vaikutuksena voi olla työkoneen poltto- ja voiteluaineiden käytön aikaisen vuotoriskin myötä tapahtuva päästö. Kyseessä on kuitenkin pieni riski ja se voi aiheutua työnteon aikana onnettomuudesta tai vahingosta. Työnaikaiset vahingot ja riskit minimoidaan varaamalla ajoneuvoihin ja työkoneisiin imeytysaineet. Lisäksi keskeiset polttoainetta tarvitsevat koneet säilytetään tukitoimintojen alueella ja tarvittaessa suojarakenteen päällä.

Maa-aineksen käsittelystä (seulonta ja kuormaus) syntyvä ajoittainen melu vaimentuu ympäröiviin rintauksiin ja metsiin. Pölyäminen on alueella vähäistä eikä aiheuta ympäristövaikutuksia.

Asian käsittely

Lupahakemuksesta tiedottaminen

Hakemus on ollut nähtävinä Kankaanpään kaupungin sähköisellä ilmoitustaululla 2.6 - 10.7.2023 välisenä aikana. Naapurikuulemiset (3 kpl) on lähetetty viranomaisen puolesta kiinteistön rajanaapureille 2.6.2023.

Lausunnot

Hakemuksen johdosta on pyydetty lausunnot Varsinais-Suomen ELY-keskuksen ympäristö ja luonnonvarat vastuualueelta ja Satakuntaliitolta.

Satakuntaliitto toteaa 16.6.2023 päivätyssä kannanotossaan että Satakunnan maakuntakaavassa ja Satakunnan vaihemaakuntakaavoissa 1 ja 2 osoitetut varaukset mahdollistavat hakemuksen mukaisen ottamistoiminnan ja varastoinnin toteuttamisen jatkamisen hakemuksen mukaisella alueella edellyttäen, että ottamissuunnitelmaa täydennetään ja alueen maisemointi saatetaan loppuun Satakunnan maakuntakaavassa osoitettuun arvokkaaseen ge1-alueeseen rajatuvilta osin ennen uuden luvan myöntämistä.

Hakemuksen nykytilannetta koskevat karttaesitykset ja -kuvaukset ovat epätarkkoja etenkin voimassa olevia lupia koskevan maisemoinnin osalta. Ottosuunnitelmassa ei ole esitetty vaiheistusta ottamisen etenemisen ja maisemoinnin toteuttamisesta huolimatta siitä, että maa-aineksen ottamislupaa haetaan 15 vuodeksi. Ottamisalueen etelään suuntautuvalla kapealla kaistaleella, joka tulee käytettävissä olevan aineiston perusteella rajata pois hakemuksen kohteena olevasta alueesta ja kyseisen kaistaleen maisemointi tulee saattaa loppuun ennen uuden luvan myöntämistä. Hakemuksen kohteena olevan ottamisalueen itäreuna ge1-varaukseen rajautuvalta osalta tulee myös maisemoida ennen uuden luvan myöntämistä.

Satakuntaliiton mielestä ottamissuunnitelmaa tulee täydentää ennen luvan myöntämistä. Ottamistoiminta tulee vaiheistaa ja alueen maisemointi tulee toteuttaa vaiheistuksen mukaisesti.

Lisäksi kulku suunnitelman kohteena olevalle ottamisalueelle tulee järjestää ja keskittää niin, että ottamisalueen lähettyvillä sijaitsevalle asutukselle aiheutuu mahdollisimman vähän haittaa.

Varsinais-Suomen ELY-keskuksen ympäristö ja luonnonvarat toteaa 17.7.2023 antamassaan lausunnossa, että alueen maa-ainesten ottoa on käsitelty osana laajempaa soranottoaluetta tehdyssä YVA-lain mukaisessa ympäristövaikutusten arviointimenettelyssä. ELY-keskuksen näkemyksen mukaan arviointiselostus ja siitä annettu lausunto ovat keskeisiltä osiltaan ajantasaisia ja ne voidaan huomioida vireillä olevassa maa-aineslupakäsittelyssä.

Kannanottonaan Varsinais-Suomen ELY-keskuksen ympäristö ja luonnonvarat vastuualue katsoo, että maa-ainesten ottaminen hakemuksen tarkoittamalta alueelta on mahdollista luonnon-, maiseman- ja vesiensuojelun kannalta. Ottamistoiminnan yhteydessä tulisi ottaa huomioon ainakin seuraavaa:

Ottamistoiminnan yhteydessä on huolehdittava siitä, että ympäristölle haitallisia aineita ei pääse maaperään tai pohja- tai pintavesiin.

Alueen jälkikäyttömuodoksi suunnitellun metsittymisen onnistuminen edellyttää, että pohjavedenpinnan päälle jää vähintään 1-2 metrin suojakerros.

Ottamisalueelle ei saa haudata orgaanista ainesta sisältävää materiaalia (esim. kantoja). Alueelta kuoritut pintamaat levitetään maisemoinnin yhteydessä kasvualustaksi ottamisalueen pohjalle ja luiskiin.

Alueen maisemointityöt tehdään vaiheittain ottamisen etenemisen mukaan lupakauden aikana. Ennen uudelle kaivamattomalle alueelle siirtymistä ottamisalueen eteläosan maisemointi tulee saattaa loppuun ja arvokkaan harjualueen rajautuva reuna maisemoida. Hakemusta tulee täydentää suunnitelmalla eteläosan ja reunan maisemoinnin toteutusaikataulusta.

Muistutukset ja mielipiteet

AA on antanut hakemuksen johdosta muistutuksen, jossa todetaan seuraavaa: kiinteistölle (9-130) on ollut lupa maa-ainesten ottamiseen 10 vuoden ajan. Lupa päättyy 3.8.2023. Käytännössä kiinteistöltä on otettu maa-aineksia otettavissa ollut määrä ja enemmänkin. Karttapaikan kartan mukaan ottaminen ei ole kaikilta osin täysin pysynyt myöskään ottoalueella. Viime vuonna 2022 samalle hakijalle on samalle alueelle myönnetty lupa ottotason alentamiseen. AA toistaa muistutuksessaan samat asiat kuin 20.2.2022 jättämässä muistutuksessaan; pohjaveden korkeuden seurannan riittämättömyys, pohjavesikysymysten puutteellinen selvittely sekä pohjaveden saastumisen riski. 

Lisäksi AA muistuttaa, että nyt tässä lupahakemuksessa on yhdistetty kaksi erillistä maa-aineslupa-aluetta yhdeksi kokonaisuudeksi. Tosiasiaksi jää, että maa-aineksia on otettu ko. kiinteistöltä 9-130 vähintään otettavissa ollut määrä alkuperäiseen ottolupaan katsoen enemmänkin. Myöskään ottoalueen rajoissa ei ole täysin pysytty. Ei siitäkään huolimatta, että ottoalue rajoittuu maakuntakaavassa osoitettuun maiseman ja luonnonarvojen kannalta arvokkaaseen harjualueeseen. Hakemuksessa mainitut ottomäärät täytyy tarkoittaa pelkästään naapurikiinteistöä 9-129. Ottohakemuksethan ovat yhteiset. Kiinteistöllä 9-129 on vielä aivan ilmeisesti otettavissa olevia maa-aineksia, mutta ei kiinteistöllä 9-130 enää.

Luvan myöntäminen on täysin tarpeetonta. Otettavissa ollut maa-aines on otettu. Nykytilannetta kuvaavat kartat ja muut selvitykset ovat epätäsmällisiä. Varsinkin nyt voimassa olevien lupien maisemoinnin suhteen. Jäljellä olevan maa-aineksen määrästä tilan 9-130 osalta arvio puuttuu kokonaan. Tarpeettoman luvan myöntäminen vain viivästyttäisi ottoalueen maisemointia pahimmillaan 15 vuotta. Sehän ei ole voimassa olevan lain tarkoitus.

Ottamissuunnitelmasta puuttuu vaiheistus ottamisen etenemisestä ja maisemoinnin toteuttamisesta. Ottamisalueen itäreuna arvokkaaseen harjualueeseen rajoittuvilta osin tulisi myös maisemoida pikimmiten.

Ylipäätään ko. maa-ainesten ottoalueen nykytila on erittäin puutteellisesti tuotu esiin. Samoin ottamisalueen jälkihoitoa koskevat selvitykset ovat hyvin puutteelliset.

Mielestäni ottoluvan myöntämiselle ei aivan yksiselitteisesti ole lain vaatimia edellytyksiä. Ottamistoiminta olisi tullut koko ottamisajan vaiheistaa ja maisemointi toteuttaa vaiheistuksen mukaan koko 10 vuoden ajan, kuten aiemmat maa-ainesten ottopäätökset ovat edellyttäneet. Lupaehtoja ei ole yksinkertaisesti noudatettu lupaehtojen mukaisella tavalla.

Hakijan vastine

Hakija toimitti 18.7.2023 päivätyn vastineen, jossa Varsinais-Suomen ELY-keskuksen lausuntoon (maisemointi eteläosasta alkaen) esitetään seuraavaa:

Maisemoinnin tarkoitus on saada yhtenäinen lopputulos itäistä ottamisalueen reunaa vasten (tilan Sorametsärakennuskoski eteläisen kapean osa-alueen kohdalla). Tätä kirjoitettaessa, on luiskausta tehty ensimmäisen päivän aikana noin 100 m. Lisäksi on maisemoitu kumpumaiseksi Sorametsärakennuskoski -tilan eteläosan läntistä reunaa (rajoittuu Tienheiton soranottoalueeseen). Muodot jäävät kumpuileviksi. Luiskausta ja maisemointia jatketaan seuraavaan valvontakäyntiin, saakka joka on arviolta 5-6 viikon päästä.

Satakuntaliiton lausuntoon esitetään seuraavaa:

Piirustukset: Tarvittaessa KV Ympäristökonsultointi toimittaa piirustusten tarkennukset eli (mm. mittakaavallisesti tarkemmat piirustukset) esim. etelä- ja pohjoisosaan. Leikkauspiirustukset kuitenkin esittävät eteläosan (ja pohjoisosan) silti jo alkuperäisinä tarkemmin.

Maisemointi eteläosasta alkaen: Maisemoinnin tarkoitus on saada yhtenäinen lopputulos itäistä ottamisalueen reunaa vasten (eteläisen kapean osa-alueen kohdalla).

Koskien eteläosan kapeaa soiroa ja sen viereistä ge-rajausta sekä maisema-alueen rajausta: Hakijan mielestä maisemointia on mahdollista tehdä melko pitkälle valmiiksi etelästä alkaen ja siis ko. ge1 rajan länsipuolelta. Erityisesti näin, jos luvan käsittely on aikaisintaan elokuun lopussa. Samalla mahdolliset pienet filleri- ja hiekka-alueet käytäisiin läpi nopeutettuna toimenpiteenä muualla Sorametsärakennuskoski -tilan eteläisellä osa-alueella (joka on vanhaa umpeutuvaa lupa-aluetta).

On huomioitava, että osa Sorametsärakennuskoski -tilan alueesta on tiestöä, jota tarvitaan hiekan kuljettamiseen tukitoimintojen alueelle sekä kaluston liikuttelemiseen. Tässä ajatuksena siten voisi olla tarkistaa ja sopia maisemoinnin toteutuma pois ottamisalueesta ennen uuden luvan käsittelykokousta. Näin ollen ottamisalueen pinta-ala pienenee sen mukaisesti, kun maisemoinnin alue lisääntyy. Työaikaisten matalien vallien poistuessa ko. vallin takana olevat varastokasat tulevat sen jälkeen paremmin esille ja näkyvämmäksi Kt44:lle.

Vaiheistusta eteläosasta alkaen: Vaiheistus voisi olla sellainen, että ottamista tehdään Sorametsärakennuskosken tilan keski- ja pohjoisosaan, kunnes sieltä soveltuva maa-aines on otettu. Sitten tehdään siirtymä kohti pohjoista tilan Rakennusluukilan etelä- ja keskiosassa sekä lopulta tilan pohjoisosaan.

Tällä ottamisalueella ongelmana on se, ettei vaiheistusta varten ole muuta tietoa kuin maa-ainesten lajittuneisuus toistensa väleihin. Savisuus ja silttisyys haittaavat selväpiirteisiä rajauksia vaiheistuksen esittämiseksi. Näin ollen vuosilukuihin sidottua vaiheistusta ei ole mahdollista tehdä.

AA:n muistutukseen esitetään seuraava vastine:

Tulee huomioida, että muistuttajan tila sijoittuu sekä tiealueen että tilan 9-136 (metsäalue) taakse. Pohjaveden korkeutta voitaisiin mitata luotettavimmin, jos pohjavesipinta on löydettävissä. Kyseisillä tiloilla 9-129 ja 9-130 tai muualla lähimmillä ottamistoiminnassa olevilla naapuritiloilla pohjavettä ei useita yrityksistä huolimatta ole tavoitettu.

Lisäksi tulee huomioida:

a) Ympäristöhallinnon ohjeistuksen mukaan soranotto soveltuu parhaiten alueille, jotka eivät sijoitu pohjavesialueelle ja sellaiseen kohteeseen, joka on jo valmiiksi ollut soranottokäytössä.

b) Maa-aineslupiin voi ja saa hakea muutoksia. Jos haettu muutos ei ole ristiriidassa maa-aineslain ja luonnonsuojelulain tai ympäristöhallinnon ohjeiden suhteen, on haetut luvan muutokset myönnetty.

c) Aiemmin tapahtunutta ylisyvää ottamista on mitattu ja kartoitettu sekä lopulta haettu muutosta sellaisille alueille, joille se on mahdollista saada

d) Ottamisalueella ei ole 1lk tai 2 lk (E lk) pohjavesialueita eikä pohjavettä ole löytynyt ottamisalueella.

e) Ottamisen tarkkailua on tehty vuosittain ja ottomäärät ilmoitettu PoSan ympäristöpalveluihin.

f) Maa-ainesluvan hakemus tulee hyväksyä, jos lupahakemus on tehty ja se on maa-aineslain mukainen.

Tarkastuskäynti

Suunnitelma-alueella suoritettiin tarkastuskäynti 24.8.2023, jossa oli mukana hakijan edustaja Olavi Myllymäki, Simo Myllymäki (tilan 9-129 osalta) ja ympäristötarkastaja Jaana Jyräkoski. Tarkastuskäynnillä voitiin todeta, että eteläosan reunan maisemointityöt on aloitettu ja ovat suurelta osin jo tehty (noin 250 - 300 m:n matkalla, luiskat loivennettu).

Valmistelijan esitys

Kankaanpään kaupungin ympäristö- ja terveyslautakunta päättää myöntää haetun luvan E. ja O. Myllymäki Oy:lle maa-ainesten ottamiseksi tiloille Sorametsärakennuskoski (9:130) ja Rakennusluukila (9:129) Kankaanpään kaupungin Lauhalan kylässä. Toimintaa on harjoitettava hakemuksessa esitetyllä tavalla, ellei lupamääräyksissä toisin määrätä.

Maa-ainesluvan voimassaoloaika ja laajuus

1. Maa-aineslupa on voimassa 15 vuotta. Lupa myönnetään 11,70 ha:n ottamisalueelle ja kokonaismäärälle 768 000 k-m3. Alin sallittu ottosyvyys on +105,00 (N2000)

Ottamisalueen rajaus

2. Luvanhaltijan on merkittävä ottamisalueen rajat riittävän selvästi maastoon, siten että merkit pysyvät paikoillaan koko ottamistoiminnan ajan ja ovat havaittavissa myös talviaikoina.

3. Alueen korkotaso sekä alin ottotaso tulee merkitä näkyvästi maastoon paikkaan, jossa se säilyy pysyvästi koko ottamistoiminnan ajan.

4. Ennen ottamistoiminnan aloittamista on luvanhaltijan pyydettävä valvontaviranomaista suorittamaan aloituskatselmus, jossa lupamääräykset 2 ja 3 todetaan asianmukaisesti järjestetyksi.

Maaperä ja pohjaveden suojelu

5. Ottamisen yhteydessä on huolehdittava siitä, ettei maa- tai kallioperään tai pohjaveteen pääse öljytuotteita tai muita ympäristölle haitallisia aineita. Mikäli alueella varastoidaan polttoaineita, on ne varastoitava joko kaksoisvaippasäiliössä tai kiinteästi valuma-altaallisessa säiliössä, jossa on ylitäytön estävä sulkuventtiili. Tankkauslaitteistot on varustettava lukittavalla sulkuventtiilillä.

Koneiden säilytyspaikkojen ja tankkauspaikan maarakenteet tulee tiivistää siten, että polttoaineiden ja muiden ympäristölle haitallisen aineiden pääsy maaperään ja pohjaveteen estyy. Mahdollisten öljyvahinkoihin tulee varautua ennakolta. Alueella tulee olla käytettävissä riittävästi imeytysmateriaalia öljyvuotojen varalta.

Jälkihoitotoimet

6. Alueen jälkihoito ja maisemointi tulee tehdä vaiheittain ottamisen edistymisen mukaan niiden alueiden osalta, joilta aineksia ei enää oteta. Eteläosan maisemointi tulee tehdä loppuun ennen uudelle kaivamattomalle alueelle siirtymistä. Lopulliset jälkihoito- ja maisemointitoimenpiteet on toteutettava välittömästi ottamistoiminnan päätyttyä luvan voimassaoloaikana.

Alue muotoillaan ja luiskat loivennetaan hakemuksessa esitetyn mukaisesti. Alueen maisemointi tulee toteuttaa maastonmuodot huomioiden siten, että ottamisalue sulautuu ympäröivään maisemaan.

Tiivistyneet alueet, kuten toiminnassa käytetyt liikennöinti- ja varastoalueet möyhennetään ja pehmennetään kasvillisuuden kasvuolosuhteiden parantamiseksi. Alueelta kuoritut pintamaat levitetään kasvualustaksi ottamisalueen pohjalle ja luiskiin. Alueelle ei saa haudata orgaanista ainesta sisältävää materiaalia.

Ottotoiminnan loputtua vakuuden voimassaoloaikana on alueella pidettävä loppukatselmus, jossa todetaan alueen jälkihoidon ja maisemointitöiden riittävyys.

Raportointi

7. Vuotuisesta ottomäärästä tulee tehdä maa-aineslain 23 a §:n mukainen otetun aineksen määrää ja laatua koskeva ilmoitus. Ilmoitus tulee tehdä ensisijaisesti sähköisesti valtakunnalliseen NOTTO-tietokantaan tai kirjallisella ilmoituksella lupaviranomaiselle.

Päätöksen perustelu

Maa-aineslain (555/1981) 6 §:n mukaan lupa ainesten ottamiseen on myönnettävä, jos asianmukainen ottamissuunnitelma on esitetty eikä ottaminen tai sen järjestely ole ristiriidassa maa-aineslain 3 §:ssä säädettyjen rajoitusten kanssa. Asiaa harkittaessa on otettava huomioon myös lupamääräysten vaikutus.

Maa-aineslain 3 §:ssä säädetään ainesten ottamisen rajoituksista. Maa-aineksia ei saa ottaa niin, että siitä aiheutuu 1) kauniin maisemakuvan turmeltumista, 2) luonnon merkittävien kauneusarvojen tai erikoisten luonnonesiintymien tuhoutumista, 3) huomattavia tai laajalle ulottuvia vahingollisia muutoksia luonnonolosuhteissa tai 4) tärkeän tai muun vedenhankintaan soveltuvan pohjavesialueen vedenlaadun tai antoisuuden vaarantuminen, jollei siihen ole saatu vesilain mukaista lupaa. Asemakaavan tai oikeusvaikutteisen yleiskaavan alueella on lisäksi katsottava, ettei ottaminen vaikeuta alueen käyttämistä kaavassa varattuun tarkoitukseen eikä turmele kaupunki- tai maisemakuvaa. (MAL 3.2 §)

Lisäksi maa-aineslain 3 §:n 4 momentin mukaan ottamispaikat on sijoitettava ja ainesten ottaminen järjestettävä niin, että ottamisen vahingollinen vaikutus luontoon ja maisemakuvaan jää mahdollisimman vähäiseksi ja että maa-ainesesiintymää hyödynnetään säästeliäästi ja taloudellisesti eikä toiminnasta aiheudu asukkaille tai ympäristölle vaaraa tai kohtuullisin kustannuksin vältettävissä olevaa haittaa.

Vastaus annettuihin lausuntoihin

Lausunnot sekä muistutuksessa esiin tulleet asiat on otettu huomioon lupamääräyksistä ja määräysten perusteluissa ilmenevällä tavalla.

Määräysten perustelu

Maa-aineslain 10 §:n mukaan lupa ottamistoimintaan myönnetään määräajaksi, kuitenkin enintään 10 vuodeksi. Erityisistä syistä lupa voidaan kuitenkin myöntää pitemmäksi ajaksi, kuitenkin enintään viideksitoista, jos se hankeen laajuuteen, esitetyn suunnitelman laatuun ja muihin ainesten ottamisessa huomioon otettaviin seikkoihin nähden katsotaan sopivaksi. Erityisenä syynä voidaan pitää myös sitä, että ottaminen kohdistuu maankäyttö- ja rakennuslain (132/1999) mukaisessa voimassa olevassa maakuntakaavassa tai oikeusvaikutteisessa yleiskaavassa maa-ainesten ottamiseen varatulle alueelle. (23.6.2005/468). Lupa on myönnetty 15 vuodeksi, hakemuksen mukaiselle ajalle ja kokonaisottomäärälle sekä ottoalalle ja ottotasolle. (lupamääräys 1)

Alueen merkitsemisestä on annettu ottamissuunnitelmaa täydentäviä määräyksiä. Riittävät alueen rajojen merkinnät sekä ottotason selkeä merkintä ovat tarpeen, jotta toimintaa voidaan valvoa maa-aineslain ja maa-ainesasetuksen edellyttämällä tavalla. (lupamääräykset 2-3)

Alkutarkastuksella tarkistetaan, että lupamääräysten edellyttämät, ennen toiminnan aloittamisista vaadittavat toimet on tehty. (lupamääräys 4)

Maaperän sekä pinta- ja pohjavesien likaantumisriskiä aiheuttavat etenkin maa-ainesten ottamisalueiden työkoneissa käytetyt polttoaineet ja niiden varastointi ja käsittely. Määräyksillä varmistetaan, etteivät polttoaineet aiheuta maaperän tai pinta- ja pohjavesien likaantumista. (lupamääräykset 5)

Ottamissuunnitelmassa esitettyjä jälkihoitotoimenpiteitä on täydennetty. Alueen jälkihoitoa koskevan määräyksen tavoitteena on sopeuttaa ottamisalue ympäröivään luontoon ja maisemaan sekä huomioida alueen sijainti geologisesti arvokkaan harjualueen läheisyydessä. (lupamääräys 6)

Määräykset selventävät maa-ainestenoton valvontaan liittyviä järjestelyjä ja maa-ainestenottajan velvollisuuksia. (lupamääräys 7)

Päätöksen täytäntöönpano

Tämä päätös on lainvoimainen valitusajan jälkeen, jos päätökseen ei haeta muutosta.

Päätöksen noudattaminen muutoksenhausta huolimatta

Kankaanpään kaupungin ympäristö- ja terveyslautakunta myöntää hakijalle luvan toiminnan aloittamiseen mahdollisesta muutoksenhausta huolimatta. Valitusviranomainen voi kieltää päätöksen täytäntöönpanon.

Luvan saajan on ennen luvanmukaisen toiminnan aloittamista asetettava 40 950 euron suuruinen hyväksyttävä vakuus Kankaanpään kaupungin ympäristö- ja terveyslautakunnalle ympäristön saattamiseksi ennalleen lupapäätöksen kumoamisen tai lupamääräysten muuttamisen varalle.

Perustelu

Lupaviranomainen on voinut maa-aineslain 21.2 §:n mukaisesti hyväksyä hakijan esittämien perustelujen vuoksi toiminnan aloittamisen muutoksenhausta huolimatta. Asetettava vakuus on katsottu riittäväksi ympäristön saattamiseksi päästöjen osalta ennalleen, mikäli lupa evätään tai sen lupamääräyksiä muutetaan. Täytäntöönpano ei tee muutoksenhakua hyödyttömäksi, sillä kyseessä on olemassa oleva soranottoalue eikä siten toiminnan jatkaminen aiheuta sellaista pysyvää vahinkoa tai haittaa, joka estäisi toiminnan aloittamisen ennen päätöksen lainvoimaisuutta. Alue on vahvistetussa Satakunnan maakuntakaavassa merkitty EO1 -alueeksi, jolla osoitetaan hiekan- ja soranottoalueet.

MAKSUT JA VAKUUDET

Tarkastus ja valvontamaksu

Lupahakemuksen tarkastusmaksu on maa-ainestaksan 2.1 §:n mukaisesti 7 810 € (suunnitelmaa kohden 130 €, lisäksi otettavaksi esitetyn maa-ainesmäärän tilavuuden mukaan 0,01 €/m3).

Ottamistoiminnan valvonnasta luvanhaltijan on suoritettava vuosittain luvan voimassaoloaikana jälkihoitotöiden hyväksymiseen saakka maa-ainestaksan mukainen valvontamaksu. Vuosittainen valvontamaksu on 1 492 € (vuotuisen maa-ainesten määrän mukaan 0,02 €/m3 ja pinta-alan mukaan 40 €/ha).

Vakuus

Lupapäätöksen saatua lainvoiman aloittamisoikeudelle määrätty 40 950 euron vakuus muutetaan koko toiminnan aikaiseksi vakuudeksi. Hakija vastaa siitä, että em. vakuus on voimassa niin kauan, kunnes lupamääräysten ja jälkihoitosuunnitelman mukaiset toimenpiteet on loppuun saatettu. (MAL 12 §).

Vakuus on asetettu Kankaanpään kaupungin maa-ainestaksan mukaisesti.

Sovelletut oikeusohjeet

Maa-aineslaki (555/1981) 3, 4, 4a, 6, 10 - 12, 20, 20a, 21 ja 23 a §

Valtioneuvoston asetus maa-ainesten ottamisesta (926/2005) 6 - 9 §

Valtioneuvoston asetus kaivannaisjätteistä (190/2013) 1 - 4 §

Kankaanpään kaupunki, Maa-ainesten ottamissuunnitelman tarkastamisesta ja valvonnasta suoritettavat maksut, 30.5.2023 § 19

LUPAPÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN

Muutoksenhaku

Tähän päätökseen tyytymätön saa hakea muutosta valittamalla Turun hallinto-oikeuteen. Valitusoikeus tähän päätökseen on:

• asianosaisella
• kunnan jäsenellä
• rekisteröidyllä yhdistyksellä tai säätiöllä, jonka tarkoituksena on
• ympäristön-, terveyden- tai luonnonsuojelun taikka asuinympäristön viihtyisyyden edistäminen ja toiminta-alueella kysymyksessä olevat ympäristövaikutukset ilmenevät
• toiminnan sijaintikunnalla ja muulla kunnalla, jonka alueella toiminnan ympäristövaikutukset ilmenevät
• elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksella sekä toiminnan vaikutusalueen kunnan ympäristönsuojeluviranomaisella
• muulla asiassa yleistä etua valvovalla viranomaisella

Esittelijä Terveysvalvonnan johtaja Laura Juhantalo

Päätösehdotus Kankaanpään kaupungin ympäristö- ja terveyslautakunta myöntää E. ja O. Myllymäki Oy:lle maa-aineslain 4 §:n mukaisen luvan maa-ainesten ottamiseen tiloilla Sorametsärakennuskoski (99-407-9-130) ja Rakennusluukila (99-407-9-129) Kankaanpään kaupungin Lauhalan kylässä valmistelijan esityksen mukaisesti.

Päätös Päätösehdotus hyväksyttiin yksimielisesti.

Lisätietoja antaa Ympäristötarkastaja Jaana Jyräkoski puh. 044 577 3334, etunimi.sukunimi@kankaanpaa.fi